“Tilasin ruokaa kotiin ja muistin, miksi en sorru tähän enää koskaan”

Lähtökohtaisesti olen ehdottomasti ravintolakäyntien puolestapuhuja, mutta kesäviikonlopun lapsiperheaikataulujen pettäminen johti siihen, että tuijotan liikkuvaa palloa kartalla ja odotan, koska ovikello soi ja ruoka saapuu ovelle.

Heti kun avaan muovipussiin käärityn take away -boxin ja vien ensimmäisen haarukallisen suuhuni tajuan, että se oli virhe. Suuri virhe. Ruoka ei todellakaan vastannut mielikuviani herkullisesta curryannoksesta, vaan oli ennemminkin haaleaa ja vetisestä versiosta siitä ruoasta, mitä ravintolan pöytään katettuna rakastan.

"Ravintolaillat ovat arjen ylellisyyttä, jonka merkityksen ymmärtää vasta, kun yrittää korvata sen kotiinkuljetuksella."

Ymmärrän täysin, että virheitä voi sattua, mutta ravintolassa asia olisi korjaantunut välittömästi. Annoksen olisi voinut palauttaa keittiöön, ja todennäköisesti eteeni olisi tuotu uusi annos hyvittelyn kera.

Nyt sen sijaan joudun valitsemaan nälässä riutumisen ja ala-arvoisen ruoan syömisen välillä samalla, kun päässäni vilisevät ne kaikki hukkaan heitetyt eurot, jotka tähänkin ateriaan kuljetusmaksuineen meni. Auts.

Kotona puhelin eksyy monesti käteen myös ruokapöydässä.
Kotona puhelin eksyy monesti käteen myös ruokapöydässä.

Ja jälleen kerran muista taas, miksi ravintolassa syöminen on se juttu. Eikä pelkästään rahan säästön takia (mikä sekin on erittäin kiva juttu), vaan myös siksi, että ravintolassa syödessä ruokailuun tulee todella keskittyä.

Kotona ruokailu unohtuu helposti sivurooliin, kun puhelimen notifikaatiot vilkkuvat pöydän kulmalla, televisio pauhaa taustalla ja mielessä pyörii lista kodin askareista, jotka pitäisi ehtiä hoitamaan.

Ravintolapöytään istahtaminen toimii ainakin tällaiselle suorittajalle eräänlaisena lupana keskittyä vain ja ainoastaan ruokaan ja seuraan. (Ja kokemuksen perusteella voin sanoa, että lapset syövät paljon paremmin ravintolassa.)

Ravintola-annoksissa esillelaitto on myös puoli ruokaa.
Ravintola-annoksissa esillelaitto on myös puoli ruokaa.

Tämä epäonninen episodi antoi taas hyvän muistutuksen siitä, että ravintolassa syöminen todella on arjen ylellisyyttä. Valitettavasti sen huomaa monesti vasta sitten, kun sitä yrittää korvata kotiinkuljetetulla muoviboksilla.

Kirjoittaja on ravintolakäynteihin mieltynyt kotikokkaaja, joka sortuu aina välillä kotiinkuljetukseen, mutta katuu sitä usein heti ensimmäisen haarukallisen jälkeen.

PS. Ravintolassa käyminen on aina hyvä idea, mutta erinomainen silloin, kun SYÖ!-viikot ovat käynnissä. 12 €:n tarjousannoksilla herkutellaan taas 29.8.-11.9.2025.

1 kommentti

Michael Thompson

20.8.2025 21:30

I completely agree with your point—dining in a restaurant has an irreplaceable charm compared to takeout. Sometimes, though, unexpected disappointments like this remind us how important it is to check reliable sources before making choices. For anyone interested in trustworthy resources, you can explore https://marylandcourtrecords.org/ to get accurate and useful information in one place. It’s always good to have access to authentic details when making informed decisions.