Hedelmöitysklinikka esti spermanluovutuksen tyhmiltä miehiltä – äo-raja herätti kohun

Klinikan rajoitus on tiettävästi ainutlaatuinen koko maailmassa.

Mies nojaa käteensä ja katsoo hieman väsyneenä sivulle sisätiloissa.

Tanskalainen siittiöpankki päätti vetää rajan: jos älykkyysosamäärä ei riitä, ei tarvitse tulla luovuttamaan.

Aarhusissa toimiva Donor Network vaatii luovuttajilta vähintään 85:n äo:n ja hylkää hakijat, jotka jäävät sen alle.

Lisäksi rikosrekisteri voi tyssätä haaveet “geenien jatkamisesta” heti alkuun.

Some ehti innostua

Kyseessä ei kuitenkaan ole koko Tanskan linja, vaikka some ehti jo innostua muuta väittämään.

Maassa ei ole virallista älykkyysrajaa siittiöluovuttajille, vaan suurin osa klinikoista keskittyy terveyteen, geeniriskeihin ja perushistoriaan.

Mutta Donor Network on oikeasti asettanut riman: luovuttajalta vaaditaan vähintään 85:n älykkyysosamäärä. Lisäksi rikosrekisteri voi estää hommat kokonaan.

Firman toimitusjohtajan mukaan he ovat tiettävästi ainoa pankki maailmassa, joka tekee näin.

Ja tästä se soppa syntyi.

LUE LISÄÄ: Miksi joidenkin kanssa synkkaa heti – ja toisten kanssa ei? Tutkijat selvittävät, mitä kehossasi oikeasti tapahtuu

Keskustelu meni viraaliksi

Kun firman käytäntö levisi somessa, moni tulkitsi sen koko Tanskan linjaksi. Lopputuloksena: viraali väärinkäsitys ja kasa “älykkyysraja vauvoille” -vitsejä.

Mutta keskustelu ei ole pelkkää meemimateriaalia.

Eettisesti homma menee nopeasti hankalaksi.

Laboratoriossa pidetty näyteputki, jossa lukee “Semen Analysis”.
Tanskalaisklinikka ei huoli vähä-älyisten miesten spermaa.

Sairauksien seulonta on melko laajasti hyväksyttyä, mutta älykkyyden ja rikostaustan kaltaiset kriteerit herättävät enemmän kysymyksiä.

Voiko “hyvä elämä” oikeasti periytyä näin suoraviivaisesti? Ja kuka päättää, mikä on riittävän hyvä?

50/50-tilanne

Tutkijoiden mukaan vanhempien älykkyys vaikuttaa kyllä lapsen kehitykseen, mutta ympäristö, kasvatus ja elämäntilanne painavat vaakakupissa vähintään yhtä paljon.

Donor Network -klinikan mukaan älykkyys ei ole mikään turha mittari.

He viittaavat tutkimuksiin, joiden mukaan äo korreloi esimerkiksi koulumenestyksen, tulojen ja jopa terveysriskien kanssa.

Toisin sanoen: he uskovat, että “paremmat geenit” tarkoittavat parempaa elämää. Kaikki eivät osta tätä.

Vauvojen ”laadunvalvontaa”

Tutkijoiden mukaan älykkyys ei ole pelkkää perimää, vaan ympäristö, kasvatus ja sattuma vaikuttavat siihen vähintään yhtä paljon. Siksi monien mielestä tällainen seulonta menee helposti eugeniikan puolelle – eli siihen, kuka on “riittävän hyvä” lisääntymään.

Silti yksi asia on varma: ajatus vauvojen “laadunvalvonnasta” ei ole enää pelkkää scifiä.

Ja juuri siksi tämä keskustelu ei ole pelkkä meemi.

LUE LISÄÄ: Talk show -tähti antoi Trumpille tylyn lempinimen – netti räjähti sekunneissa

Suosittelemme