Spermaa, spermaa

Tiesitkö, että joka tuhannes suomalainen on koeputkilapsi, hedelmöityshoidon avulla alkunsa saanut? En minäkään ennen kuin luin Riitta Paavilaisen väitöskirjaa.

Tulevaisuudessa kp-kansalaisten osuus väestöstä kasvaa. Synnytysiän nousu, tupakointi ja ympäristösaasteet heikentävät mahdollisuuksia lapsensaantiin siten kuin sen bilsan tunnilta muistamme.

Monella munasolukello hälyttää jo viimeisiä kertoja, kun sopiva kumppani löytyy. Esimerkki: 90-luvulla kahden vuoden aikana syntyi yhtä paljon koeputkilapsia kuin edellisen kymmenen vuoden aikana yhteensä.

Eikä siinä mitään, kun hyvällä asialla ollaan vain lopputulos ratkaisee:

”Kyytimiehenä toiminut appiukkokin soitteli pihalta, että alkakaa tulla jo. Kun Henri säntäsi vessasta, iskettiin purkki povariin ja menoksi”, muistelee 27-vuotias Mia, koeputkilapsen äiti.

Ja mikäli siipan siittiöt eivät säkenöi, voi turvautua amerikkalaisen spermakatalogin tarjontaan. Saisiko olla ruotsalaisenglantilaisen, vihreäsilmäisen tv-tuottajan spermaa? Matematiikkaa harrastavan jenkki-insinöörin? Vai pannaanko italialaisen säihkyhampaisen futisfriikin nuijapäitä? 1130 euroa ja putkihoidot päälle.

Pieni hinta uudesta degeneroitumattomasta kaupunkilaisesta.

1 kommentti

Stidi

13.6.2005 12:21

Pitäisikö meidän olla kiitollisia koeputkihdelmöityksen mahdollistamista ratkaisuista, vai suorastaan huolestuneita sen yleistymiseen ja ilmiöön liittyviin uhkakuviin?

Mikä on aitoa ja luonnollista, mikä taas keinotekoista ja luonnotonta? Ollanko tässä nyt jälleen (tärkeiden) peruskysymysten äärellä, vai tehdäänkö turhaan tikusta asiaa?

Viimeinen lapsi putkesta ulos!?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi