Vettä satelee siihen malliin, että meinaisin alkaa rakentaa Nooan arkkia rahtilavoista. Pakata reput ja nukkua varmuudeksi kelluvan lautan päällä.
Onneksi talomme ei ole aivan matalikossa vaan hitusen rinteessä, ei ihan heti vesi tulvi kellariin.
Ajattelin tässä kotosalla olellessa, joskus kirjoitella höpötyksiä toistenkin luettavaksi. Lapset ovat päivät hoidossa ja isännyys töissä, minä ja kissa podemme välillä yksinäisyyttä.
Tosin elokuvat ovat tulleet aika intohimoksi, ennen lapsia tuli ahmittua kirjoja, mutta nyt pääsee helpommalla kuin pötkähtää sänkyyn ja laittaa leffan pyörimään.
JA ennenkuin alkaa tulemaan muilta äideiltä kommenttia siitä -Miksi lapseni ovat hoidossa kun itse olen kotona…. Olen sairaslomalla!!!!
Lapsilla parempi olla päivät hoidossa, olin itsekin perhepäivähoitaja ennen sairastumistani.
Tämä puoli tuli siis selväksi ja voimme yhdessä aloittaa mielenkiintoisen matkan minun elämääni, jossain määrin… Sieltä ei löydy isompia luurankoja, mutta välillä tapahtuu sieläkin jotain, heh
Mikään ei estä sinua kertomasta myös omia ajatuksisasi….