Meemi, tunne vai pelkkä huuto
Jos olet törmännyt lukuun 67 somessa etkä ymmärrä, mistä on kyse, et ole yksin. Monille millenniaaleille 67 edustaa niin sanottua brainrot-slangia: netistä syntynyttä ilmiötä, jonka logiikkaa ei ole tarkoituskaan avata. Se on huudahdus, reaktio ja tunnetila enemmän kuin sana.
Sanakirjatyön asiantuntijoiden (kyllä, tuo on ammatti) mukaan 67 ei viittaa mihinkään yksittäiseen asiaan. Sitä käytetään silloin, kun lauseen voisi lopettaa, mutta ei viitsi, tai kun haluaa ilmaista fiilistä ilman sisältöä.
Koripalloa, musiikkia ja painetta pysyä mukana
Ilmiön juuret johtavat musiikkiin, koripalloon ja vertaispaineeseen. Taustalla mainitaan muun muassa artisti Skrillan kappale Doot Doot (6 7), LaMelo Balliin liittyvä vitsi sekä nuorten koripallosarjoissa huudeltu ”67”, joka levisi katsomoista someen.
Merkittävää ei ole se, mistä 67 tarkalleen tuli, vaan se, miten nopeasti se levisi.
Luvun käyttö moninkertaistui lyhyessä ajassa, mikä tekee siitä esimerkin siitä, miten Z-sukupolvi pystyy nostamaan merkityksettömän asian globaaliksi koodiksi – ja kieltäytymään sitten selittämästä sitä.
Ärsyttävä juuri oikealla tavalla
Kaikki eivät ole ilmiöstä innoissaan.
Osa on tulkinnut 67:n nousun tarkoitukselliseksi piikiksi vanhempia sukupolvia kohtaan. Erityisesti millenniaalit ovat raportoineet lievää ärsytystä, kun nuoremmat käyttävät lukua itsevarmasti mutta eivät suostu avaamaan sen tarkoitusta.
Lue myös: “Yksi väärä sana ja tunnelma kaatuu?” Näin selviät kumppanin perheen joulusta
Sivuhuomiona: suuret ikäluokat sekoittavat 67:n yhä sitkeästi lukuun 69, ja X-sukupolvi vastaa huutamalla ”89”, mikä saa nuoremmat lähinnä taputtamaan, koska sekään ei tarkoita mitään.
Yksi asia on kuitenkin selvä. 67 lausutaan ”kuus-seitsemän”, ei ”kuusikymmentäseitsemän” – ellei joku oikeasti täytä 67 vuotta. Silloin kyse on vain iästä, eikä siitäkään enää ole meemiä.
Lähde: OddNews
