Akateemiset duunarit

Koulutustasoa vaatimattomampaa työtä. Miksi?

Heidän piti olla uusi, uljas akateeminen luokka. Suomen koulutetuin sukupolvi, jolle valkokaulustyötä oli aina tarjolla. Sen sijaan heistä tuli sukupolvi, joka tekee ennätysmäärin työtä, johon he ovat ylikoulutettuja. Tahtoen tai tahtomattaan. Antaa Heidin, Tarun ja Suhon kertoa.

Helsinkiläisessä siivousalan yrityksessä soi puhelin. Nainen vastaa.

"Kuulin, että olet siivoamassa maisterin papereilla. Olen tekemässä juttua akateemisista, jotka työskentelevät omaa koulutustaan matala..."

Kling!

"Haloo, puhunko nyt johdon assistentille, joka valmistui vuosi sitten ekonomiksi?"

Kling!

Noin 28 korvaan lyödyn luurin jälkeen tärppää. Olen löytänyt taksia ajavan diplomi-insinöörin. Mutta häntä hävettää. Hän ei tahdo tahdo kasvokuvaan.

"Mitä jos pannaan sulle palestiina-huivi, lippis ja aurinkolasit? Voit olla vähän vinossa kulmassa kameraan", ehdotan.

Kling!

Yliopistolta löydän tohtorin, joka on toimistohommissa.

"Mikä tässä on muka ongelma, tässä tehtävässä tarvitaan taitoja joita varten mä olen kouluttaunut!", mies toteaa loukkaantuneen näköisenä ja paiskaa oven.

Pang!

Akateemisten koulustasoaan alempaa työtä tekevien ongelma numero 1:

He eivät helposti ota vastaan mitä työtä tahansa. Ja jos ottavat, he eivät myönnä ottavansa.

Akavan erityisalojen viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemi toteaa, ettei lehtijuttuun ole helppo löytää "hanttihommia" tekeviä korkeakoulutettuja.

"Emme voi liittona oikein jäsenelle suositella, että sinun kannattaa esiintyä henkilönä, joka ei ole saanut koulutusta vastaavaa työtä. Profiloidupa nyt väliinputoajaksi. Yleisen asian puolesta olisi hyvä, jos joku uhrautuisi"

Akateemisten rekrytointia tutkiva Aarresaari-verkosto toimitti kyselyn, jossa selvitettiin korkeasti koulutettujen tyytyväisyyttä työelämään sijoittumisesta.

Eläinlääkäreillä, psykologeilla ja hammaslääkäreillä ei ollut valittamista.

Suurin osa oppialoista kärsi paskaduunibluesista. Humanisteista 10 prosenttia oli joko työttömänä tai työssä, jota eivät pitäneet tarpeeksi vaativana. Noin tuhannesta kauppatieteilijästä 50 oli sitä mieltä, että työllistymisen laatu ei vastannut odotuksia.

Kannattaako korkeakoulutkinto? Joskus 1960-luvulla vastaus oli kyllä. Yhteiskunnallisen kohoamisen toivossa lapset ryntäsivät yliopistoon ja korkeakouluihin samalla, kun ensimmäiset kerrostalot nousivat Pihlajistoon. Nykyään tätä kuvitelmaa pidetään yllä kuin tekopartaa jouluna. Elokuussa työttömänä oli vähän yli 30 000 korkeasti koulutettua, joista akateemisten, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 14 000. Mutta luvuista huolimatta suomalaisten opiskelu on suorastaan kiimaista, valtakunta rakennetaan sivistykselle ja nuoren sukupolven korkealle osaamiselle. Monet ovat edelleen sitä mieltä, että korkeakoulu on kelpo tapa kohota: väestöstä 26 prosenttia on korkeasti koulutettuja, enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Ranskassa luku on 21, Saksassa 19. Ja kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole, valmistunut joutuu kysymään itseltään, mitkä ovat seuraukset, jos otan työtä, johon pääsee ilman koulutusta.

Aina koulutusta vaatimattoman työn ottaminen ei tosin tarkoita huonompaa palkkaa. Yksi taksi-isäntä kertoo, että ekonomit ovat hyviä ratinpyörittäjiä.

"Niiden kassanhoitotaidot on järjettömän kovalla tasolla", mies sanoo. Hänen tallissaan on kaksi ekonomia. Sen lisäksi pietarilainen lääkäri ja diplomi-insinöörejä. Ja vuosiansiot kuulemma parhaillaan 50 000 euroa. Ansioista huolimatta, ei haastattelua.

Akateemisesta työttömyydestä kirjoittaneen professori Matti Virénin mukaan Opetusministeriön korkeakouluosasto on syypää. Oppilaskiintiöitä ei pienennetä, vaikka tarve niin vaatisi.

"Työnantajan näkökulmasta neljän vuoden siivousputki ja rupeama pullonpesijänä kertoo, että työnhakija kuuluu käyrän vasempaan häntään. Soitapa opetusministeriöön ja tiedustele asiaa", hän opastaa.

Valtiotieteilevä lentoemäntä

Heidi Rosendahl käyttää  diplomatian taitoja lentokoneessa.
Heidi Rosendahl käyttää diplomatian taitoja lentokoneessa.
  • Ammattien arvostus -listalla Koulutuksen mukaan: suurlähettiläs 67
  • Työn mukaan: lentoemäntä 167

Berliinissä asuva teräksisen ryhdin omaava 34-vuotias purseri on tietoinen lentoemännyyteen liitetystä bimboimagosta. Heidi Rosendahl tuntuu olevan yhtä etäällä bimbosta kuin Berliini on Kongosta. Valtsikassa Rosendahl luki pääaineenaan kansainvälistä politiikkaa, haaveili diplomaatin urasta ja oli työharjoittelussa Suomen suurlähetystössä Berliinissä. Rosendahl tiesi nuoresta saakka tähtäävänsä yliopistoon, oikikseen tai valtiotieteelliseen. Gradu käsitteli EU:n toimielinten reformeja. Mutta nykytyö ei hävetä.

"Olen joskus välttänyt kertomasta ammatistani vieraassa seurassa. Ammattiini liittyy myyttejä, ihailua, paheksuntaa ja kysymyksiä, ja vastaaminen on joskus puuduttavaa", hän sanoo. Hän ei pelkää, että lentoemännyys varjostaisi hänen uraansa ja aikoo jatkaa nykyisessä työssään pitkään.

"Mahdollisesti haen maaesimieheksi."

Maaesimies on lentämisen ohella puolet ajasta toimistossa. Tehtävään vaaditaan korkeakoulututkintoa.

Lentämisen ohella Rosendahl kirjoittaa "kulttuurien väliseen kommunikaatioon liittyviä kolumneja". Ne tuovat tuskin havaittavan lisän hänen vuosituloihinsa (40 000–50 000e). Raha ei ole ollut ainoa syy uranvalinnassa.

"Työllä rahoitin opiskeluita ja liikkumistani. Muutin Saksaan ja aloitin uudessa työpaikassa neljä päivää viimeisen tentin jälkeen."

Rosendahlin mukaan lentoskenessä on paljon "akateemikkoja". Pastoreita, molekyylibiologeja, lääkäreitä, juristeja, psykologeja ja opettajia.

"Työkaverit suhtautuvat tutkintoon arvostaen", Rosendahl sanoo ja toteaa, ettei piittaa ammattiin liitetystä yleisestä arvostuksesta, koska hänen ammatinvalintansa ei perustu siihen.

Hän pitää työtään kelpoduunina, huolimatta siitä, että siivoaa toisinaan matkustajien yrjöjä.

"Sometimes it’s a dirty job, but someone’s got to do it. On kovin 1950-lukua tai post-industriaalia määritellä oma identiteettinsä työn kautta."

Elintarviketieteilijä raksalla

  • Ammattien arvostus -listalla Koulutuksen mukaan: laboratorionhoitaja 75
  • Työn mukaan: terveystarkastaja 116

Suho, 30, muutti Helsinkiin valmistuttuaan biotieteiden maisteriksi vuonna 2008. Hänen oikea nimensä ei ole Suho. Asema työmarkkinoilla on sen verran horjuva, ettei maisteri halua edes tulla valokuvatuksi.

Suho oli innostunut gradustaan. Ilmassa oli iloista kohoamisen tuntua. Oman alan töitä ei kuitenkaan ole löytynyt. Suho on nyt määräaikaisena terveystarkastajan virassa, johon riittäisi amk-tutkinto. Hänen palkkansa on 2 350 euroa kuussa. Viime vuonna hän toimi tiskaajana, tarjoilijana, rakennuksella sekä muuttofirmassa. Ja tarjoilijana à la carte -ravintolassa Norjassa.

"Tää on määräaikainen, loppuu vuoden vaihteessa. Katson uutta työtä", sanoo Suho ja valmistautuu tekemään lisää samaa.

"Arvostan työntekemistä, on se mitä vaan. Paskahommissa on nähnyt myös maahanmuuttajia, joilla on korkeampaa koulutusta. Se rikastaa."

Maisteri seisoo virka-asussa helsinkiläisellä jalkakäytävällä. Varsinkin alussa oli turhauttavaa huomata, ettei kuuden vuoden tunnetta universumin herruudesta enää ollut.

"Hyppäsin pian hanttihommiin taloudellisista syistä. Kela-käsittelyt ja papereiden ruuhkautuminen ei sovi mulle. Menin keittiöhommiin henkilöstöpalveluiden kautta. Tiskausta ja salitarjoilua. Vajaa kymmenen euroa tunnissa. Koulutusta vastaavassa työssä palkka olisi ollut viisitoista euroa tunti."

Työpaikalla Suho päätti salata koulutuksensa.

"Suurin osa näissä töissä on vähän koulutettuja. Esimerkiksi esimiehelle voi olla kova paikka, jos alainen on korkeasti koulutettu."

Suholla on monia korkeakoulutettuja ystäviä, jotka välttävät muiden kuin oman alansa töiden tekemistä. Raksalla hän törmäsi laumaan insinöörejä.

"Jos roikkuu paskaduuneissa pidempään, joku voi ihmetellä. En häpeile. Samanikäisissä on työtä vieroksuvia. Jos se on purnaamista, että käytetään energia muiden syyttämiseen, se ei ole johdonmukaista."

Tiskausta jatkui kolme kuukautta. Mutta eikö tavisduuneihin tyytyväinen maisteri koskaan miettinyt, mitä hyötyä kuuden vuoden opiskelusta oli? Suho väittää juhlallisen viattomasti päässeensä lähemmäs kansaa.

"Olen nähnyt erilaisia yhteiskuntaluokkia. Oletin valmistuttuani, että saan koulutusta vastaavaa duunia. Nyt todellisuus on paljastunut. En ole ainut tässä asemassa. Se oli karvas pettymys alussa."

Jatkuva työnhakeminen ilman tulosta ei lannistanut uskoa omaan koulutukseen. Se on saanut hänet huomaamaan omat heikkoudet työnhakijana.

"En osaa markkinoida itseäni", Suho sanoo.

"Epäpäteviäkin ihmisiä pääsee töihin, jos he osaavat esiintyä."

Maisteripensselimyyjä

Taru tietää enemmän pensseleistä kuin tarvitsisi.
Taru tietää enemmän pensseleistä kuin tarvitsisi.
  • Ammattien arvostus -listalla Koulutuksen mukaan: suunnittelija 155
  • Työn mukaan: myymälän kassa 300

Mitä tuumasi taiteen maisteri Taru Latva-Pukkila tullessaan viime kesänä itkien työvoimatoimistosta yksiöönsä Kalliossa?

"Ne sanoivat suoraan, että meillä ei ole sulle mitään."

Latva-Pukkila oli suurin toivein tullut Helsinkiin maisterilinjalle 2003. Hän halusi kuosisuunnittelijaksi. Sellaiseksi kuin Kristiina ja Maija Isola.

Seitsemän vuotta myöhemmin vastaanottaessaan työpaikan Akateemisessa Kirjakaupassa pensseleiden ja fiksatiivin reippaana myyjänä koko opiskelu-ura tuntui ajanhaaskaukselta. Masensi. Toisaalta lohdutti huomata, että melkein puolella myyjistä oli korkeakoulutkinto. Noin 40 prosentilla Akateemisen Kirjakaupan (Huomatkaa ironia kaupan nimessä) myyjistä on tutkinto, arvioi Latva-Pukkila. Työhaastattelussa maisterin tutkinto ei ollut etu. Epäiltiin, ettei taiteen maisteria pensselimyynti kauaa kiinnosta. Ennen myyjän pestiä valmistuttuaan maisteriksi 2007 Latva-Pukkila oli vastaanottanut lupaavan työn helsinkiläisessä sisustusalan yrityksessä projektimyyjänä.

Liksa oli silloin 2 500 euroa kuussa. Sitten työt loppuivat. Nyt on voimassa kilpailukielto, eikä pensselimyyjä voi tehdä töitä oman alansa yrityksissä puoleen vuoteen. Pensselimyyjän palkka on melkein puolet vähemmän kuin projektimyyjän.

"Huomaan nykyisessä työssäni päivittäin, että opiskelu on kannattanut. Opiskelu tarjoaa pohjan, jota pystyy käyttämään hyväkseen palvellesssaan taidetarvikkeiden ostajia", Latva-Pukkila sanoo optimistinen vire silmissään.

Maisterin mukaan korkeakoulutettu työllistyy parhaiten, jos antaa periksi haaveille. Mutta semmoista paikkaa, jossa ollaan eläke-ikään, ei löydy. Epävarmuus jatkuu loppuun. 60-vuotias isä, joka on Pohjanmaalla ABC-huoltamoyrittäjänä, antoi tyttärelleen neuvon tämän jouduttua työttömäksi.

 

"Mene Kotkankadun Alepaan’ hän sanoi", toteaa Latva-Pukkila. Yrittäjä-isän koulutustaso ei yllä puolen vuoden mittaista maatalouskoulua korkeammalle. Se ei kuitenkaan ole estänyt isäpappaa pärjäämästä. Perhe vaikuttaa olevan tyytyväinen, että tytöllä on koulutusta, vaikkei se merkitsisikään yhteiskunnallista kohoamista.

"Sä vaan ajattelet, että tottakai töitä löytyy, jos menee korkeakouluun. Arki tulee vastaan, kun töitä pitää hakea. Mikonkadun työkkärissä on tullut istuttua ja mietittyä että hetkinen nää on kaikki koulutettuja ihmisiä! Miksi niillä ei ole töitä? Onko se valinta, ettei ota vastaan mitä vaan töitä?"

Mutta on häntä hävettänytkin. Jokin aika sitten entiset kollegat sisustusalan yrityksestä tulivat ostoksille Akateemiseen. Latva-Pukkila sattui olemaan kassalla ja koetti piiloutua.

"Ne viittoili siinä, että teenkö mä kahta työtä! Käyttäydyin varmaan tosi oudosti. Olisin mielelläni vajonnut maan alle."

Ammattien arvostus -lista: suomen kuvalehti tutkii ammattien arvostusta. viimeksi lehti julkaisi ammattien arvostus -listan vuonna 2007.

42 kommenttia

Johannes34

28.10.2010 15:36

Professori Viren on ihan oikeassa asiassa. Opetusministeriön virkamiehen kommenteista huomaa, että akateemisten työllistymiseen liittyvät ongelmat sivutetaan hieman ylimalkaisesti, eikä niihin todellakaan suhtauduta riittävän vakavasti. Ministeriön koulutuspoliittiset ennakointisuunnitelmat ovat epäonnistuneet jo 1990-luvulta lähtien. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen järkevyyden voi hyvinkin kyseenalaistaa. Uusien tutkintonimikkeiden keksiminen on vienyt työpaikat yliopistokoulutuksen saaneilta. Samalla ministeriössä ei tajuta, että koulutuspaikkoja PITÄÄ VÄHENTÄÄ niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa.

Välillä tuntuu, että opetusministeriö on täysin irtaantunut siitä todellisuudesta, mikä vallitsee koulutuksen ja työelämän kysynnän välillä. Kukaan virkamies ei kanna vastuuta akateemisten tilanteesta. Oman työpöydän, papereiden ja vakituisen viran takaa on helppo antaa ympäripyöreitä lausuntoja ja kannustaa ottamaan vastaan sitä alemman tasoista työtä. Voisivat itse kokeilla sitä työn hakemista välillä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tauri

28.10.2010 18:09

Itsekin akateemisenä työttömänä olleena ja halukkaana ottamaan minkä tahansa työn voin kyllä sanoa, että paljon on myös työnantajissa vikaa: ei huolita hommiin, kun on tota koulutusta. En sitä missään vaiheessa esille tuonut mutten halunnut sitä kysyttäessä myöskään valehdella.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Safor

28.10.2010 20:12

Kannattaa osata kieliä niin ei ole pakko jäädä suomen työmarkkinoille jähimään.
Nimim: Kuudes kieli menossa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Einstein_ja_Hawking

28.10.2010 23:19

Koulutus on bisnestä.

Tämä tiedetään opetusministeriössä.

Jossa sille on annettu hiljainen siunaus.

Ja tullaan antamaan jatkossakin.

Summa summarum:

Koulutusbisnes ja työmarkkinoiden tarpeet eivät tule koskaan enää kohtaamaan, kuten ne joskus ennen 1990-lukua tekivät.

Näin siksi,

että edellämainittu on maan tapa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Viimekadensijainen

29.10.2010 12:17

Ylikoulutus on Kokoomuksen ym. salajuoni, jotta saavat
vaaleissa rutkasti ääniä. Eihän kukaan joka omaa
korkeakoulututkinnon äänestä oikeita työväenpuolueita.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Ylisuorittaja

29.10.2010 14:28

Hah, minä taas olen duunissa johon vaaditaan korkeakoulututkinto, jota minulla ei ole (ja työnantaja on siitä tietoinen, lisättäköön tähän). Osasin myydä itseni ilman papereitakin. Ja tosiaan, kuten yllä jo todettiinkin, kielitaito kannattaa (ja seitsemäs menossa, voitinpas!).

Eli itseasiassa on minun vikani, että yksi korkeasti koulutettu työskentelee vaikka sitten siellä Akateemisessa. Taisin viedä siltä koulutusta vastaavan työpaikan. Ironista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

sfksdla

29.10.2010 14:32

Ranskassa ei olla niin professoria (kuin Suomessa), että, ja tuntuu olevan niitä fiksuimpia kansoja silti. Ja amiksessa niitä ylimielisia ja tyhmiä vasta olikin.. Olisi pitänyt tehdä heti peruskoulun jälkeen mitä yläasteella mietinkin, reppu selkään ja jättää tämä loskainen pikku-Amerikka taakse.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Paivi71

29.10.2010 21:27

"Suho on nyt määräaikaisena terveystarkastajan virassa, johon riittäisi amk-tutkinto."

Siis korkeakoulututkinto tarvitaan. (amk = ammattikorkeakoulu)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Paivi71

29.10.2010 21:33

"Haloo, puhunko nyt johdon assistentille, joka valmistui vuosi sitten ekonomiksi?"

Johdon assistentti työskentelee ylimmän johdon kanssa. Tämä tehtävä ei siis ole todellakaan mikään duunarin tai tavallisen assarin homma. Olen itse johdon assistentti ja palkka 3300 €/kk. Mielestäni ihan hyvä palkka. Moni ei tunnu käsittävän esim. sitä, että johdon assistentille kannattaa tarjota johdolle suunnattuna palveluita, ei suoraan johdolle sillä johdon assistentti toimii "portinvartijana" ja valitsee mitä yhteydenottoja välittää ja esittelee eteenpäin tj:lle ja muulle johtoryhmälle. Johdon assistentti tekee monet sellaiset tehtävät mikä esitellään muille muka johdon itsensä tekemänä...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Skuuuu

30.10.2010 11:03

Enpä nähnyt missään mainintaa siitä minkälaatuisia valmistuneita suomessa TUOTETAAN. Jos liukuhihnalta tulee 50 maisteria joilla pää täynnä samoja ajatuksia sekä ajatusmaailmaa, niin miten heistä kukaan edes työhönotossa jäisi mieleen.

Suomalainen koulutus ei ole innovoivaa. Aaltoyliopisto varsinkaan. Muissa maissa akateemiset opiskelijat tekevät opintojensa aikana jo projekteja joita voidaan viedä sitten työelämään. Suomessa tätä tekee lähinnä insinööriksi opiskelevat.

Harmittaa valmistuneiden puolesta, mutta ei oppiarvo ole mikään itseisarvo parempaan työhön. Se on ja sen pitääkin olla iso etu kun haetaan vaativampaa paikkaa, mutta ei se voi varmistaa että sellainen löytyy.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

sosialismiONsyopa

30.10.2010 20:47

Olen maailmalla kierrellyt. Kaikkein KAUNEIN asia MAAILMASSA on suomalainen pk-yritys-sektori. Vaatimaton, ahkera, puhdas, dynaaminen, kiltti, tunnollinen, turvallinen... Se on kuin Kone, joka vuosikymmenestä toiseen valittamatta ja orjallisesti pitää yllä suomalaista järjettömänsuurta, tuottamatonta, kallista, tukahduttavaa, byrokraattista, korruptoitunutta, vääristynyttä, alatikasvavaa julkistasektoria.

Suurimman luokan TUHLAUSTA. Koko sosialistinen yhteiskuntarakenteemme (mukaanlukien sairas koulutusjärjestelmämme) kaikenkaikkiaankin on vain hirmuista, saatanallista resurssien tuhlausta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

JokuRoti

30.10.2010 20:56

Määrä ei korvaa laatua. Nykyään näitä tusina-liukuhihnatohtoreita syntyy kuin sieniä sateella. Joskus aina törmää ihmisiin, jotka ovat valmistuneet ties mistä laitoksesta 15-vuotta "opiskeltuaan" duunareiden veromarkoilla.. 100 kertaa enemmän minä arvostan ihmistä, joka on tehnyt TÖITÄ 18-vuotiaasta saakka ja maksanut työllään myös näiden hippien elämäntapaopiskelua.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Antti

31.10.2010 04:10

Miksi valitetaan, jos ei saa työtä, johon ei sovellu? Ei se tutkinto tarkoita mitään, että pitäisi saada sitä vastaava työ, jos henkilönä ei sovellu kyseisiin töihin!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

jimbou

31.10.2010 21:53

Otetaanpa kuule duunareiden luuseritarinat esiin oikein kuvien kera ja osoitetaan että maailma on epäreilu paikka... Jutussa katsotaan taas asiaa yhdestä näkökulmasta. Mitä paskaa! Ja nyt voidaan tehdä johtopäätös ettei kannata opiskella... ? Ihan sama mitä sanotaan mutta eiköhän nyt ja myös tulevaisuudessa haluamalla johtotason tehtäviin vaadita yleensä akateemista koulutusta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

niimp12

2.11.2010 18:45

mutta jos pointti onkin se, että kun ihmiset on kitusesti opiskellu 6 vuotta biokemiaa ja sit kun on valmistunut vapaita paikkoja: "siistijä, urheiluliikkeen myyjä..."

Kannattaisko pikkasen muuttaa näitä koulutuspaikkamääriä YHTEISKUNNAN tarpeen mukaiseksi, ei oppilaitosten ja niiden valtiolta saamien tukien tarpeen mukaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

SanktHelena

3.11.2010 20:16

"Kannattaisko pikkasen muuttaa näitä koulutuspaikkamääriä YHTEISKUNNAN tarpeen mukaiseksi, ei oppilaitosten ja niiden valtiolta saamien tukien tarpeen mukaan."

Juuripa näin. Enemmän siis putkimiehien, rakentajien, hoitajien, siivoojien, bussikuskien ym suorittavaa työtä tekevien koulutuspaikkoja. Ei sitten tarvitse tuoda bussikuskia Afrikan sarvesta 10-henkisene perheineen ja isoäiteineen tai Filippiineiltä sairaanhoitajia tai Virosta raksatyöläisiä jotka eivät maksa tänne veroja, mutta kylläkin käyttävät EU-n suomaa terveydenhoitomekanismia Suomessa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

semmoista

5.11.2010 09:29

Nämä ovat todella ahdistavia asioita. Tilanne pahenee edelleen kun yliopistossa maisteri joutuu lähes pakosta jatkamaan tohtorikoulutukseen, koska muuta työtä ei ole tarjolla. Sen jälkeen on vielä vaikeampi saada edes oman alansa töitä, koska on ylikoulutettu.

Arvatkaapa huviksenne paljonko tohtorikoulutettava saa palkkaa? Se on 1200-1400 € kuussa. Tuolla pitää tulla toimeen monta vuotta, niellä hymyssä suin se kaikki **ska mitä ohjaaja/professori suustaan päästää. Tämän jälkeen valmistuu sitten työttömäksi. Tai ehkäpä ei työttömäksi; ainahan voisi kokeilla jos vaikka siistijän töitä hankkisi. Voisikin olla huvittavaa siivoilla filosofian tohtorin (biokemia) papereilla yliopiston käytäviä, niitä samoja joilla on itse opiskeluaikoina tallaillut. Yliopisto saa rahaa jokaisesta tutkinnosta ja sen jälkeen on aivan sama minne se valmistunut työllistyy, vai työllistyykö ollenkaan.

En olisi lähtenyt tälle alalle jos olisin työtilanteen tiennyt. Ehdottomasti ainakin tohtorikoulutusta on karsittava, koska se ei ole muuta kuin bisneksentekoa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

schopenhauer

5.11.2010 15:32

Todella oudolla tasolla käydään tätä keskustelua. Kovin tyypillistä on kritisoida koulutuspolitiikkaa ja etsiä syntipukkeja sieltä sun täältä. välillä kannattaa katsoa peiliin. On loistavaa, että opintopaikkoja on enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja. Tämä johtaa tietysti kovaan kilpailuun "high end"-työpaikoista. Kilpailu kuitenkin parantaa hakijoiden tasoa ja vaikuttaa näin positiivisesti myös työn laatuun. Mihin johtaisi tilanne, jossa yliopistolta suoraan valmistuneena siirryttäisiin parhaille työpaikoille. Tämä vaikuttaisi negatiivisesti työmarkkinoihin tällä sektorilla sekä kyseenalaistaisi työnhakijoiden laadun. Ei ole mitään syytä paheksua ei-akateemista työtä tekevien akateemikkojen määrää. Yhteiskunnan korkea koulutustaso vaikuttaa positiivisesti sen sivistystasoon, joka puolestaan tukee demokratiaa. Suomessa on monilla aloilla myös samalla pulaa (akateemisesta) erityisosaamisesta. Opiskelemaan lähtevän kannattaa harkita, mitä ainetta opiskella, mikäli koulutusta vastaavan opiskelupaikan saaminen on prioriteetti numero 1. Turha on esim. humanistien valittaa, ettei (sopivaa) työtä löydy. Mikäli heidän "kohtalonsa" on huono palkka ja "pakko-väitöskirja", on myötätunnon määrä rajallinen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

schopenhauer

5.11.2010 15:34

siis: ".., mikäli koulutusta vastaavan työpaikan saaminen on prio. nr. 1."

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Justjuujataas

5.11.2010 15:45

Kun luki noita kokemuksia niin tuli vahan sellainen olo etta onkohan nyt taas liikaa totuttu odottamaan silta paljon puhutulta pohjoismaiselta 'hyvinvointiyhteiskunnalta', kun oman alan toita ei ole tarjolla tyovoimatoimistolla eika loppututkinto olekaan enaa niin varmaa kamaa tyomarkkinoilla ja poliitikoja seka byrokraattikoja on aina helppo syyttaa. Kyllahan artikkeli nostaa esille suuria ongelmia, mutta eikohan jokainen ole itse omalle alalleen hakeutunut opiskelemaan, toivottavasti muistakin syista kuin vain varman uraputken toivossa, joten turha siita on sitten valtiota syyttaa etta paastettiin opiskelemaan alaa, jossa onkin sitten kilpailua tyopaikoista. Ei sita nykyajan sykleissa enaa mikaan ura tai ala takaa varmaa putkea elakkeeseen asti.
Itse olen tehnyt yli 10v uran tv- ja mainosalalla, koti- ja ulkomailla. Eipa viela koskaan ole kukaan tullut kotoa hakemaan tai toita tarjoamaan, itse on saanut rakentaa kontakteja, harjoitella ilmaiseksi ja tyrkyttaa sinnikkaasti osaamistaan, valilla on kaynyt hyvin ja valilla ollaan oltu marketin kassalla, ei se silti mikaan ongelma ole ollut, teen sita mita haluan, tavalla tai toisella, ja niin aion tehda tulevaisuudessakin. Tyovoimatoimistoa tai paikanhakuilmoituksia on ollut turha edes odotella.
Olisikohan nytkin kaikilla vahan itsetutkiskelun paikka etta pitaisikohan asioita alkaa lahestya uudelta kantilta? Sen sijaan etta valitetaan akateemisten opiskelupaikkojen ylitarjonannasta, pitaisikohan alkaa tarkastelemaan mita taitoja kursseilla opetetaan ja kannustaa tulevaisuuden valmistujia etsimaan aktiivisesti uusia ideoita ja omia polkujaan, verkostoitumaan ja yrittajyyteen, osuuskuntiin yms. Tuntuu etta nyt akateemiset taidot ja osaaminen ovat Suomessa huippuluokkaa mutta tosielaman talous- ja selviytymistaidoissa kaivattaisiin ihan uusia tuulia.
Jos jotain tamanhetkisen laman olisi pitanyt opettaa, niin sen etta vanhat, pitkasykliset talousrakenteet ovat historiaa, ja ulkoistamisen ja kulujen karsimisen myota mahdollisuuksia pienille, erikoistuneille yrityksille ja tekijoille loytyy yha enemman. Olisikohan nyt uuden ajattelun ja aktiviisuuden aika? Aika alkaa jokaisen ottaa enemman vastuuta ja itse luomaan enemman kysyntaa niille taidoille joita pidamme opiskelun arvoisina? Muuten ne valtion kovilla verorahoilla rakentamat taidot ja tutkinnot jaavat kylla yhteiskunnan hyodyntamatta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kerhotati

5.11.2010 16:31

Siis, jos ottaa vastaan koulutustasoaan vaatimattomampaa työtä, niin on väliinputoaja? Onko parempi vaan jäädä kotiin neljän seinän sisälle ja elää työttömyyskorvauksella? Artikkelin alusta voisi saada tällaisen vaikutelman. Ihme asennevamma tässä meidän yhteiskunnassa. Jos minä olisin jäänyt neljän seinän sisälle, enkä ottanut vastaan nykyistä työtäni, joka ei millään muotoa muistuta sitä ammattia, johon olen valmistunut, niin olisin varmaan jo hyvää vauhtia matkalla lataamoon.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

lipisjakki

5.11.2010 18:31

Aikoinaan suoraan kortistoon erinomaisin paperein valmistuneena maisterina tunnen hyvin tämän koulutuspoliittisen ongelman, johon maassamme ei riittävällä vakavuudella suhtauduta. Muistaako kukaan, kun syksyllä uutisoitiin poliisien huonosta työllisyystilanteesta? Haastateltiin poliisin ammatiin valmistuneita, jotka tekivät mm. vartijan töitä. Miehistä näki, että halu poliisin työhön oli kova, mutta minkäs teet, kun virkoja ei ole auki. Onneksi asia sai julkisuutta valtakunnallisessa mediassa ja toivoisin, että muidenkin korkeasti koulutettujen vastaavat ongelmat nostettaisiin esiin. Omalla alallani (luonnontieteet) suuri osa opiskelijoista jää yliopistolle tekemään väitöskirjaa, kun muuta työtä ei ole saatavilla. Sieltä niitä ylikoulutettuja tusinatohtoreita tulee. Aivan järjetöntä ja yhteiskunnalle kallista touhua! Itselleni moinen eivätkä myöskään ns. "paskaduunit" (ikävä sana muuten!) olleet koskaan vaihtoehto, koska sen jälkeen oman alan töihin ei enää paluuta ole. Niinpä sitten kävin työkkärin kurseilla, olin ilmaiseksi harjoittelijana ja välillä pienissä pätkissä töissäkin, tosin yliopistolla. Sitten alanvaihto lukemaan farmasiaa, joka tosin jäi kesken, mutta täydensi hyvin aiempaa koulutustani. Taas yliopistolle tekemään pätkää, sitten 1. ilmainen harjoittelu yritysmaailmaan. Ja sieltä sitten tärppäsi! Nyt olen ko. firman palveluksessa ollut kolmisen vuotta täysin koulutustani vastaavassa työssä, joka on hyvin lähellä unelmatyöpaikkaa. Eli sitkeyttä vaadittiin.

Ylisuurissa koulutusmäärissä on muuten lisäksi se huono puoli, että kun joillakin aloilla työpaikoille on ylitarjontaa, niin korkeasti koulutettujen palkkakehitys jää junnaamaan paikoilleen. Mielestäni olisi aivan kaikkien edun mukaista, että ylisuurista koulutusmääristä päästäisiin eroon joka alalla tavalla tai toisella.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

lipisjakki

5.11.2010 18:31

Aikoinaan suoraan kortistoon erinomaisin paperein valmistuneena maisterina tunnen hyvin tämän koulutuspoliittisen ongelman, johon maassamme ei riittävällä vakavuudella suhtauduta. Muistaako kukaan, kun syksyllä uutisoitiin poliisien huonosta työllisyystilanteesta? Haastateltiin poliisin ammatiin valmistuneita, jotka tekivät mm. vartijan töitä. Miehistä näki, että halu poliisin työhön oli kova, mutta minkäs teet, kun virkoja ei ole auki. Onneksi asia sai julkisuutta valtakunnallisessa mediassa ja toivoisin, että muidenkin korkeasti koulutettujen vastaavat ongelmat nostettaisiin esiin. Omalla alallani (luonnontieteet) suuri osa opiskelijoista jää yliopistolle tekemään väitöskirjaa, kun muuta työtä ei ole saatavilla. Sieltä niitä ylikoulutettuja tusinatohtoreita tulee. Aivan järjetöntä ja yhteiskunnalle kallista touhua! Itselleni moinen eivätkä myöskään ns. "paskaduunit" (ikävä sana muuten!) olleet koskaan vaihtoehto, koska sen jälkeen oman alan töihin ei enää paluuta ole. Niinpä sitten kävin työkkärin kurseilla, olin ilmaiseksi harjoittelijana ja välillä pienissä pätkissä töissäkin, tosin yliopistolla. Sitten alanvaihto lukemaan farmasiaa, joka tosin jäi kesken, mutta täydensi hyvin aiempaa koulutustani. Taas yliopistolle tekemään pätkää, sitten 1. ilmainen harjoittelu yritysmaailmaan. Ja sieltä sitten tärppäsi! Nyt olen ko. firman palveluksessa ollut kolmisen vuotta täysin koulutustani vastaavassa työssä, joka on hyvin lähellä unelmatyöpaikkaa. Eli sitkeyttä vaadittiin.

Ylisuurissa koulutusmäärissä on muuten lisäksi se huono puoli, että kun joillakin aloilla työpaikoille on ylitarjontaa, niin korkeasti koulutettujen palkkakehitys jää junnaamaan paikoilleen. Mielestäni olisi aivan kaikkien edun mukaista, että ylisuurista koulutusmääristä päästäisiin eroon joka alalla tavalla tai toisella.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

lipisjakki

5.11.2010 18:32

Näköjään tuli kahteen kertaan. Se siitä akateemisesta koulutuksesta :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tyoton_akateeminen

7.11.2010 22:38

Nimimerkki Justjuujataas (viesti nro 20) arvostelee akateemista väkeä siitä, että he odottavat yhteiskunnalta liikaa. Mielestäni on kuitenkin naurettavaa odottaa että jokaisen pitäisi olla hyvä kaikessa!

Ei luonnontieteilijällä, psykologilla tai valtio-tieteilijällä tarvitse olla kovinkaan hyvät itsensä markkinointitaidot. Nämä ovat heidän alojensa kannalta täysin epäolennaisia asioita. Jos luonnontieteilijälle koulutetaan vain markkinointitaitoja, voi jokin olennainen asia jäädä oppimatta. Tuollaisten markkinointitaitoisten insinöörien tuottamia ydinvoimaloitako me tosiaankin tahdolle?

Onnistuneessa yhteiskunnassa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen hoidetaan organisoidusti vaikka siellä työvoimatoimistossa tai muualla. Sitä tarkoittaa työnjaon eriytyminen.

Vai haluaako nimimerkki todellakin anarkiaa ja kaikkien sotaa kaikkia vastaan? Sitähän tämä nykyinen, anarkokapitalistinen talouden "näkymättömään käteen" luottava yhteiskuntamalli tarjoaa. Mielestäni erittäin surullinen tulevaisuudenkuva. Ihmisyys unohtuu taloudellisten arvojen alle.

PS. En ehkä osaa hakea töitä mutta osaan sentään laittaa tekstiini kappalejaon. Jotain hyötyä koulutuksestakin siis?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Terminaaliduunari

8.11.2010 09:40

Jollain on silti kova halu olla akateemisia vaikkei työ sitä vaatisikaan. Esim. omalla työpaikalla meillä on yksi pikkupomo, joka on kai opiskellut teologiaa joskus. Kaveri vaan sitten kertoilee olevansa teologian maisteri muttei tietenkään esitä todistusta kun se ei vaikuta pikkupomon duuniin! Säälittävä kaveri.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Provosoitunut

8.11.2010 09:50

Hohhoijaa, millaisia käsityksiä johdon assistentin työstä onkaan liikkeellä? Ehkä kummallisen hämärä johtuu siitä, että johtoa on suutarinliikkeestä isoon pörssiyhtiöön, mutta niin on sitten assistenttejakin. Ekonomintutkinto esim. Nokian tai Metson yritysjohdon assistenttina ei suinkaan ole mikään hukkaan heitetty koulutus - tehtävät ovat niin kielitaitoa ja yritysmaailman terminologiaa ja tuntemusta vaativia, että jo pelkästään sen vuoksi ei sinne esim. suppean kielitaidon ja puuttuvan yritysmaailman tuntemuksen hallitseva fil.maist. kelpaisi ilman tuntuvaa lisäkoulutusta - jota yritysmaailmassa ei ole yleensä aikaa antaa. Palkkauskin on monasti todella hyvä, jopa 5000 euroa/kk ei ole harvinaista. Siinä on teille paskaduunia kerrakseen! Kauppakorkeassa on koulutettu aikanaan kirjeenvaihtajia ja akateemisia sihteereitä, joiden tehtävänkuva olikin mitä sopivin em. tehtäviin. Voin vakuuttaa, että vaativiin johdon assistentin tehtäviin ei millä tahansa yliopisto- tai korkeakoulututkinnolla ole mitään asiaa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Valmistumassa

8.11.2010 11:25

Ilmaiset työharjoittelut ynnä muu ilmainen työnteko on kaksiteräinen miekka. Siinä helposti kusee vaan itseään (ja muita) linssiin, tekee hyvää työtä ja pitkää päivää vakipaikan toivossa ja saa vaan palkaksi lämmintä kättä.

Ja yritys ottaa toisen ilmaista työtä tekevän jatkamaan hommia! Ei tarvitse palkata esim. vastavalmistunutta kun aina löytyy opiskelija tekemään työn ilmaiseksi. Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa ennen kuin ilmaiseen työntekoon suostuu.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

humanistihippi

8.11.2010 12:11

Kun on opiskellut "duunareiden verorahoilla" yli kymmenen vuotta (kuten joku aikaisemmin kommentoi) niin kyllähän siitä syyllisyyttä kantaa! Ja se ei ole kivaa sen hyödyttömyyden tunteen kanssa eläminen. Eräs lähipiirin yrittäjä, joka ei aikoinaan läpäissyt lukiota, seuraa vahingoniloisena vierestä, kun tämä humanisti"hippi" yrittää saada työtä. (Olen ollut vasta kuukauden työttömänä ja tehnyt vapaaehtoistyötä). Mutta en olisi voinut elää toisenlaista elämää enkä kadu alavalintaani. Kaikki ne filosofiset kirjat, jotka olen lukenut, ovat antaneet eväitä niin paljon, että elämä olisi ihan tyhjää, jos ei osaisi ajatella muuta kuin sitä, mitä päivän lööpeissä puhutaan tai mitä BB-talossa eilen tapahtui. Täällä maailmankaikkeudessa voi tehdä paljon muutakin kuin löhötä sohvalla ja tuijottaa telkkaria tai istua ruudun ääressä päivittämässä omaa profiiliaan jonnekin suuntaan kohtaamatta ketään oikeasti. Itsensä toteuttaminen siten, että siitä jopa maksetaan on tavoitteena. Mutta työssä kuin työssä voi kokea tekevänsä jotain mielekästä, joten kynnys ottaa vastaan työtä kuin työtä madaltuu joka päivä. Arvostan kaikkea työtä, mutta en sitä, että ihminen valitsee onnettoman elämän.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

maisteriini

8.11.2010 12:19

Korkeakoulutettu ilman töitä - kuka voisi olla pahempi rikollinen. Koulutuksesta riippumatta kaikki voivat nauraa ihmiselle, joka on mennyt kuvittelemaan itsestään liikoja. Vielä raskauttavampaa on, että hänen koulutuksensa on ollut yhteiskunnan resurssien haaskaamista.

Aikoinaan ajattelin, että allergioista kärsivänä ynnä käsistäni hyvin kömpelönä henkilönä minulla ei ole loistavia mahdollisuuksia erityisen käytännönläheisissä tehtävissä. Lähdin siksi opiskelemaan alaa, johon minulla oli selvästi lahjoja. Menestyin opinnoissani ja tein toisesta opiskeluvuodestä lähtien oman alani töitä. Satunnaisia pätkiä on yhä tarjolla, mutta eipä sitten juuri muuta. Kyse ei loppujen lopuksi taida olla siitä, etteikö yhteiskunnalle olisi hyötyä esimerkiksi minun työpanoksestani. Varmasti olisi, mutta päätökset töiden teettämisistä eivät perustukaan todellisille tarpeille, vaan esimerkiksi vahvojen intressiryhmien masinoinnille. Paremmat ennustajantaidot sitä varmaan olisi pitänyt olla, sillä esimerkiksi vielä opiskeluja aloitellessani ei ollut vielä keksittynä periaatetta, jonka mukaan on fiksua lopettaa julkishallinnon virat sitä mukaa kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kokemani mukaan yksityisellä sektorilla ei juuri mene tässä suhteessa sen paremmin, ja lisäksi siellä johtaminen on vielä enemmän täysin irrationaalisten vaikutelmien tai vaihtoehtoisesti nuoleskelun vietävissä.

Alkaa olla selvää, että kohdallani työttömyyden, nälän ja epätyypillisten työsuhteiden kierre jatkuu. En silti edelleenkään myönnä olevani snobistinen tai mitään yhteiskunnallista positiota halveksuva persoona. Ennen kaikkea kieltäydyn tunnustamasta olevani itse suurin syyllinen tämänhetkiseen tilanteeseen työmarkkinoilla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

EvilEngineer

8.11.2010 17:39

Minusta on yhteiskunnan rahojen tuhlausta kouluttaa valtavat määrät kaiken maailman naistutkijoita, muinaisassyrialaisten hieroglyfien tulkitsijoita yms. Ei yhteiskunnalla tule olemaan niin paljon ylimääräistä rahaa, että tällaisten alojen ihmisiä voitaisiin työllistää omille aloilleen. Toivon vain, että valmistumisensa jälkeen nämä sentään havahtuvat haihatteluistaan ja menevät edes sinne kaupan kassalle tai muihin rehellisiin töihin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

naistohtori

8.11.2010 18:28

Jos kaikki ihmiset olisivat "kaupan kasalla ja rehellisissä töissä", olisi Suomi takapajula. Se, että on meitä aivotyöntekijöitä ja naistutkijoita on koko yhteiskunnan etu. Ei olisi mitään menestyviä tuotteitakaan tai palveluita, joita myydä, jos ei olisi ratkaisevan aivotyön tekijöitä siellä menestyksen takana. Ja ei se työllistäminen yhteiskunnan harteille jää. Muitakin vaihtoehtoja on.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

EvilEngineer

8.11.2010 19:12

Harvemmin niiden menestyksellisten vientituotteiden tekemiseen on tarvittu suurta laumaa naistutkijoita.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Korkeakoulutetut

8.11.2010 23:13

Te, jotka olette työttömiä tai paskaduunia tekevia maistereita, perustakaa oma firma ja työllistäkää itsenne tai etsikää töitä ulkomailta! Ihme ruikutusta ihmisiltä, jotka eivät ole tarpeeksi aloitteellisia eivätkä yritä riittävästi vaan odottavat että joku työkkärin täti kertoo minne pitäisi hakea. Kun on itse aloitteellinen ja aktiivinen työnhaussa ja tarpeeksi kauan kun yrittää, niin kyllä se duunipaikka löytyy ja jos ei, niin on syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä tulisi tehdä toisin, esim. onko CV kirjoitettu huonosti tai jotain muuta pielessä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ulkosuomalainen

9.11.2010 06:21

Ulkomaille vaan. Itsellänikin kk-tutkinnot Suomesta ja USAsta ja Suomessa olen vuosien varrella kai yhden kerran päässyt haastatteluun, kun olen hakenut oman alani töitä. Yleensä ei kuulu mitään kun hakemuksia laittelee. Voisin ihan mielelläni tulla takaisin Suomeen, mutta en tiskaamaan vaan jotain omaan alaan liittyvää, niitä duuneja mitä teen ulkomailla.
Mutta Suomihan on niin rikas maa, että sillä on varaa kouluttaa ihmisiä muidenkin maiden tarpeisiin. :D

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

WakeUpAndSmallTheCoffee

9.11.2010 10:44

Kysehän on pohjimmiltaan ostosta ja myynnistä. Henkilö ostaa tutkinnon (omaa rahaa, aikaa, työpanosta + osa kulman takaa yhteiskunnan maksamana) ja sitten yrittää myydä työpanostaan eteenpäin. Jos ostajia ei ole niin se on selvä signaali, että pyydät liikaa hintaa, myymäsi tuote häviää kilpailijoille tai sitten vain markkinoita ja kysyntää ei ole.

Onhan tällainen vapaa systeemi joskus kova yksilöitä kohtaan, mutta se toinen vaihtoehto suunnitelmatalouden muodossa johtaa vaan diktatuuriin ja pitkässä juoksussa paljon pahempiin ongelmiin. Ja pohjimmiltaan suunnitelmatalouden ongelma on, että se ei vaan toimi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

AnotherExpat

9.11.2010 19:36

Taman ekonomin tie vei Eurooppaan 90-luvun laman myota. Suomen kapeat tyomarkkinat ja huono palkkatilanne eivat ole pahemmin houkutelleet. Yhden kielen hallinta ja halu tehda toita riittavat taalla hyvin tyomarkkinoilla kilpailuun. Ja korkeakoulututkinto on takuulla kannattanut & maksanut itsensa takaisin - vaikkakin eri maassa. Tervetuloa kaikki tyonhaluiset.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ExpatAsWell

10.11.2010 08:16

Kylla ihmisen pitaa itse tyollistymisestaan vastuu, aika siihen joskus tarvitaan ainakin jonkunlaisia markkinointitaitoja niin valtiotietelijalta kuin psykologilta (viitateen viestiin nro. 25 ). Itse lahdin ulkomaille duuniin myos koska Suomessa tilanne pari vuotta sitten sykkeni aika lailla ja nopeaa tyomarkkinoiden elpymista ei ole tiedossa kuten naissakin yllaolevissa viesteissa nakyy. On helppo jaada rypemaan itsesaalissa tai salyttaa vastuu yhteiskunnan harteille, mutta optimisti-onnistujat ottavat lusikan kauniiseen kateen ja vievat itsensa menestykseen, takaiskujen jalkeenkin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jupe84

14.11.2010 21:09

Olisiko toimittajalla tietoa mistä jutun Heidi Rosendahl artikkeleita olisi lueattavissa. Aihealue kiinostaisi?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Maisteris

31.1.2011 15:38

Tää on insinöörivetoinen maa, jossa arvostetaan lähinnä lääkäreitä ja juristeja (joita samalla inhotaan). Filosofiaa pidetään höyrypäiden suunsoittona, eikä johtotehtäviin haluta kuin ekonomeja tai insinöörejä, tietäähän sen mitä siitä seuraa. Innovaatiot on jotain nörttien päiväunia, mutta oikea luovuus uupuu. Ellei sitten ainoaa oikeaa luovuutta ole uuden härvelin keksiminen.

Toinen ongelma on ylikoulutus. Ei voi kouluttaa lukiossa + korkeakouluissa yli puolta väestöstä, ei pönttöjen ylikoulutus auta mihinkään. Noin 10-20 prossaa on maksimi, sen verran on älykkäitä kansasta. Muilla on muita hyviä ominaisuuksia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

msfsdc

11.10.2011 14:24

Kolme kuukautta sitten vittuunnuin työporukkaan (tai oikeastaan pomoon ja yhteen toiseen), otin loparit, karenssi tuli, mutta..

Mulla ei ole omaa perhettä, siis puolisoa ja lapsia, lainaa tms. ja asun kauniissa paikassa..

Eipä sinne töihin tee enään mieli :) Oravanpyörässä ei ole järkeä, tehdä työtä, ryypätä viikonloput ja/tai lomat ja "nauttia" eläkkeestä muutama vuosi, kunnes tarviikin jo hautausurakoitsijaa..

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Työtön Juristi

25.6.2013 22:05

Tämä onkin erittäin ajankohtainen aihe. Itseänikin hävettää kun juristeillahan "aina on töitä". Tosi asiassa näin ei ole ollut pitkään aikaan. Myös juristit pakertavat yhä useammin tehtävissä, joka ei liity oikeudellisiin kysymyksiin millään tavalla ja joissa ei kyllä tarvita mitään korkeakouluja.

Miten tämä ylikoulutushulluus saataisiin kuriin? Yksi keino olisi muuttaa yliopistot maksullisiksi velkarahalla rahoitettaviksi opinahjoiksi. Tosin niin, että laina pitää maksaa takaisin vasta, jos tulot ylittävät tietyn, melko korkean rajan. Valtion ei tällöin useinkaan kannattaisi kouluttaa ihmisiä työttömiksi tai kaupan kassoiksi, koska ylikouluttamisesta luopumisella voisi saavuttaa selvää säästöä.

Toinen keino olisi seurata työllistymistä koulutusta vastaavaan työhön. Heikkous on tietenkin se, että joillakin aloilla tämä on vaikeaa. Puolustuksena taas se, että joillakin aloilla todella helppoa (kuten vaikkapa juristeilla). Nykyisin kuitenkin kauppatieteiden maisterin työllistyminen kaupan kassalle kielii opetusministeriöön siitä, että tarvitaan lisää kauppatieteiden maistereita. Tämähän on aivan virheellinen ajattelutapa.

Kolmanneksi voisimme vain muuttaa yliopiston maksulliseksi. Siis ihan kunnolla maksulliseksi. Näin vastuu turhan koulutuksen hankkimisesta olisi opiskelijan ja yhteiskunta vain myisi koulutuspalvelua siitä kiinnostuneille. Yksityiset yliopistot pitäisi tässä vaihtoehdossa myös sallia. Tämä vapauttaisi koulusalalla työssäkäyviä tuhansittain työmarkkinoiden käyttöön, koska hirvittävälle määrälle nykyistä koulutusta ei ole ostajaa, jos se tapahtuu markkinoiden ehdoin. Lääkärikoulutuksen määrä sen sijaan räjähtäisi kasvuun, koska se on viimeisiä joista saa lähes varmuudella työtä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi