Kannanotto mielenterveyspalveluiden saatavuuteen
Entinen pika-aitajuoksija Annimari Korte ottaa Instagramissa kantaa mielenterveyspalveluihin ja kertoo kokemuksesta, joka järkytti häntä syvästi. Korte kirjoittaa vieneensä ystävänsä päivystykseen tilanteessa, jossa tämä oli kertonut vakavista itsetuhoisista ajatuksista.
Kortteen mukaan ystävä oli edellisenä yönä toivonut, ettei enää heräisi, ottanut lääkkeitä ja ollut yhteydessä myrkytyskeskukseen. Ambulanssia oli yritetty tilata, mutta se ei ollut tullut paikalle.
Päivystyksestä kotiin ilman välitöntä apua
Korte kertoo olleensa mukana päivystyksessä vastaanotolla, kun ystävä kertoi psykiatrille tilanteestaan.
– “Ystäväni kertoi psykiatrille, että todennäköisyys, että toteuttaisi itsemurhan olisi nyt 40 % ja oli miettinyt sitä useina päivinä.”
Kortteen mukaan ystävä vaikutti selvästi siltä, että hän halusi apua heti. Vastaanotolla tehtiin kuitenkin lähete psykiatriselle poliklinikalle 8–30 päivän kiireellisyydellä.
– “Ilman mitään neuvoja lähetti ystäväni kotiin ja sanoi, että kuukauden sisään joku ottaa yhteyttä.”
Tilanne herätti Kortteessa voimakkaita tunteita.
– “Kuinka monta elämää voidaan menettää tuollaisen ‘kuukauden kuluessa joku ottaa yhteyttä’ takia.”
Tilanne kääntyi seuraavana päivänä
Seuraavana päivänä ystävä pääsi Kortteen mukaan ambulanssilla suoraan osastohoitoon.
– “Muutaman päivän aikana siellä kunnon avun saaminen saatiin aluilleen.”
Korte kertoo myös omasta kokemuksestaan mielenterveysongelmien kanssa. Hän sai viime joulukuussa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle traumaperäisen stressihäiriön vuoksi ja pääsi nopeasti hoitoon.
Urheilija kertoo olleensa useita kuukausia sairaslomalla PTSD:n takia ja kuvailee pahimman vaiheen olleen hyvin raskas.
– “Alkuun viisi vuorokautta nukuin 22 tuntia vuorokaudessa ja herätessä vain itkin.”
“Jokainen apua hakeva pitäisi ottaa tosissaan”
Korte muistuttaa kirjoituksessaan, että mielenterveysapua pitäisi saada silloin, kun sitä tarvitaan.
– “Mielenterveysapua pitäisi saada silloin kun sitä tarvitsee ja jokainen apua hakeva pitäisi ottaa tosissaan.”
Hän kertoo myös kokeneensa itse yli kymmenen vuotta sitten tilanteen, jossa ei saanut toivomaansa apua itsemurhayrityksen jälkeen.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.
