Know Your Enemy

Manic Street Preachers

Että voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa.

Tylsimpiä kirjoja on Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja, joka osoitti, että nuorten kvasikommareiden seinille pesiytynyt partaukkeli oli loppujen lopuksi vain hyväosainen lääkäriperheen vesa, eteläamerikkalaiseen kapinaväkivaltaan kasvanut aikansa lapsi.

Toiminta oli Chelle sotaa ja sota välttämättömyys matkalla kohti vallankumoukseksi kutsuttua aikuisuutta.

Niitä samoja hyvän perheen lapsia suomalaisetkin kulttuurikommarit olivat. Ainakin melkein kaikki.

Ja nyt, kun jo hautaamme suomalaisen kulttuurivallankumouksen kirveitä, tulee jostain Walesista lyhyitä ja rumia jätkiä, jotka laulavat kauniisti siitä, kuinka jenkki-imperiumi on paskaa, ja menevät vielä Kuubaan, jossa viimeksi on käynyt rokkaamassa varmaan joku Elviksen aikalainen.

Kyllä siinä on oltava ihmeissään. Eikö kommarit olekaan kuolleet, onko jossain vielä joku, joka oikeasti uskoo, ettei it-valta ja optiogarkia olekaan uusi estämätön maailmanjärjestys?

Manic Street Preachersia on Suomessakin syytetty tekopyhyydestä. Kieltämättä tuntuisi kornilta, jos joku Tommi Läntinen laulaisi siitä, kuinka Amerikka sortaa vauva-Eliania.

Mutta kun kyseessä on megayhtye, joka kahdella edellisellä albumilla uskalsi tehdä yli kolme minuuttia pitkiä megahittejä, soitti jäähalleja kuin pieni koffikapakkabändi, ja nousi jättimenestykseen ja muuttui osaksi maailman suurinta bisnestä, on kuvio toisenlainen. On turha väittää, ettei megatähdillä, tässä tapauksessa näillä työläisperheen poitsuilla, ole valtaa vaikuttaa.

Kun Bono hyppii nahkahousuissaan ja yrittää U2:n keikoilta soittaa suoraan Amerikan presidentille, näyttää se huuhaainnasen touhulta, mutta tosiasiassa dinosauruksilla on suora yhteys pienen ihmisen aivokuoreen.

Se, että Manicsit laulavat pienestä Elian-pojasta, osoittaa ettei ideologia elä pelkkien kuvien päällä. Jenkkikoneethan ne Kiinan suurlähetystön ampuivat, Manics muistuttaa ja harmittelee samalla kun levynmyynti jenkeissä on uhattuna. Ehdoin tahdoin kiusaavat jenkkipoloja.

Rokkenrollilla ei laiteta amerikkalaisia sukellusveneitä väistämään kalastusaluksia, eikä pistetä George “War” Bushia takaisin pulloon. Mutta jos sillä tehdään tietyksi, että ajatella voi toisinkin päin kuin mitä media tuputtaa, ei se ihan turhaa ole.

Semminkin kun musiikillisesti tämä uusin levy on paluu hittejä edeltävälle Manics-aikakaudelle, jossa parantava kitara soi vähemmän sinfonisesti mutta suoraan - kuin kuubalainen sikari Castro-nuken suussa.

Käyttäjien arviot

Anna oma arviosi

4 kommenttia

forreal

25.10.2002 15:19

Jälleen kerran ylimaallisinta popsinfoniaa Walesin rockareilta. Tällä kertaa tosin hieman rosoisemmassa muodossa, mikä on vain hyvä siloiteltujen edeltäjien (Everything must go ja TMTTMY) jälkeen. Tälläkin levyllä sitä ´´tutumpaa´´ kamaa, kuten So why so sad ja Let Robeson sing. Mutta myös räväköitä rock-paloja (Found that soul, Dead martyrs ja levyn kruunaava Freedom of speech won´t feed my children). Näin katu-uskottavia ROCK-biisejä ei ole tehty sitten Rollareitten 60-70 -luvun taitteen parhaiden levyjen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

äijä

25.10.2002 15:19

yhtään taivaallista biisiä ei mukaan tullut.
parhaimmat ovat kuitenkin so why so sad, found that soul ja dead martyrs.
eri tyylejä kokeillaan aika vakuuttavasti, mutta se pääpointti jää hieman kauas.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

tampio

30.12.2003 16:56

Ei oikein kolahtanut kahden edellisen levyn tavoin. Manics selvästi palaa takaisin rokimmalle linjalle. Saa nähdä säilyykö linja.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

GGGGGRRRRRRR

28.2.2008 14:29

Yliarvostetuin bändi ikinä. Mieluummin tökkii tärykalvoja ruosteisilla nauloilla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi