Ylempien yhteiskuntaluokkien edustajat ovat muita valmiimpia epäeettiseen käytökseen. Empaattisimpia ja reiluimpia ovat köyhät ja vähän koulutetut. Kalifornian yliopistossa on vuosia tutkittu luokkaerojen vaikutusta asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vuonna 2010 Michael W. Kraussin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että matalan sosiaalisen aseman omaavat ovat muita parempia empatiataidoissa. Kyky tunnistaa muiden tunnetiloja oli selvästi heikompi akateemisesti koulutetuilla sekä varakkaista perheistä tulevilla opiskelijoilla. Tuloksia on selitetty heikossa asemassa olevien tarpeella ymmärtää muiden tunnetiloja ja mielenliikkeitä. Hyväosaiset pärjäävät paremmin itsekseen, eikä heidän tarvitse samalla tavalla huomioida muita.
Tutkimusten mukaan menestyjät ovat vähemmän tietoisia muista ihmisistä. He keskittyvät sosiaalisessa tilanteessa helposti puuhastelemaan omiaan, kuten näpelöimään kännykkäänsä. Erilaisissa pelikokeissa on huomattu, miten rikkaat omivat itselleen eniten palkkioita. Huonommassa asemassa olevat ovat valmiita jakamaan hyödyt kaikkien kesken. USA:n lahjoitustilastojen mukaan rikkaat lahjoittavat suhteessa paljon vähemmän rahaa hyväntekeväisyyteen kuin köyhät.
Helmikuussa 2012 julkaistun Kalifornian yliopiston seitsemän tutkimuksen sarjan tulokset vahvistavat hyväosaisten käyttäytyvän keskimäärin muita törkeämmin. Tutkimuksen johtajan psykologian tohtori Paul K. Piffin mukaan yläluokan voimakkaampi taipumus epäeettisyyteen kumpuaa ainakin osittain ryhmän muita suopeammasta suhtautumisesta ahneuteen. Ahneus korreloi epärehellisyyden kanssa. Piffin mukaan menestyjät arvostavat omaa hyvinvointiaan paljon enemmän kuin muiden hyvinvointia.
Ihmisten liikennekäyttäytymistä tutkittiin aidossa ympäristössä San Fransiscossa. Kalliimpien autojen omistajat tukkivat tavallista useammin muiden autoilijoiden tien tai estivät jalankulkijoiden liikkumisen. Jatkotutkimuksissa labrassa huomattiin, että itsensä yläluokkaisiksi määrittelevät ovat monin tavoin muita valmiimpia epäeettiseen käytökseen. Rikkaat vievät jopa lasten namit. Yhdessä kokeessa aikuisille kerrottiin, että samalla kun he tekevät yksinkertaisia tehtäviä tietokoneella voivat he syödä pari karkkia, vaikka ne on varsinaisesti varattu laboratoriotutkimuksiin tuleville lapsille. Menestyjät rohmusivat tuplasti karkkeja.
[AD]
Viidennessä kokeessa koehenkilöt osallistuivat rekrytoitavan työntekijän palkkaneuvotteluihin. Hakija etsi pitkäaikaista vakanssia, mutta avoinna oleva tehtävä aiottiin pian lakkauttaa. Korkeimman statuksen ihmiset olivat valmiita pimittämään tämän tärkeän tiedon työnhakijalta, vaikka heitä oli ohjattu kertomaan asiasta vapaasti. Kuudennessa testissä osallistujille kerrottiin, että he pelaavat satunnaisnoppaa ja paras tulos toisi rahapalkinnon. Tosiasiassa peli oli ohjelmoitu antamaan tulokseksi enintään kaksitoista. Hyväosaiset valehtelivat eniten. Viimeisessä kokeessa osallistujia manipuloitiin ajattelemaan ahneuden positiivisia puolia ja hyötyjä. Sen jälkeen heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita varastamaan työpaikalta käteistä, ottamaan vastaan lahjuksia tai ylilaskuttamaan asiakasta. Viimein myös matalan sosioekonomisen aseman henkilöt alkoivat ajatella epäeettisesti.
Tutkijoiden mukaan korkeassa asemassa olevilla ihmisillä on muita paremmat mahdollisuudet toimia epäeettisesti ja itsekkäästi, esimerkiksi kiinni jäämisen riski on pieni. Sisäpiireissä pyöriminen saa menestyjät kuvittelemaan, että heillä on oikeus toimia itsekkäästi. Etäisyys massasta aiheuttaa sen, etteivät rikkaat edes huomaa muille tekemäänsä vahinkoa. Tohtori Piffin mukaan välinpitämättömyys muiden mielipiteistä ja tiukka päämäärätietoisuus saavat etiikan unohtumaan. Tutkijat muistuttavat, etteivät kaikki yläluokan edustajat ole ahneita ja epärehellisiä, tai aja hienoilla autoilla.
Rikkaat saa ruotuun ainakin yhdellä konstilla. Tilburgin yliopiston tutkimuksen mukaan vihamielisen kadehdinnan pelko saa ihmiset toimimaan prososiaalisemmin. Hyvässä asemassa olevat suostuivat jopa muita auliimmin auttamaan ventovierasta, jos epäilivät hänen olevan kateellinen ja pahansuopa. Valitettavasti hyväosaiset halusivat lepytellä vain ilkeitä kadehtijoita, eivät kilttejä huono-osaisia.
Lähteet: Higher social class predicts increased unethical behavior.
PNAS 13.3.2012. UC Berkeley News 27.2.2012. Psychological Science, Nov. 2010.
