Askel kerrallaan kohti uutta työelämää

Työn tekemisen tavat muuttuvat väistämättä. Pystymmekö muuttumaan mukana?

Tämä artikkeli on osa Cityn ja Ukko.fi:n yhteistyössä toteuttamaa juttusarjaa, joka kartoittaa uutta suomalaista työelämää.


Kuva: Thinkstock

Huonot uutiset: tulemme kärsimään tulevaisuuden työmarkkinoilla kasvavasta epävarmuudesta.

Hyvät uutiset: mahdollisuutemme määrätä omista tekemisistämme kasvavat samalla tahdilla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nähty muutos on ollut järisyttävä ja sen tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi voi nimetä internetin. Ilmiö, jota ei ollut olemassakaan parikymmentä vuotta sitten, on tullut jokaisen taskuun.

Työ muuttuu kokonaisvaltaisesti. Käyttämämme teknologia muuttuu ja välineiden myötä työntekemisen tavat muuttuvat. Vanhan työmaailman organisaatiot ovat jäykkiä muuttumaan, mutta pakotettuja siihen globaalin paineen alaisena.

”Tällä hetkellä Suomen halutuimpia työntekijöitä ovat muun muassa rakennustyöntekijät, myyntiedustajat ja ohjelmoijat sekä it-alan henkilöstö. Myös lääkäreistä ja terveysalan ammattilaisista on pulaa. On arvioitu että Suomessa jopa kolmannes työnantajista kamppailee osaajapulan kanssa”, Duunitori.fin Thomas Grönholm sanoo viitaten Talent Shortage Survey -tutkimukseen  .

”Nykyään monet arkipäiväiset työpaikat olivat vielä 15 vuotta täysin tuntemattomia: SEO-analyytikko, iOS Game Developer, Visual Interaction Designer”, Grönholm jatkaa.

Itsensätyöllistäjät

Suomalaiset menestystarinat ovat menneet uusiksi, kuten juuri jättipotin lunastanut ja työntekijänsä ruhtinaallisesti optio-ohjelmallaan palkinnut Supercell osoittaa.

”Meistä on täysin vanhanaikaista ajatella, että perustajat, sijoittajat ja työntekijät olisivat eri veneissä”, Supercellin Ilkka Paananen sanoi Iltasanomille .

Freelance-työ ja pätkätyöt lisääntyvät. Yhä harvempi tyytyy jäämään ison firman rattaisiin ja työllistää itsensä. Epävarmuus kasvaa, mutta työntekijä voi rakentaa oman palettinsa monipuolisesti ja omien toiveiden mukaisesti.

Pakkaa sekoittaa se, että ihmiset ovat keskenään todella erilaisia. Toisilla jalat tukevasti kiinni vanhan maailman malleissa ja toiset kurottamassa hamaan tulevaisuuteen. Työmarkkinoilla painii nyt ensimmäistä kertaa neljä eri sukupolvea.

Työmarkkinoilla ammottaa sukupolvien välinen kuilu.
Työmarkkinoilla ammottaa sukupolvien välinen kuilu.

Kaikille sukupolville on yhteistä, että työnantajat vaativat työntekijöiltä entistä enemmän tehoja. Teknologian ansiosta työn tehokkuudelle saadaan luotua mittareita, joista toiset toimivat paremmin, toiset eivät sinne päinkään. Teknologia synnyttää uusia työtehtäviä, mutta toisaalta myös hävittää niitä. Ihminen voi keskittyä hommiin, joissa tarvitaan ihmistä.

”Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät mekaanisia työvaiheita ja sitä kautta myös avoimia työpaikkoja. Tulevaisuudessa robotit vähentävät työvoimatarvetta esimerkiksi varastoissa ja tuotantoyksiköissä, painopiste siirtyy palveluihin ja töihin, jotka edellyttävät ihmisen läsnäoloa”, Duunitorin Grönholm pohtii.

Tehokkuuden vaatimus ajaa työntekijät ahtaalle. Toisaalta tuskin kukaan haluaa olla tehoton työssään, sillä mitä merkityksettömämpi työ, sitä vaikeampi siitä on repiä iloa irti.

Paras vaihtoehto olisi olla tehokkaampi vähemmällä työllä. Jos sen lisäksi saisi tehdä, mitä haluaa, elämä olisi ihanaa.

Teho ei löydy pykälistä

Pitää hyväksyä, että optimaalista työpäivää ei voi välttämättä määritellä pykälillä tai tuntien kautta. Joskus tehoton päivä saattaa tuottaa hedelmää vuosien päästä, kun tehottoman päivän ajatukset löytävät luontevan yhteyden. Toisaalta suurimmat saavutukset saatetaan synnyttää käden käänteessä hyvinkin nopeasti.

Bufferin Leo Widrichin blogauksessa ehdotetaan, että työpäivää voisi ajatella pikemminkin erilaisten energioiden kuin tuntien kautta. Miettiä, miten olet onnellinen, miten pystyt keskittymään parhaiten ja miten pysyt terveenä työtä tehdessäsi. Ja ennen kaikkea, miksi olet tekemässä sitä, mitä teet.

Yhä harvemman on oltava painamassa tehtaan nappia aamuyhdeksältä. Silti etätyö nähdään liian usein epäilyttävässä valossa. Kansallinen etätyöpäivä on siitä hyvä esimerkki, jossa etätyö näyttäytyy syyllisenä herkkuna, jonka voi nauttia kerran vuodessa. Tai sen varjolla saa ylimääräisen vapaapäivän. Samalla ajaudutaan entistä kauemmaksi siitä, miten oma työ kannattaisi kotioloissa tai liikkeessä ollessa järjestää tilojen ja teknisten ratkaisujen suhteen.

”On vaikea suoraan mitata, miettiikö näyttöruutua tuijottava päällikkö projektinsa resurssitarvetta vai päivän ruokaostoksia. Läsnäoloa mitataan, vaikkei se vielä itsessään takaa mitään tuloksien määrästä tai laadusta”, kirjoittaa Fondian lakimies Pirjo Valtanen uudenlaisen työelämän ratkaisuihin erikoistuneen 925designin blogissa.


Mikä on Ukko.fi?

Ukko.fi on laskutuspalvelu, joka sopii sinulle, jos...

  • työskentelet freelancerina
  • haluat kokeilla yrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista
  • olet opiskelija tai teet sivutöitä päätyön ohella
  • teet satunnaisesti töitä eikä oman yrityksen perustaminen kannata

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi