Perussuomalaisten riveistä nousi viikonloppuna sosiaalisen median sissisolu, jonka naurettavan ylevä ja epämääräisen myyttinen päivitys teki kirjoittajastaan Olli Immosesta valtakunnan virallisen natsin.
Vaikka Immosen lausunto herättää kritiikkiä omienkin joukossa, se toimii myös savuverhona, joka hautaa kätevästi alleen sen, että sama puolue petti juuri vaalilupauksensa jäämällä hallitukseen, joka lupasi uuden tukipaketin Kreikkaan. Immonen vahvistaa epämääräisellä taisteluhuudollaan puolueen natsimpaa siipeä ja antaa samalla maltillisemmalle puolelle mahdollisuuden tehdä “paheksumalla” pesäeroa rasisteihin. Kyseessä on malliesimerkki persujen sisäisestä dynamiikasta, jossa jopa Tom “Pisteytetään helsinkiläiset” Packalén saadaan näyttäytymään suvaitsevana järjen äänenä.
Aitojen ja alkuperäisten suomalaisten alkuasukkaiden suuri intiaanipäällikkö Timo Soini istuu hiljaa.
Immosen sanailu aiheutti luonnollisesti vastareaktion. Meillä on unelma -mielenosoituksen Facebook-tapahtumaan ilmoittautuu parhaillaan tuhansia ihmisiä tunnissa. He ovat valmiina puolustamaan monikulttuurista ja avointa Suomea ja osoittamaan mieltään rasismia ja vihaa vastaan. Kokoontuminen tapahtuu huomenna tiistaina Helsingin Kansalaistorilla klo 17 alkaen.
"Monikulttuurisuus on vaikea laji, mutta maailmalla joka ei sitä opi ei ole tulevaisuutta. Unelmoin maailmasta, jossa vihapuheelle ei ole sijaa ja jossa voimme tässäkin suhteessa olla Suomesta ylpeitä”, toteaa tapahtumassa puheenvuoron pitävä kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Tapahtumassa puhuvat myös ainakin kolumnisti Maryan Abdulkarim, kansanedustajat Ozan Yanar ja Paavo Arhinmäki ja kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj. Musiikkitarjonnasta vastaavat Anssi Kela, Maija Vilkkumaa, Lännen-Jukka, Atomirotta, Jukka Poika, Tuure Kilpeläinen, Paleface ja muita mukaan ehtiviä. Somessa asiaa levitetään hashtagilla #meilläonunelma.
Suomi on jo kansainvälinen, halusimme sitä tai emme. Täällä nautitaan mielellään globalisaation hyvistä puolista. Toivotaan, että vienti vetäisi ja rehvastellaan kansainvälisillä menestystarinoilla. Ollaan tyytyväisiä, kun saadaan ostaa edullisia merkkivaatteita ja puhelimia, vaikka vastaava hintataso olisi mahdottomuus ilman afrikkalaisia ja aasialaisia lapsia, jotka ompelevat vaatteemme ja kaivavat omin pikku kätösin arvometallit älylaitteisiimme. Kun joku kansainvälisistä kehityssuunnista vaikuttaa uhkaavalta, suljemme ovemme ja toivomme, että meidät jätettäisiin rauhaan omaan lintukotoomme.
Viime päivinä on nähty osuvia pohdintoja aiheen ympärillä. Koko Hubaran tunteisiin vetoava kirjoitus avaa monikulttuurisen suomalaisen kokemia tunteita Immosen kirjoituksen jälkeen. “Minä olen unelma” -otsikoitu teksti on vastine Immosen painajaispuheisiin. Toisen unelma on toisen painajainen – riippuu siitä, mitä pelkää.
Ann-Mari Huhtanen muistuttaa erinomaisesti ajoitetussa Hesarin kirjoituksessaan "Maa, joka unohti, mitä hätä tarkoittaa", kuinka meitäkin on autettu. Jutussa huomautetaan, kuinka Suomesta on lähtenyt omat siirtolaisensa, olemme ottaneet hätäapua Unicefilta ja lainaa Maailmanpankilta, vaikka hyvin mielellämme toistammekin myyttistä kertomusta omin voimin tehdystä jälleenrakentamisesta.
Kevyempää kulmaa aiheeseen tarjoilevat Kasper Strömman, joka avaa “immoslaista”-sananvapauskäsitystä otsikolla “Uusi sananvapaus on oikeus heittää happoa romanikerjäläisen kasvoille” sekä Lehtilehti, jonka vaikeaselkoinen Tis is Finland män -pastissi kannattaa ehdottomasti kahlata läpi.
Monikulttuurisuus ei ole vaihtoehto, vaan läsnäoleva asiantila, vaikka sen tunnustaminen saattaa olla suomalaisille suhteellisen uutta. Suomea on asutettu yli 10 000 vuotta ja itsenäisyyden aikaa on takana kohta sata vuotta. Valitettavasti, tai onneksi, emme saa palautettua pysäytyskuvaa joltain kohtaa tuota ajanjaksoa, jota voisimme sitten suojella aitona suomalaisuutena. Jos halutaan kieltää monikulttuurisuus, pitää ensin määritellä, mikä on se sallittu kulttuuri, jonka puhtautta puolustetaan. Se ei ole helppoa Suomessa, jossa Olli Immonen edustaa ajatuksillaan selvästi eri kulttuuria, mitä monet hänen kanssaan eri mieltä olevat.
