Suomeen kaavaillaan muutosta, jota ala on odottanut pitkään: pienpanimot ja tislaamot saisivat myydä tuotteitaan suoraan valmistuspaikalta.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä matkailua, vahvistaa paikallistaloutta ja tuoda uusia tulonlähteitä pienille toimijoille.
Paperilla kaikki näyttää selkeältä.
Käytännössä yksi yksityiskohta on nostanut kulmakarvoja.
Suoramyynti toisi lisää elämyksiä
Lakiesityksen ydin on yksinkertainen: vierailija voisi ostaa mukaansa sen, mitä on juuri käynyt maistelemassa.
Monessa maassa tämä on olennainen osa tislaamokokemusta, ja jopa merkittävä osa liikevaihdosta.
Suomessa malli on tähän asti puuttunut, mikä on jättänyt vierailukokemukset erilaisiksi kansainväliseen tasoon verrattuna.
LUE LISÄÄ: Tässäkö kevään oudoin uutuus? Suomessa myydään nyt suolakurkkuliemestä tehtyä energiajuomaa
Raja vedetään 100 000 litraan
Esityksessä pientuottajaksi määritellään toimija, joka tuottaa enintään 100 000 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.
Tämän rajan alle jäävät toimijat saisivat suoramyyntioikeuden.
Rajan ylittävät eivät.
Menestyneet jäävät ulkopuolelle
Käytännössä osa tunnetuista suomalaisista tislaamoista jää uudistuksen ulkopuolelle.
Esimerkiksi Kyrö Distillery Company ylittää tuotantorajan niukasti, vaikka on rakentanut toimintaansa vahvasti myös matkailun näkökulmasta.
Yritys on kehittänyt vierailukeskustaan Isossakyrössä jo vuosien ajan ja houkutellut kävijöitä myös ulkomailta.
Matkailupotentiaali puntarissa
Lakiesityksen tavoitteena on nimenomaan lisätä matkailullista vetovoimaa.
Alan sisältä on kuitenkin nostettu esiin kysymys: syntyykö vetovoimaa, jos osa tunnetuimmista kohteista jää mallin ulkopuolelle?
Monissa maissa tislaamokäynnin kulmakivi on mahdollisuus ostaa tuotteita mukaan.
Vaikutukset näkyvät paikallisesti
Tislaamot ja panimot sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla, joissa niiden merkitys korostuu.
Suoramyynti voisi lisätä investointeja ja kasvattaa toimintaa, mutta rajaus voi samalla rajoittaa tätä kehitystä osan toimijoista kohdalla.
Uudistus etenee, keskustelu jatkuu
Lakiesitys nähdään monin paikoin tervetulleena uudistuksena pitkään säädellyllä alalla.
Samalla sen yksityiskohdat – erityisesti tuotantoraja – ovat herättäneet vilkasta keskustelua.
Keskeiseksi kysymykseksi jää, miten rakentaa malli, joka tukee sekä pieniä toimijoita että jo kasvaneita menestystarinoita, ilman että osa jää väistämättä sen ulkopuolelle.
LUE MYÖS: Tässä ovat SYÖ!-ravintolat – katso yli 70 ravintolan lista
