Opintoraha on pienempi kuin 1990-luvun alussa, ja se on pienempi kuin työttömän perusturva. Asumislisä on mitoitettu HOAS-kämpän mukaan, mutta HOAS-kämppiä ei riitä kaikille. Homot voivat asua yhdessä asumislisää menettämättä, mutta heterot eivät. City listasi 18 opintotuen epäkohtaa. On se niin väärin.
Opiskelijoiden asema parani puolitoista vuotta sitten.
Niinpä olemme saaneet lukea. Mutta miten? Hallitus nosti asumislisää hitusen ja tarjosi lisää lainaa, nopeille opiskelijoille oli luvassa verovähennyksiä opintolainasta.
Hienoa! Jos ei huomioida sitä, etteivät opiskelijat olleet aiemminkaan opintolainasta innostuneet.
Opintolaina on 1970–1980-luvuilla opiskelleiden poliitikkojen ja virkamiesten pakkomielle. He eivät voi ymmärtää, miksi opiskelija ei halua ostaa pastaa pankkilainalla. On vaikea muistaa, että maailma on muuttunut, kun omana opiskeluaikana inflaatio söi lainan ja työpaikka oli taattu. Ainakin puoluekoneistossa.
Ehkä olisi kannattanut kysyä opiskelijoilta vinkkiä opintotukijärjestelmän pintaremonttiin. Se kun ei vielä maksa mitään.
Mitä opiskelija todella haluaa? Mitä opintotuen tulee olla?
Tutkimuksen mukaan tärkeimpänä opiskelijat pitävät opintorahan (48%) ja ansiotulorajojen
(20%) nostamista. Kymmenes opiskelijoista oli sitä mieltä, että opintotuki pitää sitoa ainoastaan opintosuorituksiin.
Halvin ratkaisu valtiolle olisi tulorajojen nostaminen vaikka 300 eurolla. Luvassa olisi jopa hieman verotuloja.
Vaalien alla kaikki puolueet ovat taas opiskelijan ystäviä. Kokoomus on suunnitellut oman opintotukiremontinkin: tarkoitus olisi, että opintoraha olisi alussa suurempi ja pienenisi, kun mahdollisuus saada oman alan töitä paranee. Vihreät haluavat opiskelijoille kunnon elintason ja demarit miettivät opintotukikantojaan.
Totta. Afrikassa ei ole ruokaa, mutta me marisemme silti. City listasi opintotuen suurimmat epäkohdat.
Opintorahassa on virhe
Opintoraha on pienempi kuin lama-aikaan
Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 259 euroa kuussa ja toisen asteen opintoraha 213 euroa.
Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole nostettu sitten vuoden 1992, ja 1995 sitä laskettiin. Toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa korotettiin 1994 ja tiputettiin seuraavana vuonna.
Opintoraha on 80 prosenttia 1990-luvun arvostaan
Jos 14 vuoden elinkustannukset otetaan huomioon, korkeakouluopiskelijan opintorahan tulisi olla 314 euroa. 12 vuoden elinkustannuksilla kuorrutettu toisen asteen opiskelijan opintoraha 251 euroa.
Opintoraha on pienempi kuin työttömän perusturva tai toimeentulon perusturva!
Työttömän perusturva (500 e) on 240 euroa suurempi kuin korkeakouluopiskelijan opintoraha. Toimeentulon perusosa (379 e) on opintorahaa 120 euroa suurempi. Vuodesta 1993 sekä työttömän että toimeentulon perusturva ovat nousseet.
Se on pienempi kuin muilla pohjoismaalaisilla
Vielä 1990-luvulla suomalainen opintotuki oli hyvää pohjoismaalaista tasoa, mutta nyt se on jäänyt auttamattomasti jälkeen. Muissa maissa opintorahaa on nostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Opintolainassa on virhe
Lainaksi saa
Valtion takaama opintolaina, 300 euroa, on suurempi kuin opintoraha tai asumislisä, mutta halua sen ottamiseen ei juuri ole. Inflaatio ei syö lainoja niin kuin 1970-luvulla, eikä korkeakoulutetun työpaikkakaan ole turvattu kuten ennen.
Asumislisässä on virhe
Asumislisä riittää HOASin kämppään, mutta niitä ei riitä kaikille
Asumislisää voi saada enimmillään 201 euroa. Helsingin seudun Opiskelija-asuntosäätiön solut maksavat 175–300 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla on noin 20 000 opiskelija-asuntoa ja tuplasti sen verran opiskelijoita. On selvää, että kaikki eivät mahdu edulliseen asuntoon. Vapaiden markkinoiden yksiöstä joutuu Helsingin seudulla maksamaan vähintään 400 euroa.
Vuokrien nousua ei ole huomioitu
Jos asumislisässä olisi huomioitu vuokrien nousu, asumislisän maksimi olisi 40 euroa enemmän kuin nyt. Ja vuokrakatto nousisi 322 euroon.
Ei kesäopintoja, ei tukea asumiseen
Opiskelija elää kesälläkin. Jos kesätöitä ei saa, eikä kesällä ole opintoja, ei voi mitään. Toimeentulotukea ei saa jos ei ole ottanut enimmäismäärää lainaa.
Avopuolison tulot vievät asumislisän
Duunari-tyttö ja opiskelija-poika tapaavat, rakastuvat ja päättävät muuttaa yhteen, koska kaksio on halvempi kuin kaksi yksiötä. Tyttö on töissä ja ansaitsee 1 750 euroa kuukaudessa bruttona. Pojan asumislisän maksaminen lopetetaan. Poika saa opintorahan 259 euroa, mutta hän ei saa ansaita opintotukikuukautta kohtaan 505 euroa enempää, vaikka avopuolisolla ole lain mukaan elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan.
Kaiken kukkuraksi Kela tulkitsee kaikki yhdessäasuvat miehet ja naiset avopariksi.
Kaksi homoa eivät ole avopari
Poika ja poika tapaavat ja muuttavat yhteen. He saavat yhä asumislisää, vaikka toinen ansaitseekin
1 750 euroa kuukaudessa.
Tulorajassa on virhe
Vapaa tuloraja on alle minimipalkan
Monen opiskelijan talouden kivijalka on kesätyöt. Jos korkeakouluopiskelija ei nosta opintotukea, hän saa ansaita korkeintaan 1 515 euroa kuussa. Esimerkiksi Lakimiesliitto suosittelee noin kahden vuoden opintosuoritukset tehneelle 1 665 euron minimipalkkaa.
Tuloraja. Ei ainoastaan kannustinloukku.
Kun opiskelija nostaa opintotukea ja asumislisää, hän saa ansaita kuukaudessa korkeintaan 505 euroa. Tuloraja ei ole noussut yhdeksään vuoteen, vaikka yleinen ansiotaso on. Opiskelijan, joka ei halua ottaa lainaa, tulot voivat olla enintään 850 euroa netto. Siinä ei ole pääkaupunkiseudulla yhtään ylimääräistä. Sopiva tuloraja olisi 700 euroa. Koska opintotuki on sidottu myös opintosuoritusten määrään, luulisi valtiolle olevan yhdentekevää, mihin opiskelija käyttää vapaa-aikansa. Älkää peljätkö, eivät rikkaiden lapset ruokakaupan hyllyjen välissä kyki.
Opintotuen muut virheet
Hankit lapsen. Entä sitten?
Kotihoidontukea (noin 500 euroa Helsingissä) saava vanhempi, ei saa tehdä töitä, mikäli haluaa saada opintotukea. Tulo huomioidaan tulorajoja laskettaessa, mutta ei sitä, että elätettävänä on myös lapsi. Lapsellisia opiskelijoita ei huomioida myöskään opintorahassa.
Kuka sanoikaan, että opiskeluaika on hyvä hetki tehdä lapsia?
Hankit lapsen. Asumistuki huononee
Opiskelijapari, jolla on lapsi, ei saa enää opintotuen asumislisää vaan joutuu yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki voi jopa pienentyä. Kela myöntää, että näin voi tapahtua jopa 40 prosentissa tapauksissa.
19-vuotiaalle opintotukea äidin lompakosta
30 prosenttia toisen asteen opiskelijoista opiskelee muulla kuin kotipaikkakunnallaan, mutta ammattikoulussa opiskeleva 19-vuotias ei saa opintotukea tai asumislisää, mikäli vanhemmat ansaitsevat vuodessa 27 000 euroa. Eli kahden sairaanhoitajan lapsi on liian hyväosainen opintotukeen! Vanhempien tulorajat ovat olleet samat vuodesta 1993, mutta ne nousevat tämän vuoden marraskuussa.
Alle 17-vuotiaan opintotukeen vaikuttaa myös isä- tai äitipuolen tulot
Kun alle 18-vuotias opiskelija asuu vielä kotona, vanhemman uuden aviopuolison tulot lasketaan mukaan vanhempien tulorajaan. Laki ei kuitenkaan velvoita uutta aviopuolisoa elättämään lasta. Periaatteellisesti perseestä, vai mitä?
Alueellinen ero. Mikä se on?
Opintotuen asumislisässä ei ole otettu huomioon alueellisia eroja. Helsingin vuokramarkkinoita ei voi verrata Rovaniemen markkinoihin.
Ei lieventäviä asianhaaroja
Opintotukea voidaan rajoittaa monella tavalla, mutta lieventäviä asianhaaroja harvoin otetaan huomioon. Vanhempien tulot otetaan huomioon, mutta entä se, että vanhemmilla on viisi lasta.
Nouseeko se, puoluejohtaja?
Kysyimme suurimpien puolueiden puheenjohtailta, miksi se on niin pieni ja kasvaako se ensi vaalikaudella. Ei hätää opiskelija, kaikki puoluejohtajat haluavat opiskelijoille parempaa opintorahaa. Keskustan Matti Vanhanen vaan ei tarkalleen muista mitä se on juuri nyt.
Äänestättekö opintorahan nostamisen puolesta seuraavan vaalikauden aikana?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Kyllä. Ja jos olemme hallituksessa, teemme esityksen asiasta.”
- Pia Viitanen, SDP: “Kyllä äänestämme.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Kyllä ja hallituksessa olemme esittämässä asiaa.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Ilman muuta. Vihreät ovat kannattaneet asiaa jo tällä vaalikaudella.”
Kuinka paljon opintorahaa tulee nostaa?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “15 %. Kokoomuksella on myös oma opintotukimalli, jonka mukaan ensimmäisen kolmen vuoden aikaa opintotuki on korkeampi, 350 euroa, ja loppuajat pienempi.”
- Pia Viitanen, SDP: “En osaa vielä sanoa. Opintotukijärjestelmä on sekava ja sitä pitää uudistaa. Aiomme vaaliohjelmaamme kirjata ehdotuksemme.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Korotuksen pitää tuntua. Tähtäämme 10–15 prosentin korotukseen.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “15 prosenttia.”
Kuinka paljon opintoraha on tällä hetkellä?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “259 euroa.”
- Pia Viitanen, SDP: “259 euroa.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Minulla on tässä ne paperit. 434 asumislisineen, opintorahan osuutta en siitä tarkalleen osaa sanoa.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “258 euroa.”
Tuleeko opiskelijoiden työntekoa rajoittaa? Mikä on sopiva tuloraja, jonka jälkeen opintotukea ei enää saa?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Tulorajoja tulisi nostaa 20 prosenttia.”
- Pia Viitanen, SDP: “Kiireellisyysjärjestyksessä opintoraha on ensin. Tärkeämpää on antaa mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Tulorajat ovat jonkin verran jääneet jälkeen. Olemme pyrkineet luomaan järjestelmää siten, että päätoiminen opiskelu on mahdollista. Tulorajojen tulee olla sellaiset, että kesäansiot voivat olla kunnolliset.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Tulorajoja tulee nostaa. Perustulomallimme ratkaisisi koko ongelman: tulorajoja ei tarvittaisi.”
Mitä muita epäkohtia opintotukijärjestelmässä on?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Se, että toisen asteen nuorimpien opiskelijoiden vanhempien tulot vaikuttavat heidän opintotukeensa. Käsittääksemme kulut eivät määräydy iän vaan elämäntilanteen mukaan.”
- Pia Viitanen, SDP: “Esimerkiksi se, että asumislisä lakkaa kesäksi.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Kun opintorahaa on korotettu, pääpiirteet ovat kunnossa. Seuraavaan korotukseen ei saa mennä näin pitkä aika.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Opiskelijoiden tulisi voida hankkia lapsia. Minimiäitiyspäivärahaa tulee korottaa.”
Mitä kävi opintorahasekoilussa?
Sovittiin, ei sovittu, nousee, ei nouse kiistelivät kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma viime syksyn alussa. Opintoraha ei noussut, mutta lisädraamaa oli luvassa joulukuun eduskuntakäsittelyssä.
Kun hallituksen opintorahaton budjettiesitys saapui eduskuntaan, siellä äänestettiin vielä eri kansanedustajien lakialoitteista, joilla opintorahaa yritettiin korottaa.
Keskusta ja SDP äänestivät vastaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ennen äänestystä puolueet löivät lukkoon ryhmäkokouksessa kantansa.
“Keskusta olisi ollut valmis nostoon, mutta 15 prosenttia olisi ollut liikaa. Se olisi tarkoittanut 75 miljoonaa euroa. SDP ei ollut valmis nostoon”, kertoo keskustan kansanedustaja Mika Lintilä.
Cityn korviin on päätynyt huhu, että opintorahan korottamisen torpedoi SDP:n ryhmässä kansanedustaja Matti Ahde.
Matti Ahde pitääkö tämä paikkansa?
“Ei pidä paikkansa. Ei meidän puolueessa mitään torpedoida. Keskustelimme asiasta eduskuntaryhmässä ja olimme asiassa yksimielisiä. Hallitus nosti aiemmin asumislisää. Opintorahan korotushan ei kuulunut edes hallitusohjelmaan.”
Kuinka paljon on korkeakouluopiskelijan opintoraha?
“En ala tietokilpailuihin. Sinä tiedät sen, niin voit kirjoittaa sen lehteen. Kyllä minä sen tiedän, mutta en mihinkään tietokilpailukyselyihin vastaa.”
Yksimielisen SDP:n kaksi kansanedustajaa äänesti opintorahan korotuksen puolesta.
MMM opintotuki?
- Opintotuki = Opintoraha + asumislisä + opintolaina
- Opintoraha = Opiskelijan saama verollinen tulo päätoimisesta opiskelusta. Osa opintotukea. Opintorahaa saa 293 000 opiskelijaa, joista toisessa asteessa opiskelee 114 600 ja korkeakoulussa 175 000.
- Opintolaina = Valtion takaama laina päätoimiselle opiskelijalle. Osa opintotukea.
- Asumislisä = Opiskelijan saama tuki asumiseen vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Osa opintotukea
- Korkeakouluopiskelija = Opiskelee korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa
- Toisen asteen opiskelija = Opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa
