Tiede alkaa viimein ymmärtää miten eläimet kokevat iloa

Tiede on pitkään epäillyt eläinten iloa, mutta nyt tutkijat keräävät yhä vahvempaa näyttöä siitä, että myös eläimet kokevat myönteisiä tunteita – omilla, lajityypillisillä tavoillaan.

Bonoboemo istuu ruohikossa poikasen kanssa ja jakaa ruokaa. Tilanne näyttää läheiseltä ja rauhalliselta, taustalla näkyy muita bonoboja.

Ajatus eläinten kivusta on ollut tiedossa jo pitkään, eli emme epäile jos tai kun koira ontuu tai kissa sähisee.

Lue myös: Onko arki syönyt romantiikan? Tämä somessa leviävä sääntö voi pelastaa suhteenne

Sen sijaan eläinten kokema ilo ja onnellisuus on ollut tiedemaailmassa melkein kiusallinen aihe, mutta nyt asetelma on muuttumassa.

Kultainennoutaja katsoo suoraan kameraan suu auki kuin hymyillen. Ilme on rento ja innostunut, taustalla näkyy sisätila ja tuoleja.

Kipu on helpommin mitattavissa

Yhä useampi tutkija uskaltaa kysyä kokevatko eläimet iloa, ja jos kokevat, miltä se näyttää?

Vastausta etsitään yllättävän konkreettisin keinoin ja ilmiötä kutsutaan nimellä positiivinen affekti, eli mitattavissa oleva myönteinen tunne.

Kivun ja pelon tutkiminen on helppoa verrattuna iloon.

Stressihormonit nousevat, keho jännittyy, sydän hakkaa. Ilo sen sijaan on hienovaraisempaa. Se ei aina näy, ja jos näkyy, se näyttää erilaiselta lajista ja yksilöstä riippuen. Yhden ilo on äänekästä riehakkuutta, toisen rauhallista tyytyväisyyttä.

Jou-o-meter -hanke

Yhdysvalloissa useiden yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet niin sanotun joy-o-meter-hankkeen.

Nimestään huolimatta kyse ei ole vitsistä vaan yrityksestä kartoittaa eläinten onnellisuuteen viittaavia käyttäytymismalleja. Tutkijat seuraavat ääntelyä, eleitä, leikkiä, optimismia mittaavia kokeita sekä biologisia muutoksia, kuten hormoneja ja ruumiinlämpöä.

Ihmisapinat olivat luonteva aloituspiste.

Simpanssit nauravat, halaavat ja riehaantuvat leikin lomassa. Bonobot puolestaan reagoivat yllättäviin herkkuihin innostuneilla äänillä ja eleillä. Näissä hetkissä on vaikea väittää, ettei mitään mielihyvään viittaavaa tapahtuisi.

Maapähkinävoi tekee keasta onnellisen

Yksi kiinnostavimmista tutkimuskohteista on Uuden-Seelannin kea, älykäs ja utelias papukaija, joka näyttää leikkivän huvin vuoksi.

Tutkijat ovat huomanneet, että kaikki herkut eivät aiheuta samanlaista reaktiota.

Kea-papukaija seisoo kivikossa ja katsoo sivulle, höyhenpeite hohtaa vihreän ja ruskean sävyissä. Laji tunnetaan uteliaisuudestaan ja leikkisyydestään.
Keat ovat tunnettuja leikkisyydestään. Kuvan Kea ei liity tapaukseen.

Porkkana saa aikaan lähinnä välinpitämättömyyttä, mutta maapähkinävoi saa keat livertämään ja innostumaan kuin pikkulapset karkkikaupassa.

Eläinten ilo ei ole sama kuin ihmisen

Eläinten ilo ei tietenkään ole sama asia kuin ihmisen onnellisuus, mutta se ei tee siitä vähemmän merkityksellistä.

Kun ymmärrämme paremmin, mikä tuottaa eläimille myönteisiä kokemuksia, voimme muuttaa tapaa, jolla kohtelemme niitä. Eläintarhat, lemmikkien hoito, tuotantoeläinten hyvinvointi ja luonnonsuojelu voivat kaikki hyötyä tästä tiedosta.

Mitä eläinten onnellisuus opettaa meille

Tai lähinnä tieteelle – joka ikinen lemmikinomistaja voi väittää, että tämä on tiedetty aina. Jokainen koiranomistaja tunnistaa milloin tessu voi hyvin ja kokee iloa, mutta ensimmäistä kertaa asiaa mitataan tieteellisesti.

Lue myös: Taistele, pakene, jähmety tai miellytä – mitä stressireaktiosi kertoo sinusta

Lähde: Vice

Suosittelemme