Veri, vaatteet ja katoavat sormenjäljet
Rikossarjat ja dekkarit vilisevät erilaisia väitteitä liittyen vereen ja sormenjälkiin. Yksi kliseisin kohtaus on rikospaikka, joka hohtaa sinisenä, poliisi huokaa raskaasti ja joku konstaapeleista lausuu painokkaasti:
“Epäonnistunut yritys siivota rikospaikka ja tuhota todisteet.”
Mutta mitä tapahtuu, kun draama riisutaan ja tilalle tuodaan forensiikan arkitodellisuus?
Lue myös: Kun opettaja kiusaa: tätä kiusaamisen muotoa on vaikea tunnistaa – ja se kohdistuu usein tyttöihin
Väite: verta ei saa koskaan kokonaan pois asunnosta – asunto pitää vähintään polttaa
Fakta: Asuntoa ei tarvitse polttaa. Veri on biologista materiaalia, joka voi imeytyä huokoisiin pintoihin, mutta se ei tee tilasta peruuttamattomasti “saastunutta”. Kovilta pinnoilta veri voidaan usein poistaa kokonaan. Huokoisissa materiaaleissa, kuten matoissa, kipsilevyssä tai käsittelemättömässä puussa, ratkaisu on yleensä materiaalin vaihtaminen, ei koko asunnon tuhoaminen.
On totta, että rikosteknisillä menetelmillä voidaan joskus havaita hyvin pieniä verijäämiä vielä siivouksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aina jäisi löydettävää tai että testit olisivat erehtymättömiä. Ajatus siitä, että kaikki jäljet saa aina näkyviin huipputeknologisilla laitteilla on enemmän televisiodraamaa kuin luonnonlaki.
Väite: verta ei saa koskaan kokonaan pois vaatteista
Fakta: Tämä ei pidä paikkaansa. Veri lähtee vaatteista usein kokonaan, jos tahra käsitellään oikein ja ajoissa. Kylmä vesi ja entsyymipesuaineet hajottavat veren proteiineja tehokkaasti.
Myytti syntyy tilanteista, joissa veri on ehtinyt lämmetä: kuuma vesi, kuivausrumpu tai silitys kypsentävät proteiinin kiinni kuituihin. Tällöin vaatteeseen voi jäädä vaalea varjo. Se ei kuitenkaan tarkoita, että veri olisi aina pysyvä, vaan että käsittely on ollut väärä.
Väite: lasten sormenjäljet katoavat, eikä syytä tiedetä
Fakta: Lasten sormenjäljet voivat heiketä tai hävitä pinnoilta nopeammin kuin aikuisten, mutta syy ei ole mysteeri. Lasten sormenjälkien kemiallinen koostumus poikkeaa aikuisten jäljistä: niissä on vähemmän rasvaista ihoneritettä, joka auttaa jälkeä säilymään.
Tämän vuoksi lasten jättämät latentit sormenjäljet ovat usein vaikeammin kehitettäviä ja katoavat nopeammin ajan myötä. Ilmiö on tunnettu ja tutkittu, ei selittämätön arvoitus.
Lue myös: Kuka on John Doe? Näin Jenkeissä nimettömyydestä tuli ilmiö
Loppukaneetti
True crime rakastaa dramaattisia käänteitä, jotka perustuvat melkein totuuteen: johtolanka löytyy 60 vuotta vanhasta veritahrasta ja koko kämppä pakko tuikata tuleen todisteiden tuhoamiseksi.
Todellinen rikostekniikka on harmaampi, hitaampi ja vähemmän dramaattinen. Veri ei ole taika-ainetta, joka ikuisesti paljastaa kaiken, eikä sormenjälkien katoaminen ole mysteeri. Surunmoista.
Lue myös: Kolme hyvin mustaa true crime -tapausta maailmalta — Suomi mainittiin yhtenä
Lähde: Luminescence, ScienceD, ScienceD, TSG, Brookhaven, AZO.
