Guggenheim-selvitysryhmä jätti tänään selvityksensä. Sen mukaan Guggis rakennettaisiin Eteläsataman rantaan Katajanokalle, nykyisen Kanavaterminaalin paikalle. Sisällön painopisteet olisivat muita Guggenheim-museoita vahvemmin designissa ja arkkitehtuurissa.
Rahaa museon rakentaminen ja ylläpito vaatisi suuria summia: rakennuksen kustannusarvio on 130-140 miljoonaa euroa, Guggenheimin lisenssistä saisi pulittaa 20 vuoden ajalta lähes 24 miljoonaa, lisäksi päälle tulisivat suunnittelun ja ylläpidon kustannukset.
Työryhmän selvityksessä arvioidaan, että Guggenheim vetäisi huimat puoli miljoonaa kävijää vuodessa. Tämä on lähes kolme kertaa yhtä paljon, mitä kävijämääriään nostaneessa Kiasmassa vierailee vuosittain. Arvion paikkaansa pitävyyttä on vaikea kritisoida ilman parempaa tietoa, mutta arkijärkeen nojaten se tuntuisi yläkanttiin heitetyltä.
Guggenheimin rahoitus tulisi julkisista varoista, eli Helsingin kaupungin ottamasta lainasta. Sijoituksia odotetaan totta kai myös yksityiseltä sektorilta. Jos Guggenheimin vuosittaiset kulut jaetaan kolmeen piirakkaan, taiteeseen, henkilökuluihin ja lainan takaisinmaksuun, saataisiin 12 euron pääsylipulla ja arvioidulla kävijämäärällä takaisin vasta taiteeseen menevät rahat. Tässäkin vahvasti arkijärkeen nojaten voisi olettaa, että mahdollinen persnetto menisi julkisista varoista ja yksityinen sektori saisi ensin omansa pois.
Designin ja arkkitehtuurin lisäksi Guggenheim toisi suomalaisyleisön nähtäville runsaasti nykytaiteen kansainvälisiä tuulia, sillä laajan museoverkoston kokoelmista löytyy paljon nähtävää. Omia laajoja kokoelmia ei nyt annetun ehdotuksen mukaan Helsingin Guggenheimiin tulisi.
Selvitys maalaa Suomesta kuvaa paikkana, jolla olisi todellista tilausta Guggenheimille. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen hihkuukin Iltalehden jutussa museon olevan ”upea mahdollisuus, johon meidän tulee tarttua”.
Mitä Guggenheim tekisi suomalaiselle taidekentälle? Taiteen parissa viihtyvien ihmisten määrä varmasti lisääntyisi, ja samalla syntyisi ainakin sata työpaikkaa taiteen pariin. Museo myös popularisoisi suomalaista museotaidetta: akateemisten taidepiirien näkemysten sijaan Guggenheimissa keskityttäisiin pikemminkin taiteeseen, joka vetää kävijöitä.
Guggenheimin vastustajat käyttävät mielellään McDonald´s-vertausta: Guggenheim on kuin kulttuurin McDonald´s, ja se tekee suomalaiselle kulttuurielämälle saman, mitä mäkkäri suomalaiselle ruokakulttuurille.
