Jazz-kaupunki herää

Jazz ei ole enää vanhojen setien musiikkia.

U-Street All Stars on ottanut nimensä Uudenmaankadusta.
U-Street All Stars on ottanut nimensä Uudenmaankadusta.
“Rock vei monta sukupolvea mennessään”, arvoi valtakunnan virallinen jazz-mies Claes Andersson. “Mutta innostus tulee takaisin: Tukholmassa on meneillään nuorten kesken varsinainen jazz-buumi.”

Eikä vain Tukholmassa: Jumo Jazz Club on lauantai-iltana täynnä muodikkaita nuoria aikuisia.

“Wahoo!-klubin kävijöiden keski-ikä on noin 24”, kertoo ravintolapäällikkö Petri Salo. “Tällä klubilla soitettava disko-jazz on nuoremman väen juttu, mutta he innostuvat muustakin.”

Salo uskoo, että uusi sukupolvi on kasvanut ulos elektronisesta musiikista. Teknolla kun ei ole enää marginaalimainetta. Ehkä nyt onkin soitinvetoisen musiikin vuoro.

Naapuripöydässä puhutaan englantia, ja vastapäisen seinän screenillä pöyrii ääneti Beastie Boysin video. Baaritiskillä jonottavalla neidolla on strassikoristeinen iltatoppi ja vaalea afropermanentti.

Mustan kulttuurin vaikutusta ei yritetä peitellä, sillä marginaalissa se on vielä sopivaa. Vasta valtavirtaan päädyttyään musiikki kokee valkaisun: syntyihän house-musiikkikin mustien homojen klubeilla 1970-luvulla.

“Täysin improvisaatioon perustuva free-jazz vaikuttaa olevan kova juttu”, Salo tietää.

“Klassikot pysyvät iäti, mutta jazz on nuorentunut. Huomaahan sen tavasta, jolla nuoret jazz-muusikot saavat julkisuutta. Kuten Lenni-Kalle Taipale tai U-Street All Stars.”

Viiden hengen hardbop-jazzia soittava U-Street All Stars on ottanut nimensä Uudenmaankadusta ja esiintyi edellisillä presidentinlinnan itsenäisyyspäiväkesteillä. Huhtikuun alussa yhtye palkittiin Kritiikin kannukset -palkinnolla. U-Street All Stars nappasi myös viime kesän Pori Jazzin Vuoden artisti -pystin. Esikoislevyn Helsinki Sessions julkaisi legendaarinen Blue Note -levy-yhtiö Yhdysvalloista.

Entinen kulttuuriministeri Andersson taas edustaa jazzin ensimmäistä aaltoa. “Kun olin kolmen-, neljäntoista, Korkeavuorenkadulla sijaitsi USIS Information Center -niminen paikka, jossa kävin kuuntelemassa jazzia”, 65-vuotias Andersson kertoo.

“Kuusitoistavuotiaana sain ensimmäisen pianistikiinnitykseni. Paikka oli ravintola Espilä, ja tehtävänäni oli säestää mustaa stripparia nimeltä La Bommie. Annoin pianosta tehosteääniä hekumallisimmissa kohdissa.”

Jazzilla on valovoimanen historia, mutta millaisena veteraani näkee nykyjazzin? “Suomessa on paljon tasokkaita, nuoria soittajia”, Andersson tietää. “Se johtuu loistavasta koulutuksesta Pop-jazz -konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Olemme kansainvälisesti korkealla tasolla.”

Andersson on toiminut myös psykiatrian erikoislääkärinä. Onko jazzilla ja mielenterveydellä tekemistä keskenään?

Mies hämmentyy hetkeksi.

“No, periaatteessa kaikki, missä ihminen käyttää mielikuvitustaan, rikastuttaa. Vaikka liittyi jazziinkin ennen traagisia tarinoita, esimerkiksi Charlie Parkerin heroiininkäyttö. Lopultahan mafia pakotti hänet soittamaan heroiinipalkalla. Onneksi ei enää: nuoret soittajat ovat kuin partiopoikia. Kaipa kilpailu on käynyt niin vaativaksi.”

Pieni jazz-opas

Jumo Jazz Club
Pursimiehenkatu 6

Asiakaspaikat: 200, istumapaikkoja 150
Jazzia vuodesta: 2001
Tyypillinen näky lavalla: Sooloesiintyjistä UMOn 25 soittajaan, enimmäkseen miehiä, keski-ikä noin 30. Esimerkiksi U-Street Allstars. Wahoo!-klubilla ei yleensä liveartisteja.
Keskioluttuopin Hinta: 4,30 e (0,5 l)
Jazzia: noin 4 päivänä viikossa.
Hinta: Vapaa pääsy – 15 e sekä narikka 1,50 e. Showtime noin klo 21.

Storyville
Museokatu 8

Asiakaspaikat: noin 250
Jazzia vuodesta: 1993
Tyypillinen näky lavalla: Keski-ikäisiä, partaisia miehiä. Esimerkiksi Antti Sarpila ja Greg Stafford.
Keskioluttuopin Hinta:
5,00 e (0,4 l)
Jazzia: Joka ilta, paitsi sunnuntaisin suljettu.
Hinta: Alakertaan arkisin 6 e, viikonloppuisin 7 e sekä narikka 2 e. Pianobaarin musiikki ilmaista.

Ravintola Juttutupa
Säästöpankinranta 2

Asiakaspaikat: 200
Jazzia vuodesta: 1996
Tyypillinen näky lavalla: Triosta ylöspäin, enimmäkseen nuoria esiintyjiä. Esimerkiksi U-Street Allstars ja Pessi Levanto.
Keskiolutuopin Hinta: 4,30 e (0,5 l)
Jazzia: Keskiviikkoisin Rytmihäiriö-klubilla.
Hinta: Vapaa pääsy, ei narikkaa. Showtime klo 21.

Sture Jazz Club
Sturenkatu 29

Asiakaspaikat: 48 istumapaikkaa, sisään mahtuu noin 100.
Jazzia vuodesta: 1997
Tyypillinen näky lavalla: kvartetti, lähes kaikki pop-jazz-konservatorion soittajat.
Keskioluttuopin Hinta: 3,00 e (0,4 l)
Jazzia: 3 kertaa viikossa ja joka toinen sunnuntai
Hinta: Vapaa pääsy, ei narikkaa. Showtime klo 19:30.

Ravintola Laivakoira
Tehtaankatu 34 D

Asiakaspaikat: Noin 80 istumapaikkaa, sisään mahtuu 150.
Jazzia vuodesta: 2001
Tyypillinen näky lavalla: Kolmesta neljään soittajaa ja usein myös laulusolisti. Esimerkiksi Sibelius-Akatemian väkeä ja Helena Lindgren.
Keskioluttuopin Hinta: 4,30 e (0,5 l)
Jazzia: Joka lauantai Ekman jazz club.
Hinta: Vapaa pääsy, ei narikkaa. Showtime 19:30.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi