Ilokaasu nostaa jälleen päätään

Päihdelääketieteen professori varoittaa päihdekäytön aiheuttavan vakavaa riippuvuutta.

Ilokaasusifoni ja kaasupatruunoita.
Ilokaasusifoni ja kaasupatruunoita.

"Olemme innoissamme siitä, että suomalaiset ovat innostuneet leipomisesta", sanoo ilokaasukapseleita ja virallisesti kermavaahdon pursotukseen tarkoitettuja sifoneja myyvän Kermaa.fin toimitusjohtaja Jonas Kyllönen

Jos kyse olisi vain kermavaahdon vaahdottamisesta, tätäkään juttua ei olisi kirjoitettu. Jutun synnyn taustalla on tieto siitä, että 1800-luvulla päihdekäyttöön kehitetty ilokaasu on nostamassa päätään suomalaisessa bilekulttuurissa.

Viihdekäytöstä ollaan tietoisia myös Kermaa.fin piirissä. Missään vaiheessa ei kuitenkaan myönnetä, että myyntiä tehtäisiin päihdekäyttöön. 

"Myymme vain täysi-ikäisille ja toimimme ainoastaan keittiövälinetukkuna. Meidän on yrityksenä mahdotonta ohjata sitä, mihin kapseleita lopulta käytetään. Oletamme, että kaikki ostajat lukevat käyttöohjeen", Kyllönen muotoilee. 

Ilokaasun myyminen ei ole laitonta. Samaa tavaraa myydään esimerkiksi Stockmannilla ja lukuisissa verkkokaupoissa.

"Konsepti on simppeli ja näitä on ollut kauppojen hyllyillä jo vuosikausia, me myymme vain halvemmalla", Kyllönen sanoo. 

"Tämä on myyntivapaa tuote ja noudatamme lakeja. Kaikki menee ohjekirjan mukaan." 

Käytännössä ohjekirjan mukaan meneminen tarkoittaa sitä, ettei bilekäytöstä mainita missään vaiheessa markkinointia tai myyntiprosessia. Markkinoinnissa kyllä flirttaillaan päihdekäyttöön erikoistuneen alakulttuurin kanssa esimerkiksi tarjoamalla bilepaketteja tai järjestämällä kilpailu, josta voi voittaa Ibizan matkan.

Kermaa.fin pojilla on vahva perstuntuma bilekäyttökulttuuriin. He näkivät reissuillaan, kuinka ilokaasu on iso bisnes eurooppalaisissa bilekaupungeissa.

"Olemme aina katsoneet, missä olisi yrittämisen sauma. Kävimme esimerkiksi Briteissä ja Barcelonassa ja huomasimme, että nämä tuotteet ovat valtavan suosittuja. Huomasimme myös ettei Pohjoismaissa ole ketään, joka olisi keskittynyt näiden myyntiin", Kyllönen kertoo.

Laillista se on bensankin myynti, mutta on kokonaan toinen kysymys, kannattaako sitä impata.

Hengeenvedettynä ilokaasu aiheuttaa nopean tripin, joka hämärtää hetkeksi perinteisen tavan katsoa maailmaa. Lyhyen, korkeintaan muutaman minuutin tripin aikana käyttäjä kokee epäselvyyksiä ajan, paikan ja motoriikan suhteen. Yksi ominaisimpia piirteitä vaikutukselle on niin sanottu flanger-efekti, joka saa äänet kuulostamaan oudolta. Käyttäjä käy lyhyessä ajassa, ikään kuin minikoossa, läpi samankaltaisen tuntemusten vuoristoradan, mikä liittyy moniin huumeisiin: ensin odottava innostus, sitten nopea nousu ja euforia, sen jälkeen nopea lasku.

Suomessa ilokaasua on tutkittu vähän. Vuosituhannen alussa ilokaasua tutkinut Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho on ainoita asiaan paneutuneita ammattilaisia. Hän varoittaa päihdekäyttäjiä voimakkaasta riippuvuudesta.

"Ilmeisesti ilokaasuun kehittyy nopeasti ja helposti riippuvuus. Se vaikuttaa samoissa aivoalueissa kuin opiaatit ja siitä voi olla hyvin vaikea päästä irti. Käyttäjälle se saattaa vaikuttaa harmittomalta ja vaarattomalta aineelta, koska käytöstä ei tule krapulaa tai maksakirroosia", Alho varoittaa.

Alho tutki ilokaasua mahdollisena hoitona alkoholiriippuvuuteen. Tulokseksi saatiin, ettei ilokaasusta ole apua alkoholismin hoidossa.

"Tutustuimme myös näihin päihdekäyttöasioihin, sillä vuosituhannen alussa sitä oli kaupan päihtymistarkoitukseen. Silloin keskusteltiin siitä, pitäisikö saatavuutta rajoittaa, mutta keskustelu lopahti, kun aineen käyttäminen väheni."

Kermaa.fin päädyssä Alhon tutkimus ei ole tuttu, vaikka Kyllönen kertoo, että "kaikki mahdollinen tieto on haettu netistä ja joitakin lääkäreitä on asian tiimoilta jututettu."

"Ainoastaan voidaan spekuloida pitkäaikaisen käytön haitoista. Olen kuullut tapauksista, joissa on käytetty vuosien ajan, eikä haittavaikutuksia ole havaittu."

Ja pöytään voi heittää aina tarvittaessa keittiötarvike-kortin.

"En ole tarkemmin perehtynyt noihin, koska se ei ole oleellista meidän kannalta. Myymme keittiötarvikkeita."


Lue myös Cityn artikkeli Iloinen kaasu? vuodelta 2010.


16.1.: Nimi korjattu artikkeliin.

24 kommenttia

Masa190

15.1.2013 18:25

Se vaikutus on muutaman minuutin. Jos kapseleita ostaisi satasella niin yhteenlaskettu vaikutusaika ei silti olisi järin pitkä. Kokaiinikin tulisi halvemmaksi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin