Kuinka on mahdollista, että keskelle ei mitään, viidensadan ihmisen kylään nousee valtakunnan toiseksi suurin tavaratalo ja suurin matkailunähtävyys? Kyläkauppias Vesa Keskinen on suomibisneksen Peter Pan, poika, joka ei halunnut kasvaa aikuiseksi, haudata unelmiaan. Näyttäytyykö hänessä maaseudun tulevaisuus?
Suomen Suurimman Kyläkaupan Vesa Keskinen on matkailunähtävyys Kiasmateatterin kateederilla. Vaalea kolmikymppinen mies Pohjanmaan lakeuksilta jakaa menestyksen sanomaa liekkipikeessä ja mustissa housuissa. Kliseet lentelevät ja yleisö toivoo tartuntaa. Aulassa poliisityttöystävä Nina jakaa kirjaa Hyvän Pomon ABC liituraitaisessa mustassa Marimekko-minissä.
Miksi juuri liekkipaita?
"Siinä on paloa. Sitä paitsi, takametsien tavarataloihmeen roihu palaa yhä voimakkaammin ja voimakkaammin. Kipinää riittää."
Olet kyhännyt Tuuriin käsittämättömän pömpelin. Et ole joutunut hakemaan maan suosituimmalle matkailukohteelle vetoapua stadin mainostoimistoilta?
"Sijaitsemme metsän keskellä, eikä yksikään suuren kaupungin mainostoimisto voi tietää, miten meillä siellä menee! Mainonnan ja markkinoinnin pitää olla erikois- osaamistamme. Emme ole sitä koskaan ostaneet emmekä tule sitä tulevaisuudessakaan ulkoistamaan. Markkinoinnissa uskon tarinoiden voimaan, meidän perheen viiden sukupolven mittaiseen tositarinaan ja Tuurin OnnenKylän kuvitteelliseen tarinaan. Unelmoin, jotta Tuuri nimitettäisiin jonain päivänä virallisesti Maailman OnnenKyläksi."
Kyläkaupan julkisivu tuo mieleen lapsuuden maalaismaiseman. Punamultainen pohjalaistalo valkoisine ikkunanpielineen ja isoisäsi Toivo Keskisen alkuperäinen kyläkauppa saavat vahvistusta Onnenkivi-ravintolan kivistä, jotka on plokattu ja käsityönä hiottu tuurilaisesta peruskalliosta. Taidat olla romantikko?
"Tämä juttu on tietyiltä osiltaan tarkkaan mietitty. Ajoin koko lapsuuteni sen saman navetan ohi kouluun. Navetta myytiin, mutta ostin sen takaisin ja tein siitä ravintolan. Kaikilla julkisivurakennuksilla on omat tarinansa."
Ja seuraavaksi Keskinen rakentaa keskiaikaisen linnan?
"Eikö olekin loogista? Huima ajatus on ollut koko ajan mukana. Rakennamme nykyisen kaupan viereen uuden, kolmikerroksisen ruokakaupan. Ensimmäiseen kerrokseen tulee ruokamyymälä, toiseen kerrokseen hotellihuoneita ja kongressitiloja ja alakertaan ravintolapalveluja. Kokonaispinta-alaksi tulee 26 300 neliömetriä! Vanhat tilat puretaan ja kummatkin puolet kolminkertaistuvat. Puolen kilometrin pituiset liukuhihnat lyhentävät ostosmatkaa…"
Kyläkaupassa myydään kotimaisia klassikkobrändejä. Muun muassa Iittalaa ja Marimekkoa.
"Marimekko on lähellä sydäntä. Taustani ja ajatukseni menevät hyvin yhteen Kirsti Paakkasen kanssa. Istumme pari kertaa vuodessa alas juttelemaan brändin rakentamisesta. Tykkään sellaisesta yli kaiken. Itäkeskuksen kokoinen Kyläkauppa on etu. Voin harrastaa kontrastimarkkinointia. Toisto on tärkein juttu. Se, että jaksaa toistaa, toistaa ja toistaa."
Olet lanseerannut Kyläkaupan ympärille miltei miljoona happeningiä. Miljoonapilkkiin kokoontuu kymmeniätuhansia hulluja härmäläisiä Ponnenjärven jäälle pilkkimään, Miljoonakiitos kerää Adolf Ehrnroothin jengille pätäkkää ja Miss Miljoona poseeraa keltaisissa lehdissä. Miksi paketoit missikisan?
"Siitä kävi pieni moka. Oli pantava hanskat tiskiin, kun homma tuli tehtyä täydellisesti! Oli aikamoinen stressin aihe pitää tytöt kurissa. Kukaan niistä ei saanut tulla puhumaan, ei soittaa eikä lähettää tekstiviestejä tai sähköpostia. Halusin pestä käteni niin, ettei tulisi mitään puheita. Alkuvaiheessa en seurustellut Ninan kanssa, mutta halusin, ettei tapahtumasta tulisi mikään vitsi, vaan laadukas kisa. Muutama sata tyttöä, jotka olivat mukana, olivat kuin henkilökuntaa, niiden kanssa ei parannut yhtään olla tekemisissä.
Kuormasta ei syöty?
"Se on vanha totuus. Ja pakko. Ei sellainen sopisi Kyläkaupan arvoihin. Pelkäsin, jotta puhuttaisiin peräkammarin pojan ostaneen itselleen miljoonalla morsiamen. Alkuvaiheessa harkitsin tekeväni siitä perinteen, mutta…"
Peruutetaan lapsuuteen. Mitä puuhasit skidinä?
"Olin äärimmäisen kiinnostunut luonnosta. Isä oli kova erämies, ja itselläni on ollut lemmikkieläimenä harakoita, variksia, korppeja… sekä kanahaukka, viirupöllö, huuhkaja ja kettuja, mäyriä, kissoja sekä koiria…"
Kettupoika Keskinen! Kesytitkö eläimiä?
"Pentuna otetut oppivat elämään ihmisen kanssa. Olen edelleenkin eläinrakas ja tunnistan vieläkin reilut kolmesataa kotomaan lintulajia. Luonto on tärkeä elementti."
Tuurissa ei varmaan ollut paljon muuta?
"Eikä siellä ole vieläkään! Päivällä on paljon asiakkaita, illalla luonto. Niin se menee. Teknologiaa ja kännyköitä suosivalle nykynuorisolle luonto on jäänyt vieraaksi. Armeijapoikien kunto ei ole enää kohdallaan."
Olet aikamoisen pihkassa Tuuriin?
"Jo ala-asteelta jäi kova kotikylärakkaus. Tuuri kuuluu 3200 asukkaan Töysän kuntaan, mutta Tuurissa asukkaita on vain 500. Pikkupoikana jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueita kootessa tuurilaisia oli aina vähemmän, ja töysäläiset voittivat melkein aina. Siitä jäänyttä kaunaa on pikkuisen paremmin pärjänneenä mukava maksella. Sen takia tuota Tuuria hellin, eikä missään lue karttaa lukuun ottamatta Töysän kunnasta sanaakaan!"
Hiveleekö?
"Miksei hivelisi. Kohtalaisen ilmiön olen saanut aikaan."
Vertaile Stockmannia ja Tuurin Kyläkauppaa.
"Olin aina luullut, jotta Helsingin Stockmann on tunnetuin suomalainen tavaratalo, mutta tuolla ylempänä Suomessa ei välttämättä tunneta koko paikkaa."
Monille stadilaisille Stockassa on tietty bättre folk -leima. Suomenruotsalainen fiilis.
"Kovasti Helsinki myy. Se on kova haaste meikäläiselle."
Oliko itsestään selvää, että susta tulee kauppias?
"Oli. Kaksi ensimmäistä isoisää oli kulkukauppiaita. Kolmas perusti kiinteän kaupan. Tosi vaatimattomista lähtökohdista tähän on lähdetty, ja niukkuuden ajat ovat muistissa. En koskaan ostanut omaa hampurilaista, vaan pyysin kavereilta jämät. Tunnen vieläkin syntiä, jos haaskaan rahaa. Säästäväisyys on selkäytimessä."
Kävit faijasi kyläkauppakorkeakoulun?
"Isä oli vahva persoona. Yhä edelleen hänen mielipiteensä on se, että kaupankäynti on ostamista ja myymistä, siinä kaikki. Itse uskon leipään, mutta myös sirkushuveihin. Elämyshommiin. Kun tulin 19-vuotiaana armeijan jälkeen isän oppiin, hän antoi kontolleni osa-alueen, joka sen ikäisiä erityisesti kiinnostaa – pesu- ja puhdistusaineet. En ollut koskaan pessyt pyykkiä enkä lattioita, mutta jollain tavalla sytyin siihen touhuun. Ostoalueeni levisi kosmeettisiin tuotteisiin, sampoihin, hoitoaineisiin ja meikkeihin. Teen yhä edelleen jonkin verran kosmetiikkatuotteiden kauppoja, jotta tatsi kaupankäyntiin säilyisi."
Olen kuullut, ettei pöytäsi takana ole tuolia?
"Pöydälläni on vain mustepullo ja sulkakynä. Liikun koko ajan. Pidän palaveria ostovastaavieni huoneissa. Siirryn paikasta toiseen ja olen koko ajan liikkeessä. En lue sähköpostia ollenkaan. Sihteerini lajittelee sen ja laittaa roskat roskikseen. Sillä tavalla homma pysyy käsissä. Meillä on pieni organisaatio. Teemme tehokkaasti, ja henkilökunta on niin sitoutunut, että porukat tulevat vapaa-aikanaankin täyttämään osastojaan. Oma aikani kuluu henkilöstöjohtamiseen, uuden kehittämiseen, innostamiseen ja uskon luomiseen. Paljon aikaa menee myös mediaan ja edustamiseen sekä yritysten huomioimiseen. Kun firmojen johto tulee käymään, ne haluavat istua ja juoda kanssani kupin kahvia."
Onko Kyläkaupan myyjiä koulittu NamiNami-seminaareissa?
"Ei ole ollut Bjurströmiä. En halua että hienot konsultit tulevat sekoittamaan meidän pakkaa. Kaupallinen koulutus ei ole tärkein asia, jolla meille pääsee töihin. Tärkein on oikea asenne. Itsellänikään ei ole kaupallista koulutusta.
Koulutuspäällikkö tulee urheilun parista, tavaratalopäällikkö on ajoneuvoteknikko ja kolmenkymmenen miljoonan euron ruokapuolen ostoista vastaava on koulutukseltaan levyseppähitsaaja. Ei yo-koulutuksesta haittaa ole, mutta meille pääsee töihin jos asenne on kunnossa."
Myyjäsi ovat vientituote. Stadin Stockalla on töissä Tuurin puotipuksuja?
"Totta. Tieto kuulosti mukavalta."
Andy McCoy on kuulemma poistettu useita kertoja stadin Stockalta. Onko Andya näkynyt Kyläkaupassa?
"Ei, mutta Stocka on avustanut meitä turvajärjestelmissä. Kaikkeen pitää varautua. Stockalla poistetaan neljätuhatta henkeä vuodessa myymälästä, Lintukodosta poistettiin viime vuonna kymmenen. Ei mettän keskelle kannata lähteä räyhäämään."
Pommipojat tuskin viitsivät lähteä Tuuriin pommeja virittelemään.
"Pitkin peltoja juoksevat paholaiset on helppo napata lakeuksilla!"
Kuinka usein käyt itse Stadissa?
"Pari kertaa kuukaudessa. Jos aamulla on tapaaminen, lähden niin myöhään kuin mahdollista ja tulen illaksi kotiin."
Viime yön nukuit Kämpissä.
"On se erilaista kuin muissa Suomen hotelleissa. Hieno mies tulee hieno hattu päässä vastaan hakemaan auton ja palvelijat kantavat tavarat sisään. Riippuu siitä mitä arvostaa. Kämp on laatua arvostaville, joilla on varaa maksaa. Minulle kelpaa yleensä Sokos Hotelli tai joku vastaava."
Se on porhojen yöpaikka. ´Mitä pidät Stadista?
"Helsinki on sopivan kokoinen kaupunki esimerkiksi opiskelijoille. Täältä löytyy kaikkea."
Myös luontoa. Onko Tuurissa järviä?
"50 metrin päässä virtaa joki. Ostin vajaa seitsemän hehtaaria maata, ja rakennamme parhaillaan karavaanareille leirintäaluetta. Seitsemänä kesänä he ovat saaneet leiriytyä ilmaiseksi Kyläkaupan parkkipaikalle. Sinne on vedetty sähköt, vessat, suihkut, saunat ja vesi. Kaikki ilmaiseksi. Neljän kesän aikana yli kymmenentuhatta vaunukuntaa on yöpynyt siellä, eli yli kolmekymmentätuhatta ihmistä. Kun keksin ajatuksen, kaikki pitivät sitä tyhmänä. Oliko se? Homma tuottaa voittoa 1,5 miljoonaa markkaa, jos laskee katteeksi kymmenen prosenttia ja keskiostos on, kuten Tampereen yliopisto on tutkinut, reilut 250 euroa. Ilmaisuudestakin voi tehdä bisneksen, kun sen oikein oivaltaa."
Kuinka suuri osa menestymisestäsi on silkkaa tuuria?
"Meidän suvussa on hyvää tuuria liikkeellä. Isoisäni voitti kaksi kertaa perinteisen raha-arvan päävoiton. Ensimmäisen hän voitti 50-luvulla, toisen 80-luvun alussa. Onnekkuus on pitkälti kiinni siitä, kulkeeko silmät auki, näkeekö matkallaan mahdollisuuksia. Täällä on vähän asukkaita, ei tänne kukaan tule, aloittaessani sanottiin. Mutta täällä on tilaa. Täällä voi laajentaa eteenpäin, taaksepäin, ylös ja alas, vastasin. Helsingin keskustassa Kyläkauppa ei olisi mahdollinen!"
Maaseutua elvyttämään pitäisi perustaa Keskisen Korkeakoulu?
"Mutta mitä hyötyä siitä olisi Tuurille?"
Oh hoh, oman hoodin poika! Toimiiko Tuurissakin urbaani shoppailukulttuuri? Kaupoissa maleksiminen, tavaroiden hipelöiminen, tuttujen tapaaminen?
"Toimii. Lisäväriä siihen tuo ostosmatkailu. Käydään matkoilla shoppailemassa. Lauantai on kiireisin. Lähialueen ihmiset lähtevät ihmettelemään kaukaa tulleita. En tunne helsinkiläisten shoppailukulttuuria, mutta maalla suuret ikäluokat lähtevät bussilasteittain ostoksille. Nuoria on vaikea saada lähtemään tylsään paikkaan. Ostokeskukseen ne lähtevät jonkun tietokonepelin kiilto silmissä."
Outi Alasen kalenteri Notorious julkaistaan Kyläkaupassa. Oletko jo tutustunut tuotteeseen?
"Itse kalenteria en ole nähnyt, mutta kuviin olen tutustunut sähköpostin kautta. Ne eivät mielestäni sodi Kyläkaupan arvoja vastaan. Ne ovat hauskoja ja eroottisia, ei niistä kenellekään paha mieli pitäisi tulla."
Millaisia Kyläkaupan arvot ovat?
"Kyläkaupan täytyy pystyä elämään hyveittensä mukaisesti. Isoisäni painotti kahta asiaa, rehellisyyttä ja nöyryyttä elämän edessä, isältäni tuli ahkeruus ja periksiantamattomuus. Me emme tunnusta kaupallisia arvoja, vaan keskeisiä hyveitä: ennakkoluulottomuutta, kyseenalaistamista ja lapsenomaista innostumista."
Onko itselläsi paheita? Et varmasti polta jointia, mutta röökiä?
"En ole koskaan vetänyt savuakaan. Kaverit yrittivät rikkoa päätökseni keräämällä tuhannen markan potin. En vetänyt. Kiroilemisen olen ihan tietoisesti lopettanut."
Vittumaisin piirteesi?
"Muiden mielestä pilkun viilaus ja tarkkuus imagoasioissa. Onneksi mainososastolla on muitakin snobbailijoita. Ja olen aina minuutin tai kaksi myöhässä. Aina on pieni hengästyminen päällä."
Autobrändeistä tykkäät Ferrari Testarossasta?
"Näin on. Ihastuin siihen 18-vuotiaana ja neljä vuotta sitten ostin vuoden -85 mallin. Tänä kesänä ajoin sillä kuusikymmentä kilometriä, viime kesänä alle viisisataa. Testarossa on sijoitus, jonka arvo ei laske koskaan."
Ei tarvitse selittää. Onko sillä jotenkin noloa ajella?
"Ei musta taida olla ajamaan sitä. Muistan sen tunteen, kun istuin auton kyydissä 80-luvulla, siitä on valokuvakin. Se auto oli melkein ostettava. Olen taikauskoinen. Jos päätän ostaa jotain enkä ostakaan, niin onni kääntyy. Rytsölän Lamborghinillakaan ei voisi ajella, ellei auto sujahtaisi kansalle ja miljoona veteraaneille. Kymmenen ihmistä on aina perässä moottoripyörillä ja autoilla. Vasta kun viisitoista vuotta tuli Kyläkaupassa täyteen, vaihdoin uuden auton."
Olet tarkan markan mies?
"Muuten pallo lähtee vierimään toiseen suuntaan. Kyllä minä itseäni palkitsenkin. Tämä päiväkin on palkinto. En ole tehnyt muuta kuin hauskuuttanut ihmisiä ja soittanut kaksi puhelua."
Reissaatko?
"Ennen kauppiaaksi ryhtymistä kiersin 30 maassa. Kattelin ja mietiskelin. Ninan kanssa olemme käyneet Singaporessa ja Intiassa, mutta kumpikaan meistä ei kaipaa maailmalle. Paikkoja on näkemättäkin, en ole koskaan käynyt esimerkiksi Etelä-Amerikassa."
Aika menee Tuurin raitilla lenkkeillessä?
"Pyrin käymään Ninan kanssa joka päivä lenkillä, mutta se jää neljään kertaan viikossa. Nina haluaisi koiran, mutta itse olen enemmän kissaihminen."
Vesa Keskinen edustaa Suomea yrittäjien maailmanmestaruuskilpailuissa.
File: Vesa Keskinen
Ikä: 36 v.
Pituus: 183 cm
Paino: 89 kg
Juoma: Koskenkorva
Auto: Mersun maasturi
Verotettava varallisuus: 2002 yli 3 milj. e
