Ranskalainen viiva on yksi suomen kielen erikoisimpia nimityksiä: merkki (–) näkyy erityisesti vuoropuhelussa ja lauseen sisäisissä tauoissa, mutta harva tietää, miksi se on juuri ranskalainen.
Lue myös: Stranger Things -tähti ohitti Taylor Swiftin Spotifyn kärjessä
Nimi ei tule Ranskasta – vaan kirjapainoista
Selitys löytyy kirjapainohistoriasta.
1700–1800-luvuilla ranskalainen typografia oli Euroopassa vahvassa asemassa, ja pitkän viivan käyttö välimerkkinä vakiintui monissa maissa ranskalaisten tekstikäytäntöjen kautta. Kun suomenkieleen omaksuttiin sääntöjä ja tapoja Euroopasta, viivaa alettiin kutsua ranskalaisen mallin mukaan.
Ranskalaiset eivät tunne “ranskalaisuutta”
Hauska yksityiskohta: ranskaksi termi ei ole ranskalainen viiva, vaan viivasta puhutaan yleensä tiret’nä (tai tarkemmin tiret cadratin). Englanniksi vastaavat merkit tunnetaan nimillä en dash ja em dash, joissa nimi tulee viivan pituudesta.
Ajatusviiva elää sitkeästi arjessa
Nykyään kielioppaissa puhutaan yhä useammin ajatusviivasta, joka kuvaa käyttötarkoitusta täsmällisemmin.
Lue myös: Kuvat käynnistivät huhumyllyn: oliko Marilyn Monroe raskaana kesällä 1960?
“Ranskalainen viiva” elää silti puheessa sitkeästi – ja se sekoitetaan usein yhdysmerkkiin (-), vaikka kyse on eri merkistä.
Lähde: KTS
