Laman merkit

Ostaisinko asunnon? Auton? Onko nyt oikea aika sijoittaa? Älä hapuile, ennusta lama itse!

City keräsi laskun merkit. Punaisella otsikolla merkityt ovat jo toteutuneet.

1. Hippejä trendibaareissa!
1990-luvun loppu oli luksusta: Dior Saddle bagia, Fendi-baguettea, LV-monogrammeja. Enää ei mene luksuskonserneilla hyvin. Kaikkien italialaisten muotitalojen voittojen uskotaan tippuvan vuodesta 2001 vuodesta 2000 50 prosentilla. Vaikeimmassa tilanteessa on velkaantunut Prada. Myös ranskalainen maailman suurin luksustavarakonserni LVMH joutui tiputtamaan tulosennustettaan seitsemän prosenttia. Investointipankki Goldman Sachsin mukaan luksusala on poikkeuksellisen riippuvainen kuluttajien luottamuksesta. Lama-aikana vaatteet ostettiin kirpputorilta ja kierrätysvaatteet muotia. UFFiin mars!

2. Mikä tasoitus?
Golfia pidetään eliittilajina, koska se on harvoja urheilulajeja, joka rahoitetaan yksityisin varoin. 1990-luvun lopun golfin harrastajamäärät ovat kasvaneet kuin raketti, ja uusia kenttiä on suunniteltu, jotta jokainen golfari pääsisi heiluttamaan mailaa. Suunnitteilla tai lähes valmiita ovat seuraavat kentät: Kotojärvi, Talma (laajennus), Emäsalo, Kulloo, Rönnas (laajennus) ja Rita (laajennus).
Vuosaaren tänä vuonna valmistuneella kentällä osake maksaa jopa 90 000 markkaa! Myös 1980-luvun lopulla kenttiä rakennettiin innokkaasti. Tarkkailkaa lehtiänne. Lama alkaa siitä, kun kenttäsuunnitelmat jäävät suunnitelmiksi.

3. Naapuriin ilmestyy keskiolutbaari
Lamassa keskiolut oli kuningas. Keskiolutkuppiloita syntyi 1990-luvun alussa historiallisen kiivaaseen tahtiin. Kun olutbaareja vuonna 1990 oli 3000, 1995 keskiolutta juotiin 6000 paikassa. Vuodesta 1995 onkin sitten laskeuduttu nykyiselle tasolle: 4000 kuppilaan.
”Keskiolut on halpa tasalaatuinen juoma”, selitetään oluen suosion syytä Suomen hotelli- ja ravintolaliitosta. Ja saahan kaljassa alkoholin halvemmalla.
Kun juppiystäväsi vaihtaa GT:n taas kaljaan, voit julistaa laman alkaneeksi.

4. Rytsölä ei enää esittele urheiluautoaan
1980-luvulla oli ihmepoika Sam Inkinen ja Alfa Romeo, 1990-luvulla Rytsölän ihmeveljekset ja Lamborghinit. Sillä erotuksella, että Rytsölöillä oli ihan oikeasti rahaa.
Autokauppa on tuskin koskaan Suomessa ollut kultakaivos, mutta pääsi sekin nauttimaan nousukaudesta. Vuonna 2001 autokauppaa rokotettiin taas: kun vuonna 2000 uusia autoja myytiin 134 000, ennustetaan kuluvalle vuodelle 30 000 autoa vähemmän. Uusien autojen kauppaa on kuihduttanut nimenomaan IT-alan lopahdus.
Ja onhan Jaakko Rytsöläkin sanonut, ettei osta enää uutta urheiluautoa.

5. Missä kaikki ulkomaalaiset ovat?
Suomalaisissa hotelleissa nukuttiin tammi-lokakuussa puoli prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hyvä!
Mutta pääkaupungin hotellit ovat joutuneet jo kärsimään syyskuun 11. seurauksia. Helsingin hotellien käyttöaste jäi lokakuussa kuusi prosenttia edellisvuoden lokakuusta. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä käy paljon ulkomaisia liikematkailijoita.
Suorien lentojen määrä New Yorkiin ja Lontooseen väheni, kun Buzz lopetti Suomen lennot kokonaan ja Finnair lopetti lennot Gatwickiin ja vähensi vuoroja New Yorkiin.

6. Poikaystävä tarjoaa Big Macin ja kokiksen
Pikaruoka löi todella läpi vasta 1990-luvun alussa. Silloin suomalaiset siirtyivät joukolla lehtipihvin äärestä hampurilais- ja pitsapaikkoihin. Jotkut vaihtoivat kotiruokaan.
Kun raha palasi lompakkoon, hylkäsivät suomalaiset taas perinteisen pikaruoan, jonka suosiota 99-mainonta on onnistunut viime aikoina kasvattamaan. Hampurilaispaikkojen markkinaosuudet ovat kasvaneet kolmanneksen. Ravintoloiden ruokamyynnin kasvu hidastuikin tammi-elokuussa 1,4 prosenttiin ja perinteisten ruokaravintoloiden markkinaosuus tipahti neljä prosenttiyksikköä.

7. Sunnuntain Hesari mahtuu postiluukusta
Muistatko vielä 1980-luvun, jolloin työpaikat mahtuivat vielä sunnuntain emä-Hesariin. Toista oli vuonna 2000, jolloin sunnuntain HS piti kammeta postiluukusta sisään. Jopa Hesari kirjoitti tuolloin asiasta jutun.
”HS:n työpaikkailmoittelu on kasvanut nopeammin kuin kertaakaan laman jälkeen. Yleensä Hesarin työpaikkailmoittelu on ennakoinut hyvin talouskehitystä.”
Olkaa varuillanne, sillä HS:n työpaikkailmoittelu tippui 2001 toukokuussa 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Elo-syyskuussa tiputus edellisvuoden vastaavaan oli jopa 50 prosenttia.

8. Business development manager liittyy työttömyys-kassaan
Kun työpaikan ilmainen kokis (Evli, F-Secure) menee alta, alkaa pelottaa oman työpaikankin puolesta. Eli mars työttömyyskassan jäseneksi. Vuonna 1999 ja 2000 IT-yrityksissä ei juuri työttömyydestä huolehdittu. Esimerkiksi Nokia Networksissa ei toimihenkilöillä ollut edes pääluottamusmiestä. Akavalaiseen insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien (IAET) työttömyyskassaan on kesästä lähtien pukannut ennätysmäärä hakemuksia: seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
”Pääosin IT-yrityksistä”, kerrotaan IAET:sta.

9. Wapmaster saa potkut
Työpaikkailmoitusten sijasta HS:n talousosasto täyttyy seuraavanlaisista uutista: ”Nokia irtisanoo maailmanlaajuisesti 900–1 000 henkeä. Vähennykset kohdistuvat Nokia Networksiin, joka valmistaa ja markkinoi pääasiassa matkapuhelinverkkoja.”
Irtisanojiksi ovat ilmoittautuneet Suomessa myös Evli Pankki, Jippii, Sampo, Sonera, Elcoteq, M-Real, Satama. Irtisanotuiksi ovat joutuneet luonnollisesti myös henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa toimintansa lopettaneiden tai konkurssin tehneiden yhtiöiden palveluksessa: Iobox, Artic, Razorfish, Wap-It. Ylimääräisen loman työntekijöilleen ovat ilmoittaneet antavansa Finnair, Perlos ja Talentum.

10. Ex-wapmaster antaa rahaa hyväntekeväisyyteen
Laskusuhdanne ei hyväntekeväisyysjärjestöjä paljon heilauta. Lamavuonna 1992 (34,2 milj. mk) Suomen Punainen Risti keräsi rahaa lähes yhtä paljon kuin vuonna 2000 (35 milj. mk). Ja jos otetaan huomioon inflaatio, menevät vuoden 1992 tuotot vuoden 2000 tuottojen ohi. SPR:n tuottoisin keräys käytiin vuonna 1994, jolloin hyvään tarkoitukseen kilahti 40 miljoonaa markkaa. Lamavuosista vain 1993 oli SPR:lle huono. Mutta silloinkin jäätiin vuodesta 1998 ainoastaan kolme miljoonaa markkaa.

11. Äiti sanoo: rypyt ovat ok
Kauneusleikkausten määrä väheni reilusti viime lamassa.
Kiinnostus kauneusleikkauksiin on 1990-luvun lopulla kasvanut, ja niin on lisääntynyt tarjontakin. Itse asiassa niin paljon, että kauneusleikkaajille ennustetaan kovia vuosia ylitarjonnan vuoksi. 1990-luvun alussa yrittäjiä oli kolmannes vähemmän kuin nyt. Ja tuolloinkin yrittäjiä karsiutui.

12. Talousuutisissa puhutaan suomea
Dot com, shareholder value, start-up, corporate governance, ROI, ROE, WAP, SMS, UMTS, GPRS…Talousuutiset ovat olleet viime vuodet lähes hepreaa. Ikävä on aikoja, jolloin Iiro Viinanen peräsi selvällä suomen kielellä juustohäylää. Myös kielitoimisto on jo älähtänyt taloussanaston anglismeista.
Paluu suomen kieleen on jo alkanut: nyt puhutaan e-kuplasta, irtisanomisista, lomautuksista, kohta varmaan taas juustohöylästä.
”Laskusuhdanteessa asiat todetaan suoraan”, todetaan Kielitoimistosta. Ja siinä suomenkieli on paras.

13. Lauantaimakkara palaa jääkaappiin
Viime kesänä suomalaiskodeissa nautittiin vielä parasta makkaraa, jota rahalla saa: kokolihaa, A:ta. 1990-luvun alussa kaupassa käytiin mielessä halpa lenkki ja lauantaimakkara.
Tasapuolisuuden nimissä yhtä tärkeä kuin lauantaimakkaraindeksi on sikanautaindeksi. Halvan jauhelihan suosio kasvaa laskusuhdanteessa.
Tarkkailkaa naapureiden ostoskoreja!

14. IIK! Sukulaisia kylässä
Vuonna 2000 kaukokohteiden osuus valmismatkoista kasvoi jopa viidenneksen. Kasvua sai myös Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka, kun Eurooppa taantui viisi prosenttia.
Suomalaiset matkustivat laskusuhdanteessa vähemmän ulkomaille: 1993 ulkomaanmatkoja tehtiin neljä miljoonaa, 2000 kuusi miljoonaa. Risteilyjä ulkomaanmatkoista on lähes puolet. Lama näkyi etenkin lentäen tehtävissä valmismatkoissa: vuoden 1990 miljoonasta tiputtiin vuonna 1993 puoleen. Mökki- ja vierailumatkojen suosioon taloussuhdanteet eivät juuri vaikuta.
Varo, jos Pertti ja Ritva päättävätkin tulla mökillenne Australian matkan sijasta.

15. Kukaan ei esittele uutta puhelinta
Laskusuhdanteessa teknisten innovaatioiden omaksuminen hidastuu. Mutta se ei ilmeisesti tunnu Nokialla. Juuri kauppoihin saapuneet GPRS-puhelimet käyvät hyvin kaupaksi.
Mutta. Esimerkiksi kotitietokoneiden yleistyminen tyssäsi vuonna 1992 lamaan. Ja vasta laman jälkeen niiden kauppa lähti reiluun kasvuun.
Vuonna 2000 maailmassa myytiin 420 miljoonaa matkapuhelinta. Vuonna 2001 päädyttiin arviolta 380 miljoonaan puhelimeen. Ensimmäistä kertaa matkapuhelimia myytiin vähemmän kuin edellisenä vuonna.

16. Timo Relander varoittaa
Muistatteko Timo Relanderin, tuon Tilastokeskuksen eläkkeelle jääneen pääjohtajan. 1980-luvun lopussa Relander varoitti lamasta.
”En nähnyt minäkään, kuinka syvä siitä tuli”, totesi hän Helsingin Sanomissa kesällä 2001.
Joulukuussa 1999 Relander mainitsi Tietoaika lehdessä ylikuumenemisen vaaran.
Vuoden 2000 maaliskuussa
HEXin ollessa 18 000 pistettä Timo Relander kirjoitti samassa lehdessä Lehmätkin lentävät -otsikolla:
”Taloutemme on nyt poikkeuksellisen herkkä mahdollisen pörssitaantuman finanssi- ja reaalivaikutuksille.”

17. Saneeraaja palaa työpaikalle
SOK:n pääjohtajaksi valittiin eläkkeelle jäävä pääjohtajaa Jere Lahtea vain vuotta nuorempi Kari Neilimo. Soneran hallituksen puheenjohtajaksi tuli Tapio Hintikka. Elcoteqin otti haltuunsa Lasse Kurkilahti. Jippiin Harri Johannesdahl joutui väistymään ensin Matti Copelandin tieltä, joka taas väistyi Matti Vikkulan tieltä. Nuoret leijonat ovat kadonneet yritysten pöytien päästä, nyt luotetaan taas kokemukseen.
Ja puheenaiheetkin ovat muuttuneet. European Business Forumin mukaan johtajat puhuvat taas ulkoistamisesta ja kilpailijavertailuista, eivät shareholder valuesta tai balanced score cardeista.

18. Sijoitusmessujen paneeliin mahtuu kuuntelemaan
Vielä 1999 ja 2000 ihmiset joutuivat roikkumaan ovenraossa kuullaakseen sijoitusmessujen paneelista jotain. Syksyn 2001 sijoitusmessuilla paneelia pääsi taas seuraamaan – tosin seisoen.
Viime aikoina sijoittajat ovat joutuneet tuijottamaan laskevaa käyrää. HEX-indeksi on jo käväissyt alle 6000 pisteen. Hyvä kuitenkin on muistaa, että tällä hetkellä HEX on heinäkuun 1999 tasolla. Vuonna 1995 se ei ollut edes 2000 pistettä.

19. Asuntoja halvalla
Työllisyystilanteen huononeminen tunnetusti laskee asuntojen hintoja. Ja pelkkä epävarmuus omasta työpaikasta tiputtaa niitä. Esimerkiksi Nokian kasvusta nauttineessa Salossa asuntojen hinnat ovat laskeneet 6,5 prosenttia vuodessa. Asuntojen hinnat laskivat koko maassa hieman vuoden 2000 lopussa. Mutta keväällä 2001 hinnat pääkaupunkiseudulla lähtivät vielä hienoiseen nousuun.
Asunto pääkaupunkiseudulla maksaa 12 264 markkaa neliöltä. Ja koko Suomessa 8 152 markkaa neliöltä.

20. Ei enää uusia lehtiä
Men’ s Health pakeni Suomesta, Slitz ja Bisnes.fi vaihtoivat kustantajaa, MG pisti hanskat tiskiin. Miestenlehdet eivät kyenneet keräämään riittävästi mainostajia, lukijoita tai molempia. Naistenkin puolella osataan. Me Naisten kylkiäinen Me Naiset XL lopetti.
Mutta on niitä uusiakin yrittäjiä: Helsinki Media starttaa tänä vuonna uuden lehden, Sport.

Lähteet: Tarja Svarström/Nordea, Taloussanomat, Kauppalehti, FIM Pankkiiriliike, Tilastokeskus, Suomen matkatoimistojen liitto, Helsingin Sanomat, Financial Times, SHR

2 kommenttia

tuija dublinista

10.2.2006 14:30

Tosi hauskasti kirjoitettu. Antoi idean tarkastella ymparistoa uusin silmin. Elan viela nousukauden Dublinissa mutta kauankohan tata kulutusjuhlaa taallakaan tulee kestamaan. Poikani koulu keraa rahastoonsa varoja ns. leikkivedonlyonnilla eli hevosurheilulla, jota pelataan paikallisessa pubissa nopilla. Alkupanokset ovat vain minusta aika suuret: 35 euroa hevonen. Kymmenen vuotta sitten koulu kerasi perheilta ylimaaraisia purkkiruokia, jotka sitten myytiin koulun myyjaisissa varojenkeruuseen. Ajat ovat siis muuttuneet ja tulevat viela muuttumaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

NoniNyt

28.4.2009 17:58

Noni nyt se tuli. Ja briteissäköhän se oli.. kun on myynnissä poneja muutamalla kymmenellä eurolla. Lapset ostaa niitä itelleen markkinoilta sen kummemmin ajattelematta.

Kirpputoreilla on asiakkaita. Työttömyys on kasvanut muutamassa kuukaudessa..noh, paljon. Lomautuksia ja irtisanomisia lähinnä pääuutisina. Jännät paikat. Eiköhän tässä sukelleta vielä paljon alemmas; talousjärjestelmä on ajanut tiensä päähän itsensä, yhteiskunnat ja luonnon ympäristön. Kuitenkin Kiinaan ja Intiaan myydään autoja, samalla kun me kuuliaisesti kierrätetään maitopurkkeja. Suomi ei ole ruoan suhteen omavarainen, paljon tulee Venäjältä. Samoin kuin energiaa ja puuteollisuuden raaka-ainetta. Puolet nuorista aikuisista on burn-outin partaalla ja toinen puoli syrjäytyneenä. Yritysten (lue osakkeenomistajien) nopeat voitot ovat etusijalla kaikessa, ei hidas ja vakaa kasvu, yhteiskuntavastuu eikä ihmisten hyvinvointi. Onnea Suomi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi