Kelly Osbournen ympärille noussut suomalainen nettiketju on törkeä, ruma ja yllättävän rehellinen kuvaus siitä, miten julkisuuden lapset kohdataan. Kun lapsi syntyy suhmuroiden kuuluisuuteen ja kasvaa televisiossa, jokainen virhe, kilo ja päihtymystila lipsahtaa koko maailman arvioitavaksi. Kelly Osbournen tarina ei ole poikkeus: se on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kaikesta tulee viihdettä – varsinkaan nuoren minäkuva ei ole turvassa.
Lue myös: Näin valmistui Ozzy Osbourne -kurpitsamosaiikki — rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen!
Julkisuuspaineinen lapsuus
Kun The Osbournes alkoi 2002, Kelly oli 17. Siinä iässä monien pahin painajainen on koulukuva tai yläasteen juorut, mutta Kellyn todellisuudessa niitä katsottiin miljoonayleisön voimin MTV:llä.
Perhedynamiikka – päihdeongelmainen isä, vahvatahtoinen äiti ja kamerat, jotka rullasivat myös silloin, kun ketään ei olisi pitänyt kuvata – rakensi ympäristön, jossa Kelly ei koskaan saanut kasvaa rauhassa. Hänen tunteensa, vartalonsa ja virheensä tallentuivat kollektiiviseen muistiin.
Nettiketjun kommentit "kasvoi hullun narsistinistin ja alkoholistiäidin kanssa" ovat julmia, mutta paljastavat karun ydinajatuksen: Kellyn elämää analysoidaan kuin fiktiota, jossa sivuhahmojen tunteilla ei ole merkitystä.
Kun oma keho ei ole oma: jatkuva arviointi
Kelly oli 2000-luvun alun julkkiskulttuurin täydellinen sylkykuppi. Nuo vuodet olivat aikaa, jolloin paparazzi-lehdet julkaisivat läskipisteytyksiä, normaalipainoiset tytöt leimattiin ylipainoisiksi ja koko celebrity-kulttuuri rakensi mallin, jossa naisen arvo tiivistyi ennen ja jälkeen -kuviin.
Ketju tiivistää tuon ajan kylmyyden yksiin riveihin:
"Tulee kuuluisaksi rumana pullukkana – kärsi täysin sairaasta minäkuvasta.”
Ajatus ei ole kaukaa haettua. Kelly on kertonut useasti, että häntä arvosteltiin enemmän painosta kuin päihde- tai mielenterveydesongelmista. Se kertoo paljon siitä, mihin julkisuus kohdistaa katseensa ja miten naisen paino määrittelee häntä enemmän kuin mikään. Saat olla sairas ja huumeriippuvainen, kunhan teet sen laihana.
Julkislapsen minäkuva rakentuu sirpaleista
Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa kehosta puhutaan kuin markkinahyödykkeestä, hän oppii tarkkailemaan itseään ulkopuolisen kameran kautta. Itsearvio ei nouse sisäisistä tunteista vaan ulkoa tulevasta palautteesta.
Kellyn tarina pilkottuna:
- päihdeongelmat, jotka alkoivat varhain
- syömishäiriö ja kehonkuvan vaikeudet
- vuosien kamppailu siitä, kuka hän on suhteessa julkisuuteen
Hän on sanonut myöhemmin, että ei pystynyt erottamaan omaa arvoaan siitä, miltä näytti, paljonko painoi tai miten häntä kommentoitiin. Kun koko maailman silmät ovat itsessä, ihminen alkaa muokata itseään maailmaa varten.
Internetin typeryys taas tiivistyy tässä: tunnemme julkkislapset paremmin kuin omien naapureittemme kakarat. Nettiketju osoittaa yhden tärkeän ilmiön: nykyään lähes kuka tahansa tuntee oikeudekseen antaa psykiatrisia diagnooseja ja analyysejä ihmisistä, joita ei tunne.
Keskustelun sävy vaihtelee:
- "Ozempic + piri + Sharonin geenit"
- "Nisti”
- “Hulluuntui äitinsä mallin mukaan”
- “Runkkasin tälle nuorempana”
Kohteliaammissa kommenteissa sentään todetaan:
“Antakaa Kellyn olla.”
Lue myös: Frasier- ja Simpsonit-tähti sai kahdeksannen lapsensa 70-vuotiaana
Mutta valtaosa sisällöstä on muistutus siitä, että internet kohtelee julkisuudessa kasvaneita lapsia yhä kuin omaisuutta, ja vielä sellaisella tavalla, mikä ei olisi hyväksyttyä kenellekään muulle missään normaaleissa olosuhteissa. Vai kuinka usein koet tarvetta avata keskustelua sukulaislapsesi painosta kahvipöydässä? Jos koit, kerro toki kuinka onnistuit.
Onko Kelly Osbourne selviytyjä vai uhri?
Kellyn aikuisuus on ollut vaiheittain toipumista: päihdehoitojaksoja, ulkonäköpaineiden purkamista, äitiyden tuomaa uutta näkökulmaa ja julkista työskentelyä oman minäkuvansa kanssa. Hän on puhunut avoimesti häpeästä, hyväksynnästä ja siitä, miten julkisuus muovaa identiteettiä.
Hän ei ole täydellinen esimerkki eikä täydellinen varoittava tarina. Mutta hänen elämässään näkyy se, mitä tapahtuu, kun lapsesta tulee tuotemerkki.
Kue myös:
Toisaalta voimme ajatella mitä Kellyn tarina opettaa meille.
Ainakin se on varmaa, ettei julkisuus ole lapsen valinta.
Kehosta puhuminen jättää jäljet, etenkin kun niitä tehdään miljoonayleisölle.
Internetaika on tehnyt kaikista asiantuntijoita, mutta empatian määrä ei ole kasvanut mukana.
Minäkuva voi korjaantua, mutta siihen vaaditaan enemmän kuin laihtuminen tai terapia – se vaatii yksityisyyttä ja kehorauhaa.
Kelly Osbournen elämä ei ehkä koskaan ole ollut täysin hänen omansa. Mutta nyt, nelikymppisenä ja äitinä, hänellä on paremmat mahdollisuudet rakentaa siitä omanlaisensa kuin koskaan lapsena.
Ylilauta, ah.
