Kun kahdesta tulee kolme

Lapsi yhdistää ja erottaa.

Elina on 34-vuotias, eronnut yksinhuoltaja. Miksi, vaikka hän yhdeksän vuotta sitten kohtasi Sen Oikean?

“Kun tapasin ex-mieheni ensimmäisen kerran, hän vei minulta jalat alta. Olin niin rakastunut, että jälkeenpäin en tajua miten sain kaiken muun hoidettua. Lyhensin työpäiväni, jotta pystyin olemaan miehen kyljessä niin paljon kuin mahdollista ja otin palkatonta vapaata, että sain olla hänen kanssaan.”

“Jos minulla olisi ollut viisaus, joka minulla on tänään, olisin lukenut merkit heti: meistä ei tulisi hyvää paria. Arvomaailmat ja tavoitteet olivat aivan erilaiset. Mutta rakastuneena ihminen menettää järkensä.”

Yhä useampi pari eroaa pikkulapsivaiheessa. Alle viiden vuoden avioliittoja on yhä enemmän.

“Jotkut eivät kestä muutosta parisuhteesta kolmisuhteeksi. Vauvan syntyessä pariskunta saattaa ryhtyä isäksi ja äidiksi. Naisille voi jäädä päälle vauvalle omistautuminen, jolloin mies jää syrjään. Seksin puute voi haurastuttaa välejä”, selittää pariterapeutti Heidi Valasti.

“Yleistä on se, että lapsi tehdään liian nopeasti, ennen kuin pariskunta on siirtynyt rakastumisvaiheesta sitoutumisvaiheeseen, eikä tunne toisiaan. Tai ehkä suhteessa ei ole rakkautta ja lapsi on tehty paikkaamaan sitä. Joskus lapsi on tehty paikkaamaan omia tarpeita, esimerkiksi tarvetta tulla hoidetuksi”, hän jatkaa.

Elina tietää mitä omien tarpeiden paikkaaminen on.

”Olin mustasukkainen, ja kieroutuneella tavalla ajattelin, että jos hankkiudun raskaaksi pian, saan hänet loppuelämäksi.”

“Ennen raskaaksituloa vietimme villiä elämää. Kävimme ulkona jopa neljä kertaa viikossa. Pidin bailaamisesta, mutta parasta oli se, että mies oli mukavampi humalassa. Selvin päin hän ei puhunut, tuijotti telkkaria tai nukkui.”

“Nyt en voisi sietää tuollaista käytöstä – kävin töissä ja hoidin myös kotihommat. Silloin ajattelin miehen muuttuvan. Se oli kolmesta kardinaalimokastani yksi. Toinen oli se, että kuvittelin lapsen syntymän ryhdistävän häntä. Kolmanneksi ajattelin lapsen muuttavan suhteemme tasa-arvoiseksi ja keskustelevaksi.”

“Kun aloin odottaa vauvaa, mies tuntui ilahtuneelta, mutta ei ollut kiinnostunut raskaudestani. Hän riekkui baareissa kuten ennenkin. Kun olin selvin päin, aloin ahdistua siitä, ettei hän puhunut selvänä. Huomasin myös hänen arvoissaan ja kotitaustassaan paljon asioita, joista en pitänyt. Raskaus herätti minut näkemään miehen objektiivisessa valossa, enkä pitänyt näkemästäni.”

“Lapsen syntymä kiristi välejämme. Olin väsynyt, koska vauva valvoi, mies ei osallistunut mihinkään, kiukutteli, etten halunnut koko ajan seksiä. Olin kertaalleen pakannut kamat, kun huomasin olevani uudestaan raskaana. Se tuntui kamalalta, koska olin saanut uuden, vastuullisen työpaikan ja miehen kanssa meni päin helvettiä. Kävin lääkärillä hakemassa aborttia, mutta lääkäri kehotti miettimään. Ajattelin, että on tytölläni hyvä olla sukulainen turvana, jos minulle tapahtuu jotain. En ole katunut päätöstäni, ei ole lasten vika, että äiti valkkasi väärän isän.”

“Ero tuli pian toisen lapsen syntymän jälkeen, ja se oli helpotus. Harmittaa, että kiirehdin raskautta ja suhtauduin lapseen kevytmielisesti pitämällä häntä henkisenä isäntalutusnuorana. Nyt häpeän lapsellista ajattelua ja kadun siksi, että minun on oltava exän kanssa aina tekemisissä.”

“Olen tavannut uuden miehen kolme vuotta sitten. Hän on lapseton, ja kysymys yhteisestä lapsesta leijuu välillämme. Mutta kiintiöni on täynnä. Näen uusperheen perustamisessa vaikeuksia. Toisen lasta ei voi rakastaa kuten omaansa. Siksi epäilen, että uusi vauva voisi huonontaa minun, lasten ja mieheni välisiä siteitä. Sitä paitsi lapseni ovat kouluikäisiä, uusi vauva ei kiehdo paljon.“

“Tutustukaa toisiinne huolellisesti ennen vauvaa. Keskustelkaa lapsuudenperheistänne, koska sieltä nousevat tavat ja arvot vauvan myötä pintaan. Älkää sortuko sukupuoliroolien toistamiseen, vaan miettikää, mikä on omalle perheelle luontevin tapa toimia. Ensin kannattaa rakentaa turvallinen parisuhde, koska se on vauvan paras koti.”

Lukijoilta

“Vasta toinen lapsi muutti. Vaimoni ei ole hirviö - hän nukkuu yhä aamuisin pitkään, jos voi. Tyttäret (6 v. ja 4 v.) sanovat toisillensa: “herätä isä, äiti ei herää kuitenkaan”. Nykyisin ei ole enää kiire mihinkään, sillä lapset opettavat, että vain tärkeät asiat tulee myös aikuisten oikeesti tehtyä ajallansa.”
Mies, 41

“Meillä on kaksi ihanaa lasta, jotka ovat uskomattoman mahtavia ja samalla raivostuttavia. Ihan niin kuin muidenkin penskat. Kuitenkin nykyään huomaan ajattelevani lapsia kaiken pahan alkuna. Ei ole enää kavereita, joita voisi kutsua kylään. Tosin eipä ole kotiakaan, jonne olisi kiva ketään kutsua, koska lapset ovat vallanneet metelillään kaiken. Leluja joka puolella vaikka ne minuutin välein siivoaisi pois. On niin loppu työpäivän jälkeen, ettei kumpikaan vanhemmista jaksa tehdä kotitöitä. Riitelemme taukoamatta typeristä asioista ja seksiä harrastetaan vain pimeässä ja peiton alla... Vihaan kaikkea sitä yli kaiken. Kuitenkin rakastan lapsiani enkä niistä ikinä haluaisi luopua. Miettikää tarkkaan ja uskaltakaa sanoa jos ette ole 110 % varmoja, haluatteko rääpäleitä.”
Mies, 30

“Ex-vaimo ja myös ex-avopuolisoni muuttuivat kumpikin paljon etäisemmiksi lapsen syntymän jälkeen. Huomiota ei enää riittänyt minulle. Silloin huomasivat olemassaoloni, kun jokin ei mennyt heidän mielensä mukaan ja alkoi aina hirveä riita...”
Mies, 31

“Lapsen vuoksi ei anna niin helpolla periksi parisuhteessa. Ihan kannattavaa se onkin ollut. Lasta ei ole kuitenkaan suunniteltu millään tavoin, saati suhteen pelastukseksi.”
Nainen, 28

“Parisuhteen hoitoon ei jää aikaa. Ei raaski tai halua vaivata sukulaisia, että pääsisi leffaan puhumattakaan viikonloppumatkasta kahdestaan. Sitten kaikki muuttuu harmaaksi arjeksi. Seksi on nopeaa ja suorituskeskeistä. Jatkuva väsymys vaivaa. Kun molemmat ovat töissä ei ole voimia muuhun kuin kodinhoitoon ja työssäkäyntiin. Mies osallistuu kaikkeen, mutta elämä on hektistä suorittamista.“
Nainen, 26

Sekoaako lapsi erosta?

“Jos lapsen elämässä on vain yksi riskitekijä, kuten vanhempien ero, lapsen kehittyminen ei eroa ehjissä perheissä elävien lasten kehityksestä. Jos lapsen elämään tulee lisää riskitekijöitä, vaikutus on moninkertainen. Vanhempien välinen riitaisuus ja vihamielisyys ovat aina riskitekijä lapsen kehitykselle riippumatta siitä, elävätkö vanhemmat yhdessä vai erillään. Jos vanhempien välinen suhde on hyvin riitaisa, lapset kehittyvät paremmin eroperheissä kuin ehjissä perheissä.”  

Lähde: Väestöliitto

TJEU = Tsekkaa jos et usko

  • Cia Kiiskinen: Äitiyspakkaus
    Ahdistava ja tyly kuvaus äidiksi tulemisesta ja parisuhteen muutoksesta. Taiteilijapariskunnan toinen osapuoli lähtee luomaan toisen jäädessä vauvan kanssa kotiin katumaan lapsen hankintaa.
  • www.vauva-lehti.fi/keskustelut/
    Koko äitiyden ja naiseuden kirjo, kymmeniä tuhansia avauksia päivässä. Paras meininki online-keskustelupalstalla, jossa yleisin parisuhdeneuvo kuuluu: JSSAP = Jätä Se Sika, Ansaitset Parempaa.
  • www.rankkajatka.fi
    Oma sivusto isille, jotka jäävät 2000-luvullakin helposti statistin rooliin, kun vauva valtaa makuuhuoneen ja mielen.

36 kommenttia

tuplamamma

14.7.2005 22:08

Voi hyvät hyssykät, lapsi tai lapset eivät lopeta elämää jos ei anna niiden lopettaa. Kuva lapsettoman elämän autuudesta on myös ruusupunainen, mutta kuinka usein sitä oikeasti rälläsi ulkona tai harrasti seksiä keittiön pöydällä. Mutta lasten syyksi asiat on helppo panna. Ettei huvita tehdä sitä tai tätä, ei hedi tai voi. Ja salaa olla jopa helpottunut, kun saa olla lopulta aidosti aikuinen ja tylsä...

Hyviksi koettuja vinkkejä:
* Kotitalousvähennyksellä saa perussiivouksen muutamalla kympillä. Kerran kuussakin pitää jo kodin vieraskunnossa.
* Kunnon lapsenvahtirinki. MLL, tuttavien opiskelijaserkut tai työkavereiden suosittelemat kaikki käyttöön. Jollekulle sopii aina ja MLL.n taksat esim. ovat 5 EUR / h. Ensin pari tuntia ja lopulta koko ilta, mukavista hoitajista tulle muksuille odotettuja vieraita.
* Lapset mukaan vauvaiästä alkaen kaikkialle minne voi. Aikuisia vieraita kotiin aina kun voi. Kaikki osapuolet oppivat.
* Ulkoilua, ulkoilua ja ulkoilua. Vauvat vaunujen sijasta liinaan ja isommat rinkkaan tai pyöräilemään. Nukahtavat aikaisin ja nukkuvat hyvin.
* Sovitut treffit parisuhteen ylläpitäjäksi. Tänään olkkarin sohvalla lasten nukahdettua, aloituksena hartiahieronta.
* Kummallekin yhtä paljon omaa vapaa-aikaa, vaikak kalenteriin varattuna.
* Vaatimusstandardian laskeminen. Jos äiti haluaa olla energinen ja eroottinen iltasella, sitten syödään noutopitsaa ruoanlaiton sijasta.
* Älkäää kuunnelko ulkopuolisia siitä, miten pitää olla ja elää, kunhan vain lapset ja te voitte hyvin.
* Lasten paras koti on vanhempien parisuhden (tai yh:n hyvinvointi). Omaan oloon satsaaminen näkyy lapsissa niin kauan , kuin se ei tapahdu lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
* Lapset nauttivat kaikesta, mitä saa tehdä isän tai äidin kanssa, sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä.
* Puhukaa muustakin kuin lapsista, vaikka väkisin.
* Ajatelkaa, miten kumppani voisi hyvin, eikä miten itse. Älkää kuitenkaan uhrautuko.

Nimim. kaksi lasta, toinen vauvaikäinen. Eroottinen elämä jälleen erilaista mutta hyvää, innovatiivisuus ennallaan. 20-60 hengen bileitä järjestetty siinä sivussa. Ja lasten kanssa on ihanaa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ihatekids

15.7.2005 08:17

"* Lapset mukaan vauvaiästä alkaen kaikkialle minne voi. Aikuisia vieraita kotiin aina kun voi. Kaikki osapuolet oppivat."

Vihoviiminen asia!

Ne muksuttomat kaverit ja kaveripariskunnat ei todellakaan jaksa katella niitä ipanoita kaikkialla ja aina. Nopeesti voi käydä niin, ettei kutsua tai ilmoitusta yhteisistä tapahtumista enää tulekaan...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

nainen23

15.7.2005 10:10

Olen kyllä ihan samaa mieltä tuplamamman kanssa. Itselläni ei tosin ole lapsia vielä näköpiirissäkään, mutta juuri tuollainen vanhempi haluaisin olla. Ihatekids voi painua mielipiteineen Keravalle.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

onnetonta

15.7.2005 10:44

No on se kyllä rasittavaa kun niitä kersoja tarvii joka paikkaan raahata, jos vanhemmat ei pysty hetkeäkään olemaan niistä erossa niin on jo päässä jotain vikaa. Ja meitä jotka emme pidä lapsista ei tarvitse koko ajan niille penskoille altistaa (vaikka siedämmekin niitä aina silloin tällöin).

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Elsewhere

15.7.2005 13:22

Minusta jo tuplamamman kommentti osoittaa, että lasten saanti pilaa elämän. Minä en halua elää noin, onneksi lasten hankkiminen on vapaaehtoista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

-Nti-

15.7.2005 19:36

Luojalle kiitos kaikkien ei ole pakko hankkia lapsia!!! Voisitte kaikki lakata antamasta hyviä neuvoja siitä miten homma toimii ja vaan alistua siihen etteivät kaikki ole samasta muotista. Siinä minun hyvä neuvoni ;)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Q-pop

17.7.2005 21:48

Joo, kenenkään ei ole pakko hankkia lapsia, ja joidenkin ihmisten ei soisi lisääntyvän kuuna päivänä.

Tuplamammalla oli paljon hyviä vinkkejä, ja haluaisin muistuttaa myös siitä, että vaikkei niitä lapsia hankkisikaan, niin ei se seksi- ja muu elämä silti voi ikuisesti jatkua villinä ja vapaana.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

repolainen_

19.7.2005 10:51

"muu elämä silti voi ikuisesti jatkua villinä ja vapaana"

no ei tietty ikuisesti koska kaikkihan me kuollaan. itse kuitenkin aion jatkaa vapaata, matkustelevaa elämääni niin pitkälle kuin terveys kestää. lapsilta en saa mitään mitä nykyinen elämäni ei voittaisi. ihanaa kun saa tehdä sitä mitä haluaa, eikä tarvitse raahata niitä lapsia joka paikkaan (mihin niitä melko varmasti ei haluta).

omasta mielestäni pitäisi olla sellainen sääntö ettei lapsia saa viedä ihmisten ilmoille ennen kouluikää. kuka oikeasti nauttii kun bussissa, leffassa, lentokoneessa tms. on kiljuva vauva tai hyperaktiivinen kovaääninen adhd-lapsi?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

tuuli_nen

19.7.2005 13:07

Hyvänenaika!! Kyse ei ole siitä "kuka nauttii" että lapsia tuodaa yleisille paikoille!

Kyse on siitä, että lapsia pitää kasvattaa. Miten ne oppii olemaan myöhemmin julkisilla paikoilla, jos ne on viety sinne vasta kouluiässä? Semmoisista kasvaa kuulkaa epäsosiaalisia ja itsekkäitä kakaroita.

Onko teille näytetty ulkomaailmaa siis vasta kun olette olleet 10 vee?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Niddy

19.7.2005 17:31

Ihmiset, uskokaa tai älkää, niin lapsetkin ovat ihmisiä -vaikkakin pieniä sellaisia. Älkää kohdelko lapsia asenteella "ei niitä tuholaisia täällä kaivata". Jos lapsi ei osaa käyttäytyä, niin syy on useimmiten vanhemmassa. Ongelmalliset lapset ja kiukkupäivät ovat sitten asia erikseen, mutta normaalisti lapsella on sen verran empatiakykyä, että hänen käytökseensä voi vedota kommentoimalla sen vaikutusta ympärillä oleviin ihmisiin.

Itse kuulun tähän vähemmistöön(?), jota käytettiin julkisilla paikoilla 0-6-vuotiaana lähes vain pakon alla (lääkärissä tms.). En koe olevani mitenkään sosiaalisesti rajoittunut tai ahdistunut yleisillä paikoilla kun olen ajan mittaan kasvanut isoksi ihmiseksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olipa kyse minkä tahansa ikäluokan edustajasta, ulkopuolelle EI jätetä!

Se, että ei anna sijaa pienille ihmisille ympäristössään tai elämässään, kertoo siitä että kyseinen henkilö on kypsymätön iso "lapsi".

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Niddy

19.7.2005 17:54

Ja henkilökohtaisia ajatuksiani asiasta:

Itselläni ei ole lapsia (vielä), mutta en todellakaan aio viettää ikävää vanhuutta ilman perillisiä. Te tulisielut, jotka haluatte vain ns. juhlia ja "nauttia elämästä" kaikkine vapauksinenne ilman lapsia. Miettikää yksinäistä vanhuutta, jolloin teitä ei muista kukaan sosiaalityöntekijöiden lisäksi, teitä ei huoli kukaan vierelleen huonon "nais"/mieskunnon ja rupsahtaneen ulkonäön vuoksi ja kaikki party-kaverinne kuolevat ympäriltänne. Kyllä minä tulen olemaan onnellinen kun lapseni ja heidän lapsensa tulevat käymään ja antavat isovanhemmalleen kunnon halauksen ja tuovat elämääni väriä.

Parisuhteeni on vielä lapsenkengissään, mutta mieheni puhuu lasten hankinnasta enemmän kuin minä. Olemme keskustelleet asiasta suhteellisen paljon siihen nähden, että olemme lapsenmielisiä 20-vuotiaita ja seurustelleet vasta 4-vuotta.

Kummatkin suhtaudumme todella lämpimästi ajatukseen, itse en ole kylläkään valmis ja sanon sen suoraan kumppanillenikin. Sanoisinpa, että silloin kannattaa hankkia parisuhteeseeb lapsi, kun taloudelliset asiat ovat vakaalla pohjalla ja mies haluaa lasta enemmän kuin nainen (näin harvemmissa tapauksissa; miehiä moittimatta). ;)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

popsi

19.7.2005 21:49

Voi elämä. Taas saa sellaisen kuvan, kuin lapset pilaisi elämän. Riippuu just niin, miten sen ottaa. Voi mennä itseensä ja miettiä, onko kypsä äidiksi, jos haluaa joka viikonloppu vaan bailata.

Ite haluan mahdollisimman nuorena, n.20 v:n iässä, jos vaan Luoja suo. Enkä todellakaan ole mikään nörttihiirulainen. On ne lapsetkin ihmisiä, ja jotain aivan mahtavaa. Tottakai kasvattaminen on rankkaa, mutta kaikessa on sekä plus-, että miinuspuolensa.

Ja jos parisuhde kuolee raskauden jälkeen, voi miettiä, oliko pohjalla jotain muutakin kun vain se kakara (joka joidenkin mielestä on pilannut kaiken). Suhdetta voi yrittää hoitaa usein eri tavoin, esim. avioliittoleirein.

Loppujenlopuksi, jokaisen oma asia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

quoise

20.7.2005 12:34

Tullut itsekkin mietittyä ja miehen kanssa keskusteltua, että halutaanko me lapsi oikeesti. Jotenkin on vallalla sellanen asenne et lapset vaan hankaloittaa elämää. Itse pidän baareissa käymisestä ja vapaasta elämästä, enkä haluaisi luopua seksielämästäni. Mutta jotenkin haluaisin jo rauhoittua, olenhan jo 25v. ja mielestäni lapsi toisi juuri sen muutoksen elämääni mitä nyt kaipaisinkin. Tuntui vaan taas kauhealta lukea muiden kommentteja siitä kuinka lapset pilaa elämän..

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

quoise

20.7.2005 12:39

tuplamamman teksti antaa toivoa, kiitos!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Wappu

20.7.2005 12:43

En usko, että lapsi pystyy "pilaamaan" suhdetta joka muuten on kunnossa. Sen sijaan suhteen pelastajaksi lapsesta ei varmasti ole!
Itseäni on vauvakuume poltellut jo pari vuotta, biologinen kello tikittää 27 vuoden iässä jo melko lujaa. Poikaystävääni lähestyn asialla silloin tällöin, mutta kun toista ei vain "vielä" kiinnosta, en halua pakottaa. Se olisi varmin keino karkottaa toinen!!! Onneksi hän on kuitenkin ilmaissut halunsa perheen perustamiseen Sitten Joskus, kun on vakituinen työ ja omistusasunto jne. Itseäni vain kuluvat vuodet hirvittävät, en haluaisi olla jo mummeli kun lapseni on pahimmassa teini-iässä..
Ihmettelen kovaäänisiä mielipiteitä pikkulasten "rasittavuudesta". Pieni lapsi ei ajattele kuten aikuinen, joten hän ei varmasti tajua miten "kuuluu" käyttäytyä, jos häntä ei siihen opasta. Henkilökohtaisesti en ole tavannut ainuttakaan pikkulasta joka käyttäytyisi tahallaan huonosti. Yleensä huonosti käytäytyvän lapsen takana seisoo äiti, joka ei edes yritä komentaa lastaan. Syyttäkää siis reilusti vaan vanhempia! Lapset ovat arvokkaita olentoja, heidän harteillaan tämän pallon tulevaisuus lepää. Kohdeltakoon heitä siis sen mukaisesti!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ihatekids

20.7.2005 16:50

Eipä se vanhempien syyttely aina onnistu. Tai paremminkin en jaksa huomautella esim. julkisissa liikennevälineissä tai ravintoloissa ihmisille siitä, että katsoisivat sen hemmetin Minttu-Maarian perään välillä. En koe, että se on velvollisuuteni.

Kuitenkin, jos maksan suuren summan rahaa syödäkseni hyvin, hyvässä seurassa ja rauhassa en todellakaan koe iloiseksi asiaksi jotain spastisesti kuolaavaa penskaa tai adhd-tapausta viereisessä pöydässä. Samalla tavalla saattavat aikuiset häiritä, mutta heitä yleensä vastaavasti kehotetaan poistumaan ravintolasta/poistetaan. Miksei henkilökunta voi huomauttaa myös samallatavalla lapsiperheille, jos homma ei toimi?

Hirvittää lukea kommentteja, joissa 25 vuotiaat kokevat, että nyt on aika hankkia lapsi (itse 25v.). Mikä hiton kiire sitä on...en sano, ettenkö koskaan haluisi perheenlisäystä, mutta en ainakaan pitkään aikaan. Tosin miehenä en koe, että kiirekään olisi kova. Eikä se naistenkaan biologinen kello hajoa heti 30 vuotiaana.

PS: Ja omat muksut, jos niitä ilmaantuu, eivät varmasti pidä meteliä ym. muita häiriten. Jos ei muuten niin sitten vaikka jeesus-teipillä se turpavärkkikiinni, kun rääkyminen alkaa. (Joo, olin tietysti 100% tosissani).

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Repolainen_

21.7.2005 11:13

"Kyllä minä tulen olemaan onnellinen kun lapseni ja heidän lapsensa tulevat käymään ja antavat isovanhemmalleen kunnon halauksen ja tuovat elämääni väriä."

Hoho! Onpa ruusuinen maailmankuva. Ikävä kertoa mutta veriside ei millään tapaa velvoita lapsia ja lastenlapsia tulemaan tapaamaan sinua kun makaat halvauksen jälkeen vanhainkodin pedissä vanhoissa vaipoissa. Onko sulla mitään hajua miten paljon Suomessa on yksinäisiä vanhuksia joilla on lapset ja lapsenlapset jotka ei kuitenkaan ikinä käy vanhempiaan/isovanhempiaan katsomassa? Ei ne lapset todellakaan ole mikään lippu autuaaseen vanhuuteen, ennemminkin kannattaa kokoajan pitää mieli virkeänä, tutustua uusiin oman ikäisiin ja nuorempiin ystäviin jotta sitten vanhanakin on aktiivinen kaveriverkko joka pitää huolta ettei ihan näivety.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

quoise

25.7.2005 06:54

veikkaan että ne ihmiset joita kukaan ei käy katsomassa on olleet ilkeitä ämmiä ja äijiä, niin dementtoituneita etteivät edes tunnista itseään peilistä tai sitten sukulaiset asuvat hyvin kaukana ..

ja miten niin 25v. olis liian aikasin? nainen on parhaassa hedelmöitys iässä jotain 19-25 vuotiaana.. tämän jälkeen se käy aina vain hankalammaksi tulla raskaaksi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

myo_kolome

25.7.2005 14:10

Yksinkertainen kuvaus meidän kolmen elämästä.

Meillä on alusta asti ollut sääntönä, että lapsi menee sitten kerran kuussa yökylään joko kummeille tai isovanhemmille. Ja vanhemmat on silloin yhdessä kotona (tai muualla) ja nauttivat vapaasti toistensa seurasta. Näin alkoi, kun paaperoinen oli 2kk. Eka vuosi mentiin yö/kk ja välillä päivällä tai illalla muutamia tunteja, että päästiin syömään tai vain olemaan peiton päällä nakusillaan. Paaperon tultua vuoden ikään yöstä tuli kaksi ja niin on mennyt nyt puoli vuotta. Ja edelleen noita satunnaisia hoitojakin on tarvittaessa tai sille tuntuessa. On ihanaa, kun itse saa rauhassa (vaikka ikävä onkin kova!) saunoa, syödä vaikka oman ruokapöydän ääressä rauhassa, mennä minne huvittaa ja milloin huvittaa. Hyvin levänneenä jaksaa sitten taas pyörittää taaperoarkea hiukan (!!!) paremmin.

Moni on tuntunut olevan eniten huolissaan baari- ja seksielämästä lapsen jälkeen. Rehellisesti voitaneen kertoa, ettei seksielämä aina tyydytä. Usein halu iskee, kun seksi ei varmasti ole mahollista. Mutta heti tilanteen tullen (joka kyllä tulee joka päivä ellei lapsi ole kipeä!!) mielikuvitus on ainoa raja :) Baariin ei ehkä pääse aina kuin haluaa, mutta riittävästi on 1,5 vuoden aikana päästy. Iloisina huokaistu useammin, että on ihanaa kun ei ole "pakko" lähteä.

Yksi periaate on, että lapsi opetetaan pienestä pitäen käyttäytymään ihmistenilmoilla. Ei ihan jeesusteipin avulla eikä väkivaltaa käyttäen, mutta muuten kovin ottein. Mitä isompi sen varmemmin seuraavalla kerralla ei pääse mukaan esim. ravintolaan syömään, ellei osaa käyttäytyä. Ihmistenilmoilla ei riehuta, vaan muiden ihmisten syyttävistä katseista huolimatta lasta komennetaan vaikka kovaäänisestikin ja tarpeen vaatiessa viedään paikalta pois. Ihan joka paikkaan ei lasta mukana viedä, mutta kaikkialle minne se on mahdollista tai tuntuu soveliaalta. Kun kotiin tulee vieraita edellytetään myös hyvää käytöstä. Odotukset ja vaatimukset kasvaa iän myötä. Toisinaan lapsi ei ole kotona, vaan vieraat ja me vanhemmat saadaan olla keskenään ja nauttia aikuisten illasta.

Te, jotka arvostelette ettei lasta saisi viedä ihmistenilmoille tai ette halua vierailla kodeissa joissa on lapsia yms... Miettikääpä sitä, että olette itsekin joskus lapsia olleet ja teidän vanhemmat on joutuneet teidän huononkäytöksen takia häpeämään, kärsimään tms. Tuskin kukaan teistä on aina osannut käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla! Ja kuka teistä seniileinä, vaivaisina, toimintakyvyttöminä vanhuksina huolehtii ellei tule aina vain uusia sukupolvia huolehtimaan edellisistä? Jonkunhan vanhuksetkin on hoidettava, oli ne sitten verisukulaisia tai hoitokodin työntekijöitä. Kuka nuorempi viisas ihminen teillä on ystävänä, jos kukaan ei hommaa lapsia tai opeta lastaan käyttäytymään ihmistenilmoilla? Taivaastako nuo teidän mainitsemat ihmiset tupsahtaa täysin toimintavalmiina täyttämään vain teidän tarpeet? Tuskin.

Lapset on lapsia ja idiootit on idiootteja, vaikka voissa paistais mutta molempia maailma tarvii pyöriäkseen tasapainoisesti :o) Elämä ei todellakaan ole aina niin ruusuista ja onnellista lapsen/lasten kanssa, mutta silti en vaihtaisi päivääkään pois. Muut tehköön mitä lystää ja ajatelkoon mitä huvittaa. Jokaisella on oikeus olla erimieltä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

myo_kolome

25.7.2005 17:01

Jäipä tuosta edellisestä vielä jokunen asia pois... Elikäs, meillä on siis se periaate, että lapsi kulkee mahdollisimman pitkälti meidän mukana eri paikoissa. Kyläilemään ei mennä paikkoihin, joissa meidän mielestä ei lapsista pidetä. Mitäpä me sinne itteämme tunkemaan. Eikä meille tule sellaisia vieraita myöskään. Kyllä se asia on niin selkeä, että ellei hyväksy koko meidän perhettä ei ole meille tai meillä mitään asiaa! Yksinkertaista. Ei meillä ole sellaisiakaan ystäviä tai tuttuja, jotka eivät toistemme puolisovalintaa (elikäs siis miehen ystävät vaimoa tai päinvastoin) ymmärrä tai eivät toisesta pidä. Mitä ystäviä sellaset muka on?????

Aito ystävä ei sulje ystävän lapsia pois missään tilanteessa, ei missään tapauksessa. Muut suksikoon suolle. Meillä eletään lapsiperhearkea ja sen mukaan & ehdoilla. Kelle se ei käy, menköön muille maille vierahille. Jos jotain häiritsee meidän lapsi ihmistenilmoilla, niin vaihtakoon paikkaa. Me vaihdetaan itse, jos katotaan se aiheelliseks ja todetaan että lapsi on todella häiriöks. Muussa tapauksessa ei. Ollaan tiukkoja sen suhteen, miten lapsen tulee käyttäytyä, mutta ei lapsenkaan tarvii aina olla täydellinen tai periksantava tai näkymätön tai tai tai. Kurista huolimatta paaperomme on meille rakas, hellitelty ja hemmoteltukin, tasavertainen ihminen meidän kanssa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Niddy

26.7.2005 04:12

Yhdyn täysin myo_kolome:n kommentteihin. Idiootteja todellakin riittää, mutta kaiketi heitäkin tarvitaan.. :/

Hienoa jos ihminen osaa suhtautua ns. luonnollisesti lapsiin ja lasten hankintaan, eikä käyttäydy kuin itsekäs moukka. Lapsetkin ovat ihmisiä, mutta jos heitä kohtelee kuin roskaa, se heijastuu viimeistään teini-iässä.

Olen törmännyt monesti tällaiseen ilmiöön; että kun olen tekemisissä itseäni 2-10 vuotta nuorempien ihmisten kanssa ihan ystävällisesti itseäni ilmaisten, minulle hietetään kommenttia, että olen parhaan ikänsä ohittanut mummo (olen 20v :/) ja *ittuillaan päin naamaa ilman syytä. Uskoisin, että tämä on seurausta siitä, että ylemmät ikäluokat kohtelevat nuorempia huonommin ja eriarvoisemmin (viitaten juuri näihin ihmisiin, jotka ovat nuori-/lapsivastaisella asenteella liikenteessä). Kunnioitusta pitäisi olla molemmin puolin. Lapsiviha/inho on usein periytyvä piirre.

Lapsen hankintaikään liittyen: nainen on hedelmällisimmässä iässä 16-25 vuotiaana, mies 18-25. En itse ala todellakaan enää 25 ikävuoden jälkeen lapsia pukkaamaan, johan tuo siemennestekin on jo hapantunut siihen mennessä. Suurin osa 25+ hankituista lapsista on tyttöjä, jo siitä huomaa siemennesteen laadun. Y-siittiöt eivät ole niin sietokykyisiä ja kestäviä kuin X. (ok, mentiin hieman sivuun asiasta, mutta perustan tämän tiedon kirjallisuuteen mitä olen lukenut, lääkäreiltä kuulemiin tietoihin ja omiin havaintoihini).

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Ihanhyvaelama

28.7.2005 13:32

Sain ekan lapsen viittä vaille 24-vuotiaana. Tuntui ihan hyvältä iältä, olin just asunut 5 vuotta ulkomailla 3 eri maassa, joten en jaksanut enää matkustaa koko aikaa, olin valmistunut, mulla oli työ ja oma asunto. So, sukset isän kanssa hieman ristissä, mutta sitten oltiin kuitenkin 4 v avoliitossa. Nyt 4 v. "vapaana" mut välit edelleen isän kanssa kunnossa ja lapsia (2kpl) hoidetaan tasan puolet ja puolet. Teen duunia kuin eläin talvisin, mutta 4 kk kesälomaa ja talvellakin melkein kuukausi. Lapset kulkee melkein joka paikkaan mukana. Toisinaan ne voi ottaa duuniinkin mukaan, onneksi mulla on sellainen työ. Ja pystyn teke jonkin verran myös kotoa käsin. Ollaan käyty yhdessä Brasiliassa, kaksi kesää vietetty Saksassa, matkustettu koko tää kesä Suomessa ja olen tavannut ystäviäni ja lapseni ovat tutustuneet ystävieni lapsiin. En tiiä kärsiikö lapset tästä reissaamisesta, ei siltä näytä, hyvin tuntuuvat sopeutuvan ja hauskaa on joka paikassa. Ollanhan me paljon kotonakin sitten taas talvisin. Hyvän sukulais/ystäväverkon takia pääsen baariin vaikka joka ilta, JOS OLISI TARVIS, mutta kun ei ole... totta kai kaipaan välillä spontaania jäämistä ja lähtemistä, mutta kyllä siitäkin saa makuja toisinaan. Tää meno ei olis mahdollista jos pitäisi vielä iskää elättää! ;)Seurustelen kuitenkin, mutta tavataan vain viikonloppuisin.
Olen nyt 30 ja vanhempi lapseni menee syksyllä kouluun ja ekaa kertaa ahdistaa - on pakko jäädä paikoilleen! Tai sitten lähdetään maailmanympäripurjehdukselle...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

mavis

2.8.2005 15:27

Voi Niddy... Ei se elämä nyt onneksi lopu lasten teon suhteen 25 vuotiaana, joten turhaan sen takia kiirehtimään! Kaikki lapsia saaneet ystäväni (4 kpl, lapsia 1-3) ovat olleet yli 25 vuotiaita lapsia saadessaan. Nopeasti laskettuna suhde on lähes 50:50! Lisäksi mieheni äiti sai lapsensa (1 tyttö, 4 poikaa) 3-kympin molemmin puolin...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

sps

8.8.2005 14:15

Ihan pientä korjausta. Naisen hedelmällisin ikä ei ole 18-25, vaan muistaakseni 25- vähän päälle kolmekymppinen. Esim. 18-vuotiaana on suurempi riski saada Downin syndroomaa sairastava lapsi mitä esim. 30-vuotiaana, riski kasvaa roimasti kuitenkin vasta yli 40-kymppisillä. Ja on tutkimuksia, joiden mukaan mies voi tehdä lapsia ihan koko elämänsä ajan, ei se sperma niin radikaalisti huonone kun mies täyttää 30 vuotta. :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

magentanique

8.8.2005 21:56

Hei haloo. Ei kaikki lapsettomat juokse baareissa tai biletä 24/7. Itse olen käynyt baarissa jotakuinkin parisen vuotta sitten ja silloinkin olin töissä. En siis juo laisinkaan alkoholia, en polta ja muutoinkin vietän rauhaisaa elämää. Ja lapsettomalla voi olla pitkäaikainen parisuhde ja lapsettoman puoliso voi olla hänelle tarpeeksi oikea, eli kumppanissa ei ole vikaa jos pari ei sekoa vauvakuumeesta. Ja naurettavinta on hankkia lapset vanhuuden turvaksi. Itsellä suvussa on vanha pari (molemmat yli 80v), jolla ei ole lapsia. Jos heidän luokseen aikoo, niin tosiaan täytyy soittaa ajossa, sillä heillä on välillä ruuhkaa. Toisaalta, kyllä monet muutkin vanhenevat minun mukana, minne nämä muka katoaisivat? Sosiaalinen ihminen saa aina seuraa iästä riippumatta.

Ennenkuin alkaa länkytys, että mieli muuttuu, ootas vaan tyttöseni, niin mitä sitten jos muuttuu? Ja entä jos ei muutukaan? Se on minun oma, henkilökohtainen asiani ja luultavasti tunnen itseni paremmin kuin te minut. Ja en vihaa lapsia, minulla on hyvin rakas kummipoika.

Tehkööt jokainen omat päätöksensä suvun jatkamisen suhteen itse. Arvostan suuresti tämän maan äitejä ja isejä, sillä he tekevät arvokasta työtä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

kalkkuna

27.8.2005 22:13

sps, älä puhu aiheesta josta et tiedä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Zimbabwe

29.8.2005 14:49

Nimimerkki sps,

valitettavasti et todellakaan taida olla alan asiantuntijoita. Naisen paras ensisynnytysikä, fyysisesti, on 20-25 vuotta. Siitä vanhempana riski kasvaa. Nainen on myös hedelmällisimmillään noihin aikoihin.

Down-lapsen saamisen todennäköisyys kasvaa vanhempien iän lisääntyessä. En tiedä, mistä olet löytänyt tuon tiedon, että teiniäideillä olisi muka suurempi todennäköisyys saada down-lapsi kuin vanhemmilla. Itse en ole tällaisesta koskaan tutkimusta nähnyt, enkä siksi myöskään siihen usko.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shile

5.9.2005 13:55

Myo_kolome, valitettavasti asia on niin, että välit ystäviin tuppaavat viilenemään, jos heidän kanssaan ei ikinä voi viettää kahdenkeskistä aikaa. Minua vaan ei joka kerta kiinnostaa viettää aikaa ystävien lapsien seurassa, lapsien korville soveliaista aiheista puhuen. Sen sijaan olen kiinnostunut itse ystävästä, siitä että voimme puhua aikuisten kuulumisia rauhassa kahdestaan. Eikä se ole mitään syrjintää lapsia tai lapsiperheitä kohtaan. Olen nimittäin samaa mieltä miesystävistäkin, kyllä välit kaveriin viilenevät, jos ukon pitää olla mukana joka ikisellä tapaamisella.

Eikä lapsista välttämättä ole vanhuuden ilostuttajiksi vaikka kuinka hoitaisi asiat hyvin. Itse kävisin mielelläni usein isovanhempien luona, mutta kun meillä lapsenlapsilla on sinne 500 km välimatkaa, niin käytyä tulee vain 2-3 kertaa vuodessa. Vanhuuden sosiaalisia kontakteja ei siis kannata jättää lastenlasten varaan. Lisäksi nuorempia veljiäni on vaikea saada mummolaan, siellä kun on niiiin tylsää ilman tietokonetta...

Muistakaas sitten nuoruutta toitottavat synnyttäjät, että kun neljääkymppiä lähestyessä alkaa taas kaivata vauvan tuoksua ja mietiä iltatähden tekoa, niin älkää hyvät ihmiset siihen ryhtykö...vauvasta tulee täysvammainen ja kompleksinen :) (<- ironiaa, ironiaa, ei tarkoitettu loukkaaman ketään vaan herättämään ajatuksia)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

pellava

10.10.2005 19:36

Zimbabwe,

teiniäideillä on enemmän down-lapsia kuin muilla. Se on sitä todennäköisempää, mitä nuorempi on, ja sitä on dokumentoitu varsin runsaasti.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

n25

15.12.2005 10:28

Miksi vapaaehtoisesti lapsettoman elämän pitäisi olla villiä, vapaata ja sinkkuelämää? Emmekö me saa elää hyvässä parisuhteessa ja nauttia (rauhallisesta) kotielämästä?

Minusta on hassua, kun "lapselliset" aina vetoavat suureen ääneen siihen, että "kyllä se villi ja vapaa elämä joskus loppuu". Niin loppuu, mitä sitten? Kaikilla sitä ei ole koskaan ollutkaan. Ei kai tuo nyt kenellekään tule yllätyksenäkään.

Keskustelun aloittajan vinkit lasten kanssa olemiseen ovat varmasti hyviä "lapsellisille", mutta minä en halua tuollaista elämää. Olen tyytyväinen nykyiseen elämääni ja tiedän, miten haluan sitä jatkaa.

Miksi ihmisen, jolla ei äidillisiä tunteita ole, pitäisi väkisin hankkia lapsia? En inhoa lapsia. Ne vaan kiinnosta minua pätkääkään. Olemme mieheni kanssa nähneet ihan tarpeeksi lapsiperheiden arkea sisarusteni perheissä ja todenneet, että ei kiitos meille.

Ihmiset voisivat olla ärtymättä toisten elämästä ja valinnoista. Meidän lapsia haluamattomien pitää hyväksyä muiden lapset (kyllä minä ymmärrän, että ne lapset on joskus pakko ottaa mukaan kauppaan tms., vaikka ne olisivat väsyneitä jne). "Lapselliset" taas voisivat lopettaa meidän lapsettomien elämänvalintojen arvostelemisen ja keskittyä oman perheensä pyörittämiseen.

Kyllä lapsi varmasti muuttaa elämän ja me emme kaikkea siihen liittyvää tajua, mutta itseäni kun ei edes kiinnosta tietää.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

LL11

23.3.2006 09:23

Hyvä sps!

En tiedä, mistä olet tietosi saanut, mutta todennäköisyys saada down-lapsi kasvaa iän myötä. 20-vuotiaan naisen riski synnyttää down-lapsi on 1:1500, mutta 40-vuotiaan todennäköisyys on jo 1:100.

Terveisin,
Down-pojan täti ja kummi

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

dad-36

20.7.2006 14:57

Kohtuullisen laajan empiirisen aineiston perusteella väitän, että vanhempien iän ja lasten kasvatuksen välillä on todella selvä käänteinen korrelaatio.

Itse olen aloittanut lasten kasvattamisen 23-vuotiaana ja silloin jaksoi vielä olla tiukka kasvattaja. Nuoret vanhemmat pitävät yleensäkin paremmin kiinni hyvistä tavoista eivätkä anna lapselle periksi ensimmäisen itkun kuultuaan. Nyt 36-vuotiaana olen aivan liian vanha kasvattamaan pieniä lapsia, ja sama oire näkyy kaikissa tämän ikäisissä vanhemmissa. Mukavuudenhalu nousee pintaan, nuoruuden ehdottomuus on muuttunut sellaiseksi pehmeäksi joustavuudeksi: "Jos ei lapsen nyt tänään tee mieli syödä perunaa, niin eläähän sitä jätskilläkin." Lasten kasvattamisessa tarvitaan kuitenkin ehdottomuutta, koska lapsi oppii hyvin noepasti, miten hän saa tahtonsa läpi. Jos huutaminen tai itkeminen tehoaa vanhempiin, niin sitä keinoa lapsi käyttää aina uudestaan ja uudestaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Lapseton 26v

14.3.2007 10:13

Tuplamamman teksti herättää ajatuksia...

""Lapset mukaan vauvaiästä alkaen kaikkialle minne voi. Aikuisia vieraita kotiin aina kun voi. Kaikki osapuolet oppivat."" -Itse olen lapseton 26v heppu, enkä todellakaan jaksa kuunnella lasten rääkymistä, katsella niiden kuolaamista tai tuhoamista tai ylipäätänsä haistella heidän paskanhajuaan silloin kun haluan itse nauttia hetkestä. En esimerkiksi kutsuisi kotiini viettämään iltaa sellaisia kavereita, jotka eivät voi edes siksi illaksi hankkia lastenvahtia. Eivät ne sinun omat penskasi ole muiden mielestä yhtä ihania ja täydellisiä kuin mitä sinä itse heistä ajattelet!!

Toisaalta myös mietityttää että mikä ihmeen kiire ihmisillä on hankkia lapsia? Treffipalstat ovat puolillaan 19-24v yhden tai kahden lapsen yksinhuoltajaäitejä. Eikö ensin pitäisi pysytellä sen oman kumppanin kanssa tarpeeksi kauan, että voi olla varma siitä että häntä rakastaa ja tulee aina rakastamaan, ennenkuin alkaa hankkia lapsia?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Juuri eronnut

28.3.2007 10:46

Niin ehkä olen hieman väärä ihminen kirjoittamaan tähän ketjuun koska minulla ei ole lapsia, mutta kirjoitan kuitenkin.

Hieman vaa 7 vuotta sitten tapasin itseäni noin 9 vuotta nuoremman tytön jonka kanssa muutin asumaan ja asuinkin noin 6vuotta. Tyttö oli tavatessamme 18 joten kai sen jokainen arvaa että jossain vaiheessa hän rupesi haluamaan lapsia. Noiden vuosien aikana hänelle ei jäänyt epäselväksi miksi minä en niitä halunnut. Perinnölliset sairaudet ym elämää vaikeuttavat asiat yhdistettynä molempien ajoittaiseen työttömyyteen ei mielestäni ole hyvä lähtökohta. Vaikka häntä rakastinkin. Vuodesta toiseen hän jatkoi tätä lapsi aihetta ja itse aloin hiukan jo väsyä siihen.

Sitten kuvaan tuli työkaverini, olkoon hänen nimensä vaikka Jussi. Jussi kävi aluksi sillointällöin meillä kylässä kun pyysin jne. Sitten Jussi kävi muutaman kerran kun olin töissä ja oli siis meillä kun palasin töistä kotiin. No en pitänyt sitä minään koska hän oli minullekin tuttu mies.

2kk sitten putosi pommi. Avovaimoni ja jussi istuivat jälleen meidän olkkarissa kun tulin ja vaimo sanoi että meillä olisi vähän asiaa. "Me olemme Jussin kanssa seurustelleet jo 5 viikkoa ja muutan nyt hänen luo". Muutto todella alkoi heti seuraavana päivänä.

Jokainen tämän kokenut tietää että seuraavan viikon ensin kuolema koputtelee olkapäälle ja sen jälkeen asia yleensä ratkeaa johonkin suuntaan.

Mun analyysini nyt noin 2kk:n jälkeen on että avovaimoni halusi lasta niin kovasti että yli 6v kestänyt suhde ei merkinnyt mitään. Olisi mukava kuulla muiden mietteitä siitä voiko naisen biologia olla oikeasti noin vahva että se vie järjen ja lisäksi kaiken muunkin. Minulta se vei luottamuksen naisiin.

Hyvää jatkoa teille keille elämä hymyilee.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

beeta

30.8.2007 09:17

just just. ymmärrän kyllä sen että joku ei pidä lapsista mutta voin kertoa -mikäli tämä tulee joillekin yllätyksenä- että me kaikki olemme olleet joskus lapsia! eipä tarvii kaukaa hakea syytä näitten joittenkin kehittymättömien yksisilmäiseen kommentointiin; on tainnut lapsosena pipa kirrata....

käytöstavat täytyy olla lapsillakin mutta ymmärrys kehittyy vasta vanhempana, joillekin nähtävästi myöhemmin kuin toisille. Ja toivon sydämestäni ettei minun lapseni joudu koskaan tekemisiin täällä esiintyneiden imbesillien kanssa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

liz156

31.8.2007 00:23

Lapseton 26v ja Repolainen_
Ehkä ihan positiivista että olettekin lapsettomia ja sellaisina olette päättäneet vielä pitkään pysyä...vanhemmaksi ette kypsiä olekaan ja siihen on vielä pitkä matka!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi