Bolivialaisissa naisvankiloissa äitiys jatkuu vankeudesta huolimatta, ja osa lapsista kasvaa vankilan muurien sisällä.
Lue myös: “Meillä ei tehty noin ja lapset on silti hengissä” – klassikot, jotka jokainen äiti on kuullut
Vangeiksi joutuneet naiset kantavat rangaistuksen lisäksi äitiyden vastuuta muurien sisällä, joskus lapsen koko varhaislapsuuden ajan.
Lainsäädännön mukaan Boliviassa alle kuuden vuoden ikäiset lapset voivat asua vanhempiensa kanssa vankilassa, ja monissa laitoksissa tämä sääntö näyttää toteutuvan käytännössä. Osa naisvangeista elää tämän mukaisesti arkea, jossa lapsen ja äidin elämänpiiri on sidottu samaan suljettuun ympäristöön.
Arkea vankilan sisällä
Vankilaympäristö toimii monella tavalla omaehtoisena yhteisönä. Naiset huolehtivat lapsistaan, valmistavat ruokaa, pesevät vaatteita ja yrittävät ansaita rahaa pienillä töillä, kuten myymällä käsitöitä tai osallistumalla vankilan sisäisiin työtehtäviin. Monet joutuvat elämään ilman merkittävää valtion tukea, mikä tekee lapsiperheiden arjesta haasteellista.
Lapset pääsevät joidenkin raporttien mukaan vankilan ulkopuolelle vain harvoin, ja vaikka koulunkäynti on teoriassa mahdollista, käytäntö vaihtelee suuresti laitoksesta ja olosuhteista riippuen.
Joissakin paikoissa lapset lähtevät päivittäin kouluihin, mutta toisissa tämä ei toteudu. Kodin kaltainen arki rajoittuneessa ympäristössä voi vaikuttaa lasten sosiaaliseen kehitykseen ja mahdollisuuksiin tutustua ulkopuoliseen maailmaan.
Huumetuomiot ja sosiaaliset taustat
Tietojen mukaan Bolivian naisvankiloissa noin 41 % naisvangeista on vangittuna huumausaineisiin liittyvistä rikoksista. Nämä rikokset vaihtelevat pienimuotoisesta kuljetuksesta tai hallussapidosta vakavampiin huumerikoksiin. Monet vangituista tulevat köyhistä olosuhteista, ja heillä on heikko taloudellinen turva ja rajalliset vaihtoehdot toimeentuloon ennen vankeutta.
Samaan aikaan jopa 65 % naisista on vangittuna ilman lainvoimaista tuomiota, siis tutkintavankeudessa tai odottamassa oikeudenkäyntiä. Tämä pitkittynyt epävarmuus vaikeuttaa paitsi henkilökohtaisen elämän järjestelyjä, myös lapsen arkea ja suunnitelmia äitinsä rinnalla.
Alkuperäiskansojen naiset ja epätasa-arvo
Raporttien mukaan alkuperäiskansoihin kuuluvat naiset muodostavat huomattavan osan naisvangeista, kuten cholitat.
Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa, jossa alkuperäiskansojen ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien naisten oikeudet ja mahdollisuudet puolustautua oikeusjärjestelmässä voivat olla heikommat.
Alkuperäiskansojen asema korostaa sitä, kuinka köyhyys, rajoittunut koulutus ja rakenteellinen epätasa-arvo voivat vaikuttaa siihen, ketkä joutuvat rangaistuksiin ja miten perheet kokevat vankeusrangaistuksen vaikutukset.
Lapset vankilan varjossa
Tilanne herättää kysymyksen siitä, missä määrin rangaistus kohdistuu yksilöön ja missä määrin se ulottuu lapseen. Kun lapsi kasvaa katon alla, jonka ulkopuolelle ei ole helppoa pääsyä, hänen arkensa ja kehityksensä sitoutuvat ympäristöön, jossa vapaus on rajoitettua ja ulkomaailma etäinen.
Lue myös: Kuvat käynnistivät huhumyllyn: oliko Marilyn Monroe raskaana kesällä 1960?
Bolivialaiset naisvankilat näyttävät siten olevan paitsi rangaistuslaitoksia myös paikkoja, joissa äitiyden, huumeisiin liittyvien tuomioiden ja sosiaalisten rakenteiden ristiriidat alkavat näkyä konkreettisina ihmiskohtaloina.
Lähde: Time, apt, Helda – Victims of the White War or Rebellions of the Green Revolution? : Bolivian Indigenous Women Prisoners’ Position in the ”War on Drugs” Explored through a Criminological Gaze, worldcrunch
