Satakunnan taidetoimikunta on tuottanut korkeatasoisten animaatioiden sarjan, jotka esitettiin kahtena päivänä ilmaisnäytäntöinä Porissa. Visuaalisten alojen läänintaiteilija Taru Anttila on koonnut parituntisen Päivälliseksi ristityn 21 lyhytelokuvan sarjan animaatioalan kotimaisten ammattilaisten teoksista, joista suurin osa on palkittu ulkomaita myöten. Miten animaatiot otettiin vastaan?
"Ei ihan kauheasti ole ollut katsojia. Kiertue jatkui marraskuun loppuun ja nyt sitä voi tilata ensi vuodelle halutessaan."
Tarkoituksenanne oli jakaa elokuvataidetta ilmaiseksi ja muistuttaa, että animaatio on muutakin kuin pienille lapsille suunnattua viihdettä. Animaatio mielletään ilmeisesti edelleen lasten jutuksi?
"Se on vielä aika uutta monille, että animaatiota tehdään muillekin. On silti hyvä muistaa, että Mikki Hiiri oli alkuaikoina hyvinkin anarkistinen."
Uusimmassa animaatioelokuvassasi on pääosassa dementoitunut vanhus. Ei sekään ihan perinteisin animaation aihe?
"Halusin kuvata Edithissä, millainen on dementoituneen vanhuksen sisäinen maailma. Animaatio on oiva väline kuvata juuri vaikeita aiheita, sillä se antaa etäisyyttä sekä mahdollistaa erilaisia tulkintoja."
Voisitko kuitenkin tehdä animaatiota myös lapsille ja nuorille?
"Kyllä, itse asiassa minulla on takataskussa yksi käsikirjoitus toteutusta vailla."
Animaation teko on erittäin hidasta puuhaa. Kuinka kauan yhden kohtauksen tekoon menee aikaa?
"Paljon tietenkin riippuu, miten paljon joutuu tekemään alusta taustoja ja muuta, mutta viikkokin voi vierähtää vain yhteen kohtaukseen."