20-vuotiaat ovat Suomen neuroottisin sukupolvi. Miksi? Ja mitä siitä seuraa? Onko meillä vuonna 2030 vain loppuunpalaneita ihmisraunioita, jotka eivät pysty työntekoon, parisuhteeseen tai vanhemmiksi?
Heti alkuun ei uskoisi, että seuraavat asiat liittyvät jotenkin yhteen.
”Perkele vanhemmat järkkäävät aikuisten lastensa asioita. Jos vuokra on rästissä, soitetaan iskälle”, kiroilee tuttu isännöitsijä. Desinfiointiaineita myydään Alepan kassalla! Parikymppisillä naisilla on eniten orgasmivaikeuksia. Seksi aloitetaan aikaisemmin, ja sitä harrastetaan usemman kumppanin kanssa kuin koskaan. Silti orgasmeja saadaan vähemmän kuin koskaan. Mikä paradoksi! Tänäänkin viisi alle 30-vuotiasta aikuista jää mielenterveyssyistä eläkkeelle. Alle 30-vuotiaiden masennussairaslomalaisten määrä on lisääntynyt parissa vuodessa lähes 50 prosenttia. Ja YTHS:n mukaan jopa joka neljäs korkeakouluopiskelija ei pysty opiskelemaan, koska ahdistaa.
Mutta kyllä ne liittyvät. Asiantuntijoiden mukaan kaikki edelläluetellut ilmiöt kuvastavat 20-vuotiaiden neuroottisuutta. Parikymppiset ovat Suomen neuroottisin sukupolvi. Neuroottisia, siis oppikirjan mukaan ahdistuneita, vihamielisiä, masentuneita, alemmuudentuntoisia, haavoittuvaisia ja impulsiivisia. Oireina pelot, pakkotoiminnot, ruumiilliset vaivat ja itsensä tarkkailu. Työterveyslaitoksen neurologin Kiti Müllerin mikaan jopa neljännes parikymppisistä on jatkuvasti väsyneitä, yksinäisiä, keskittymiskyvyttömiä ja masentuneita.
”Älä suurentele tätä, minulle sanotaan, meneehän 70 prosentilla hyvin. Entä jos tämä on vain jäävuoren huippu?”
Kenen vika? Ja miksi?
Kysytään Emmalta, 21. Hän opiskelee yliopistossa, on kaunis ja fiksu. Hän kertoo olevansa ahdistunut, masentunut, alemmuudentuntoinen ja haavoittuvainen. Neuroosikyselyssä neljä oikein. Tarkemmin: hän kärsii sosiaalisesta neurotisoinnista. Eli?
”Mietin, mitä muut ajattelee, ja mitoitan käytöstä sen mukaan. Jos puhun ihmisistä jotakin, jota en toivo heidän kuulevan, otan puhelimen taskusta, ettei se vaan soita kyseiselle henkilölle.”
Kun Emmaa jännittää, sydän hakkaa ja hän punastuu ilman ilmeistä syytä. Sekin nolottaa, että ihmiset ihmettelevät, miksi hän punastuu.
”Meikkivoide ja puuteri ovat aina mukana. Jos liikun ihmisten ilmoilla, lisään niitä, koska ihoni punoittaa.”
Kasvojen menettämisen pelko näkyy Emmassa muullakin tavalla.
”Yhteensopimattomat vaatteet häiritsevät koko päivän, ja olen erittäin tietoinen siitä.”
Eikä hän pysty lukemaan tenttiin, jos on mielestään mokannut:
”Mulla on hirveät ongelmat, pitäisikö ihmisiä tervehtiä vai katsoa muualle. Mitä jos se ei tunne tai muista. Pelkään tulevani torjutuksi.”
Emma on muuten laman lapsi. Syntynyt 1990-luvun alussa. Otetaan lama ensimmäisenä syyllisenä esille.
Lama
THL:n tutkimus 90-luvun lapsista on karua luettavaa. Vuonna 1987 syntyneistä joka neljäs on tehnyt rikoksia tai rikkomuksia, viidennes on kärsinyt mielenterveysongelmista ja kuudennes uhkaa syrjäytyä työelämästä, koska heillä on vain peruskoulutodistus. Surkeus periytyy. Toimeentulotuella eläneiden vanhempien lapsista 70 prosenttia jatkaa elämäntapaa. Henkinen ja aineellinen köyhyys, tupakointi ja huono ravitsemus riivasivat lamaperheitä. Kiti Müllerin mukaan polarisoituminen vahvistuu mallioppimalla. Menestyneiden lapset pitävät oravanpyörää normaalina ja syrjäytettyjen jälkeläiset näkevät tulevaisuuden apaattisena. Lama ei ole ainoa syyllinen. On muitakin epäiltyjä. Otetaan seuraavat esiin.
Netti ja media
Aivotutkija Susan Greenfield uskoo netin häiritsevän aivojen kehitystä. Nettiyhteisöissä roikkuminen vähentää keskittymis- ja empatiakykyä ja horjuttaa identiteettiä. Virtuaalitodellisuuselämä lisää sensaatiohakuisuutta ja heikentää kykyä arvioida tekojen seurauksia.
”Tarvitaan vuorovaikutusta kasvokkain, jotta äly ja tunneäly kehittyvät”, vakuuttaa Müller.
”Jatkuvat reaaliaikaiset katastrofiuutiset ja toisaalta tarinat menestyjistä hämmentävät herkässä kehitysvaiheessa. Ympäristön epävakaus sekoittaa mielen. Nuori ei tajua, että kaikkia ahdistaa joskus.”
Liikkumattomuus
Tutkimusten mukaan onnellisimmat ihmiset harrastavat säännöllisesti liikuntaa. Isomahaisilla aivojen hippokampus on pienempi ja masennusriski suurempi. Liikunnanohjaaja Katja Keränen epäilee hermostuneisuuden johtuvan liikunnan puutteesta.
”Aivot tarvitsevat käsillä tekemistä ja liikuntaa”, Müller komppaa. Nyt ne saavat liiaksi nesteytystä. Saammeko esitellä: syyllinen numero neljä.
Päihteet
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähes tuplaantunut 20 vuodessa. 23 prosenttia vastaajista sanoi 2009 Lasinen lapsuus -tutkimuksessa, että heidän lapsuudenkodissaan oli käytetty liikaa päihteitä. Oluen ja viinin lipittämiseen osallistuu nyt 90 prosenttia, aiemmin alle kymmenen prosenttia naisista. Huumeiden käytön toinen aalto alkoi 1990-luvulla. Kannabiksen käyttö kaksinkertaistui. 15–24-vuotiaista viidennes myöntää käyttäneensä kannabista. Teknokulttuurissa dokaamiseen yhdistyi ekstaasi ja gamma; amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttö moninkertaistui. Kaikki päihteet aiheuttavat masennusta.
Tällaisia ongelmia Emmalla ei ole, mutta yksi neuroottisuuteen mahdollisesti vaikuttava syyllinen hänen taustaltaan löytyy. Se on…
Avioero
”Lapsi voi hyvin, jos vanhemmat ovat onnellisia” ja ”ero on normaalia”, ovat vääriä myyttejä psykologi Judith Wallersteinin mukaan. Hänen ryhmänsä on seurannut erolasten elämää aikuisuuteen. Wallersteinin mukaan lapselle olisi parempi asua ehjässä kodissa, vaikka vanhempien liitto olisi onneton. Lapset eivät ole joustavia ja kestäviä, eivätkä toivu erosta nopeasti. Erovanhemman aika menee oman onnellisemman elämän rakentamiseen. Kymmenen vuotta eron jälkeen vain puolet äideistä ja neljännes isistä pystyi tarjoamaan yhtä hyvää hoivaa kuin ennen eroa. Aikuistuneet erolapset muistavat eläneensä surun, yksinäisyyden ja vihan ilmapiirissä. Yksikään tutkituista ei haluaisi lapsensa kokevan samaa. Erolapsi elää katastrofin pelossa. Hänestä voi kasvaa neurootikko, joka pitää onnellisuutta vaarallisena: menetyksen todennäköisyys kasvaa. Ironista on, että neurootikkojen suhteet ovat vähemmän onnellisia kuin muiden. Ero on tietenkin suurempi juttu kuin…
Valvominen
…mutta pään se voi sekoittaa hyvin.
Suomalaislapset nukkuvat yössä tunnin vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Unen häiriöt korreloivat ahdistuksen ja mielialaongelmien kanssa. Kolmasosa 15-vuotiaista kärsii uniongelmista neljä kertaa viikossa. Jotkut nukkuvat vain viisi tuntia yössä: väsymystä, mielialavaihteluja, jännittyneisyyttä ja hyperaktiivisuutta. Unettomilla nuorilla on 40-kertainen masennusriski. Müllerin mukaan unihäiriöt johtuvat myös aivojen ylirasituksesta:
”Ylisuorittajalla aivojen aktivaatiotila kiihtyy fysiologisesti ja aineenvaihdunnallisesti. Aivokemiat ja hormonit muuttuvat ja aivot tulkitsevat sen normaalitilaksi: neljä tuntia unta riittää, enkä tarvitse ruokaa. Aivot hirttävät kiinni. Seuraa psykoosi tai masennus. Työnarkomanian vieroitusoireet ovat samanlaiset kuin alkoholistilla; ahdistus on normaalia”, Müller kertoo. Neuroottisuus voi ilmetä työnarkomaniana. Mutta ei ongelmaa ilman…
Ruokaa ja aineita
Suomessa käytetään enemmän lasten valmisruokia kuin muualla. 10-vuotiaana aivot ovat saavuttaneet 95 prosenttia aikuispainostaan. Nopeaan kasvuun tarvitaan hyviä raaka-aineita: proteiinia, vitamiineja, omega-3-rasvahappoja, kuituja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti syyttää roskaruokaa – sipsit, makkarat, keksit – levottomista aivoista. Vääränlainen vähäproteiininen kasvisruoka aiheuttaa puutostiloja ja masennusta. Limu, sokeri, energiajuomat ja vaaleat viljatuotteet tekevät nuorista neuroottisia. Kalansyönti ja yhteiset perheateriat ehkäisevät masennusta.
Britanniassa on tutkittu keinotekoisten väri- ja säilöntäaineiden vaikutusta lapsiin. Lisäaineet ja hyvien rasvojen puute aiheuttavat ylivilkkautta. Lääkäri Antti Heikkilä syyttää terveysviranomaisia oikean tiedon pimittämisestä: lisäainehöttö pilaa terveyden. Avire Kuntoutuksen ylilääkäri Pekka Valkonen pelkää E-aineiden vaikuttavan nuoriin negatiivisesti. Viranomaisten mukaan useimmat lisäaineet ovat luontaisen kaltaisia aineita ja pelokkaita kehotetaan syömään tuoretta ruokaa. Heikkilän inhoama E621 eli natriumglutamaatti on virallisesti ok, mutta kiinalaistutkimuksen mukaan se lihottaa, ja Espoo kielsi sen kouluruuasta lasten päänsäryn ja ylivilkkauden takia. Mutta e-koodit ovat vielä helppo juttu, kun käsiteltävänä on…
Kasvatus
Psykoanalyytikko Karen Horney kuvasi jo 1930-luvulla teoksissaan kilpailuyhteiskunnan tuotetta, neuroottista persoonallisuutta.
”Häiriöisen tulee joka päivä osoittaa olevansa huippuyksilö. Mitkään saavutukset eivät tuo tyydytystä.”
Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän mielestä lapset tarvitsevat elämään mieltä, turvallisuutta ja aitoja ystäviä. Vanhemmilta pitäisi kieltää päihteet ja ylityöt. Älyn yliarvostaminen on vaarallista, etenkin moraalin kustannuksella.
Emman mielestä on ok olla haavoittuvainen ja herkkä, mutta nykyaikana ”se ei saisi olla ok. Pitäisi olla kovempi, että pärjäisi kilpailussa”.
Müllerin mielestä lapset kaipaavat struktuureja, ei valintoja; ei siis valinnaisaineita tai luokattomuutta. Vasta yliopistoiässä kokeiluihin on valmis. Esimerkiksi Emman ahdistus alkoi kunnianhimoisessa lukiossa.
Müller kaipaa kollektiivista huolehtimista.
”Vuorovaikutuksessa on jotakin kylmää. Kännykät ja muut sinänsä hyvät välineet ovat mahdollistaneet pelaamisen: perutaan jo sovittu, jos tulee parempi tarjous. Neurootikko saattaa olla nuori, jolla on hyvä kyky empatiaan. Neuroottisuus voi johtua myös elämäntavasta: ihmiset suorittavat elämää.”
Luksuselämän hinta, Müller sanoo. Emma alentaa hintaa:
”Keskityn hengittämiseen. Hengitän syvään sisään ja ulos että rauhottuisin. Ajattelen: ei tähän voi kuolla. Varmuuteen auttaa se, jos olen kivasti pukeutunut.”
Syvä hengitys.
Emman nimi on hänen pyynnöstään muutettu.
Lähteet: THL; YLE Uutiset; HS; Kivinen, Keränen, Julia Paavosen väitöskirja; Ruuti: Parasta aivoillesi; Uusikylä: Vastaiskuja; Päihdelinkki; Väestöliitto; Tuhkasaari: Vanhempani erosivat, Miten minulle kävi?; Mediuutiset; Kontula, Müller: Aivokutinaa
