Petteri Koponen ja suomalainen koripallo tarvitsevat tuekseen katukorista

Suomalainen korisbuumi ei ole vielä osannut ratsastaa hip hopin katu-uskottavuudella, vaikka yhteys on olemassa.

City ja adidas Originals sukeltavat tässä Original Icons -juttusarjassa hip hopin ja urbaanin kulttuurin historiaan. Esiin nostetaan tärkeimmät tekijät eri alalajeista ja heidän kauttaan peilataan kulttuurimuodon matkaa pienten piirien alakulttuurista kansainväliseen valtavirtaan. Tässä jutussa tutustutaan suomalaiseen koripallokulttuuriin ja maalaillaan katukoriksesta ja hip hopista lisäpotkua meneillään olevaan buumiin. Haastattelussa Suomen ykköspelaaja Petteri Koponen ja korisfani/räppäri MC Särre.


Petteri Koponen johtaa Suomen maajoukkuetta.
Petteri Koponen johtaa Suomen maajoukkuetta. Kuva: Ville Vuorinen

Suomalainen koripallo elää tällä hetkellä ennennäkemätöntä buumia. Maajoukkue osoitti syksyn EM-kisoissa olevansa osa eurooppalaista koripalloeliittiä ja seurajoukkueet, etenkin maailman kolmanneksi kovimmassa korissarjassa väkevästi pelannut Loimaan Bisons, ovat jatkaneet omissa europeleissään siitä, mihin Susijengi homman jätti. Euroopan huipun tavoittaminen pitkältä takamatkalta ei ole mikään pikku juttu lajissa, jonka harrastajamäärät ovat aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi kaikkien (lue: liian monen) suomalaisten rakastamalla jääkiekolla.

Kuva: mcsarre / Instagram

”Tämä on ollut loistava vuosi suomikorikselle, jonka aikana on otettu isoja askeleita eteenpäin. EM-kisoissa otettiin viisi voittoa ja mentiin jatkoon ja seurajoukkueet ovat pelanneet hienosti. Just näin se menee, että menestys tuo menestystä. Suomi on menestyshullua kansaa ja hyvä niin. Se, että ollaan oltu EM-kisoissa kaksi kertaa putkeen yhdeksänsiä kertoo siitä, ettei kyse ole vain tuurista. Tässä ollaan menossa kohti Euroopan huippua ja koko korisbuumi vaikuttaa hyvältä”, suomalaisen koripalloilun ykkösnimi, seurajoukkueessaan moskovalaisessa Himkissa vuoden eurooppalaiseksi koripalloilijaksi ehdolla oleva Petteri Koponen pohtii.

”Kyllä Suomi tulee vielä jonkin aikaa olemaan isompia vastaan haastajana, mutta se sopii meille. Tulevaisuudessa pitää päästä siihen, että me ollaan joka EM-kisoissa mukana. Suomi on kuitenkin vielä suhteellisen pieni korismaa ja meillä riippuu paljon siitä, onko kaikki pelaajat terveinä ja maajoukkueen käytettävissä”, Koponen jatkaa.

Koris ja räppi

Miksi ihmeessä urbaanin kulttuurin historiaan ja nykytilanteeseen pureutuvassa Original Icons -juttusarjassa horistaan koripallosta? Siksi, että suomalainen koripallobuumi ei ole vielä osannut hakea lisänostetta siitä, että koripallolla on ainutlaatuinen ja läheinen suhde urbaaniin kulttuuriin ja erityisesti hip hop -musiikkiin, ei vaikka jenkeissä kyseinen yhteys tajuttiin jo ajat sitten ja sillä on ratsastettu siitä lähtien. Katu-uskottavuuden tuominen perinteiseen palloilulajiin tuskin tekee sille hallaa Suomessakaan. Kuten JVG:n VilleGallekin sanoi Cityn haastattelussa: ”Koris on kuitenkin se räpein laji.”

JVG kuuluukin Petteri Koposen kuulokkeissa hänen matkustaessaan pitkin Eurooppaa.

”Maailmalla tulee kuunneltua suomiräppiä ja on mahtava juttu, että hip hop on nostanut päätänsä. Suomi on muuttunut hevikansasta räppikansaksi ja se on musta kiva juttu. Kuuntelen räppäreistä esimerkiksi JVG:tä, Cheekiä, Elastista, Brädiä ja Redramaa. Kyllä se räpin kuuntelu taitaa olla koriksen kautta lähtenyt”, Koponen kertoo.

”Suomessa ei ole välttämättä vielä niin paljon osattu ajatella näiden yhteyttä. Ehkä korista on pidetty sen verran akateemisena lajina. Se on pikku hiljaa muuttumassa”, Koponen pohtii.

”Koris ja räppi eivät ole Suomessa vielä kovin paljon yhdistyneet. Susijengin kannatuslaulu on ansiokas suoritus ja siinä on hyvä meininki, vaikka Suomen viitekehys on aika vaikea tuollaiselle. Itseäni viehättää hieman hienovaraisempi räpin ja koriksen suhde”, sanoo räppärinä ja korisfanina tunnettu Miika Särmäkari eli Loost Koosin Särre.

”Näen, että Suomessa skeittaus on ollut hieman samanlaista kuin koris on kaduilla jenkeissä, vaikka lajeja harrastavatkin hyvin erilaiset tyypit”, Särre jatkaa.

Monet koripalloilijoista räppäävät ja yhtä monet räppärit pelaavat korista. Paraatiesimerkkeinä näistä mainittakoon viisi albumia räppiä julkaissut NBA-ikoni Shaquille O'Neal sekä omalla No Limit -levy-yhtiöllään tuhottomasti rahaa tahkonnut räppäri Master P, jonka koristaidot toivat hänelle peräti NBA-diilin kahtena perättäisenä vuonna ennen vuosituhannen vaihdetta. CBA-liigassa pelannut Master P ei kuitenkaan koskaan päätynyt NBA-joukkueen kokoonpanoon.

Jenkeissä kulttuurien suhdetta on vahvistanut ysärin alkupuolelta asti Slam-lehti, jossa korisuutisten ja haastattelujen välistä löytyi räppilevyjen mainoksia. Lehden nuoret lukijat ymmärsivät näiden kahden maailman kuuluvan yhteen ja räpistä tuli luontainen soundtrack koripalloilijoille, myös Suomessa.

Koris kaduille

Suomalainen koripallo on urheilullisesti noussut korkealle tasolle, mutta tuon tason pitäminen vaatii enemmän kuin yksittäisten joukkueiden menestystä. Se vaatii edistynyttä koripallokulttuuria, jonka iso osa on katukoris.

Lajin virallinen puoli ja katupuoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa: kun salissa pelattava koripallo pärjää ja nousee esiin, täyttyvät katukoriskentät. Vielä tärkeämpi on kuitenkin se pitkän linjan hyöty, jonka kaupungeissa näkyvä katukoris tarjoaa emolajilleen. Katukoriskentät ovat aktiiviuransa pelanneiden korisfanien leikkikenttä. Mitä useampi isäksi tai äidiksi suoriutuneista jaksaa jossain muodossa jatkaa koriksen parissa, sitä useampi lapsi saa hitusen koripalloa elämäänsä.

Nuorille aktiivipelaajille katukorisskenen nousu merkitsisi siirtymistä urheilulajista kohti elämäntapaa. Katukoriksen kautta nuoret pelaajat oppisivat elämään pallon kanssa ja harjoittelu leviäisi muuallekin kuin ohjatuille treenivuoroille.

Katukoris ei vaadi harrastajaltaan paljoa, pallo ja kori riittävät. Kesäaikana katukoriskentillä näkyykin paljon tyyppejä, joille pieni pelailu tai edes heittely, tarjoaa mahdollisesti ainoan omaehtoisen hikoilun urheilun parissa.

”Jokainen jätkä ja mimmi tykkää heittää. Koris on todella helppo aloittaa”, Koponen sanoo.


Suomalainen katukoripallo pääsee esiin helmikuun lopussa ensi-iltaan tulevassa Korso-leffassa.


Koris mediassa

Vielä 1990-luvun alussa kovatasoisen koripallon seuraaminen median kautta oli mahdotonta. Yksittäinen kaapelikanava saattoi näyttää kerran viikossa puolituntisen NBA-makasiiniohjelman ja kauppojen lehtihyllyiltä löytyi yksi korislehti. Koristietoa imettiin tipoittain esimerkiksi NBA-keräilykorttien kautta. Ensimmäisistä NBA-finaaleista Suomen televisiossa pääsi nauttimaan myös ysärin alussa, kun Michael Jordan johti Chicago Bullsin kolmeen peräkkäiseen NBA-mestaruuteen.

Tänä päivänä NBA:tä näytetään useampi ottelu viikossa suomalaisilla maksukanavilla ja tosifanit voivat katsoa kaikki matsit vaikkapa puhelimellaan NBA League Pass -sovelluksen kautta. Yle teki juuri sopimuksen suomalaisten palloilusarjojen kanssa ja koripallo löysi pitkästä aikaa tiensä ilmaiskanaville. Kulttuuritekona Yle vei myös kasan kasarin suomikorista nettiin nähtäväksi.

Oman arvokkaan panoksensa koripallon seuraamiseen on tuonut koripalloliiton Basket.fi-sivusto, joka tarjoaa ajantasaisia uutisia suomalaisten koripalloilijoiden ja joukkueiden otteista. Liiton sivuilta löytyy muun muassa reaaliaikainen tulospalvelu, jonka kautta Korisliigaa pystyy seuraamaan tilastojen valossa. Basket.fi kannattaa ehdottomasti ottaa seurantaan Facebookissa, sillä se tarjoaa tuoreimmat uutiset tärkeimmistä suomalaisista koripallotapahtumista suoraan feediisi. Liiton panostukset ovat olleet tärkeässä roolissa uuden suomalaisen koripalloyleisön rakentamisessa. Tästä erinomaisena esimerkkinä EM-kisojen seuranta, josta tippui jatkuvana virtana fiiliksiä suomalaisten fanien ja pelaajien edesottamuksista.

Suomalaista koripalloyleisöä on aktiivisesti rakentanut myös Aleksi Valavuori, joka on painanut armottomasti duunia kehittääkseen Loimaan Bisonsin pelitapahtumista kansainvälisen vertailun kestäviä. Valavuori pisti lippuja liikkeelle pilkkahintaan ja saikin huikeita yleisömääriä kasaan sekä Helsingin jäähallille että Vantaan Energia-areenalle. Pelejä seurannut Särre sanoi, että suomalaisesta koripallopelistä voisi saada tapahtumana hyvän hybridin eurooppalaista hurmosta ja jenkkiläistä show'ta. Tätä ajatusmallia Valavuoren pelitapahtumat julkkisvieraineen, puoliajan rahakilpailuineen ja mustan teräsmiehen kaltaisine esiintyjineen ovatkin edistäneet.

Tulevaisuus

Suomalainen koripallo voi äärimmäisen hyvin, mutta korisväki janoaa lisää. Ja lisää on tulossa. Jos koripallojumalat suovat ja villi kortti -hanke natsaa, maajoukkue pelaa jo seuraavissa MM-kisoissa ensi syksynä Espanjassa. Silloin vastaan saattaa astella muun muassa USA:n Dream Team.

"Valitsijoillakaan ei ole helppoa päättää. Se olisi yksi unelmien täyttymys, mutta jos ei tällä kertaa saada tätä kautta, niin pitää koittaa uudestaan. Koriksen taso Euroopassa on niin kova, että se ei ole missään vaiheessa helppoa, ollaan pelattu esimerkiksi Aasian maita vastaan ja voitettu", Petteri Koponen pohtii mahdollisuutta päästä villillä kortilla MM-kisoihin.

"Oishan se magee, jos pääsisi pelaamaan jenkkejä vastaan. Näkisi, missä se maailman timanttisin huippu menee."

Jos Suomi saa paikan tuleviin kisoihin, saattaa joukkue saada vahvistusta NBA:stä, kun Chicago Bullsin Erik Murphy rynnii joukkueeseen. Murphyn äiti on suomalainen entinen SM-sarjapelaaja ja isä entinen NBA-peluri. Kaksi veljeä, Alex ja Tomas, ovat tulossa perässä vähintään samalle tasolle, joten tulevaisuudessa Susijengin aloitusviisikossa saatetaan nähdä kolme Murphya.

Erik Murphy on toinen suomalaispelaaja NBA:ssä Hanno Möttölän lisäksi. Onkin kuin kohtalon sanelemaa, että suomalainen koripallo saa uuden pitkän miehen, joka on loistava heittäjä, kun Möttölän ura näyttää väistämättä hiipuva.

5 kommenttia

MrBenson

31.12.2013 23:03

Kiitos hyvästä jutusta :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

fibasket

1.1.2014 18:12

Olipa mielekästä luvettavaa! Kiitos.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jakov

9.1.2014 02:45

Mielenkiintoinen artikkeli. Hienoa nähdä että täällä jääkendon maassa kirjoitetaan myös suurista lajeista...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Pounds-Era

15.1.2014 01:03

KTP KTP KTP!!!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

huuuuhkaja

2.10.2014 14:23

Olipas paskat kisat. Hyvää ainoastaan fanit....mutta kuinka moni meni Bilbaon takia ja toisaalta "ekalla" kerralla? Mites kävis jos Huuhkajat pääsis kisoihin?

Ja pakko sanoa että suomirappi ei kyllä myy levyäkään suomenkielisen alueen ulkopuolella eli korkeintaan ruotsinsuomalaiset ostaa, natuvissyset ja him myyneet ympäri maailmaakin...Keekki myi stadikan täyteen, pisteet siitä, mut siihen se kyllä jää. Paska on paskaa, mut nuorisolla aina oma juttunsa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi