Hallituksen kaavailemat rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön uhkaavat rampauttaa maailman heikoimpien parissa tehtävän avustustyön. Hallituksen leikkuri viilaa kansalaisjärjestöiltä noin 50 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia koko potista. Hesarin mukaan kansalaisjärjestöt pitävät leikkauksia musertavina. Jos valtionvarainministeriön esitys toteutuu, heitetään jo käytettyä rahaa hukkaan, kun sadat käynnissä olevat hankkeet joudutaan lopettamaan.
Ajatus paikan päällä auttamisesta näyttäisi olevan perus-oikeistohallitukselle retorinen kikka. Tosi asiassa maailman hätä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kansalaisjärjestöjen ohella kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat muuallekin. Kun mukaan lasketaan ensi vuodesta alkaen teollisuuteen siirrettävät päästöhuutokauppatulot, YK:n ja kehityspankkien osuudet sekä Suomen pitkäaikaisilta kumppanimailta leikattavat tuet, nousevat kehitysyhteistyöhön leikkaukset peräti 400 miljoonaan euroon.
Vetoomus kehitysyhteistyön pelastamiseksi on kerännyt jo yli 25 000 allekirjoitusta. Oppositiopuolueista vetoomukseen ovat lähteneet mukaan ensin kristillisdemokraatit, sitten vihreät ja eilen vasemmistoliitto.
Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt pyrkivät konkretisoimaan leikkauksia omissa viesteissään.
“Luvut ovat suuria. Niin suuria, että ne eivät välttämättä tunnu missään. Harva kokee juuri nyt auttavansa 300 000 ihmistä. Siksi auttamisen lopettaminenkaan ei tunnu miltään. Olemme turtuneet lukuihin: 10 000 työpaikkaa sieltä, 2 miljardia köyhää täällä, 160 000 pakolaista tuolla, heistä 800 tänne. Luvut ja niiden suhteet ovat niin käsittämättömiä, että niitä on helpompi olla ajattelematta. Myös päättäjien on helppo mennä piiloon lukujen taakse. Kehitysyhteistyö on numero paperissa. Taskulaskin, punakynä –ja kas noin, nyt luku on pienempi. Joku toinen kantaa välikätenä seuraukset, ja vasta joku kolmas kokee punakynän vaikutuksen omissa nahoissaan”, Kirkon ulkomaanavun blogissa kirjoitetaan.
On kehitysyhteistyötä ja kehitysrahoitusta. Jälkimmäisen piiriin kuuluva Finnfund tarjoaa yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta hankkeisiin kehitysmaissa, ja Venäjällä. Järjestöjen suuntaan heiluu leikkuri, mutta Finnfundin toimintaa hallitus on päättänyt pääomittaa 130 miljoonalla eurolla. Finnfundissa yllätyttiin tuen kasvusta: sijoitusrahasto toivoi 40 miljoonan nostoa pääomittamiseensa, mutta hallitus päättikin nostaa sitä 100 miljoonalla. Kehitysyhteistyöjärjestöissä ei uskota, että riskirahoituksella saadaan apua kehitysmaihin.
“Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan 49 miljoonaa, muutetaan apuluontoisesta kehitysyhteistyöstä 130 miljoonaa lainaksi ja Finnfundin pääomittamiseen. Kokoomuksen ministeri Toivakan johdolla Suomen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy köyhyyden vähentämisestä suomalaisten yritysten vienninedistämiseen”, Kepan sivuilla kirjoitetaan.
