Sateenkaariperheet poikkiteloin normien ja lainsäädännön kanssa

Anna Moringin väitöskirja kertoo, kuinka marginaalinen sateenkaariperheiden asema Suomessa on.

Helsingin yliopistossa tarkastetaan 8. kesäkuuta FM Anna Moringin väitöskirja, joka käsittelee sateenkaariperheiden asemaa yhteiskunnassa. Perheiden asema on monilla mittareilla marginaalinen – vanhemmuudelta puuttuu lähtökohtainen juridinen turva, eikä vanhemmuus ole koskaan itsestään selvää.

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, jotka ovat syntyneet jollakin muulla tavalla kuin miehen ja naisen välisessä yhteiselämässä.

"Ne asettuvat poikkiteloin ja kummallisiin asentoihin suhteessa lainsäädäntöön, yhteiskunnallisiin normeihin ja ihanteisiin. Usein niissä joku, tai useampikin, vanhemmista on vailla juridista vanhemmuutta, ja lapsen asema on siksi monissa tilanteissa suojaton", Anna Moring kuvaa.

Sateenkaariperheissä on kehittynyt uudenlaisia tapoja käsittää vanhemmuus ja perhe. Sateenkaariperheissä vanhemmuus käsitetään tekemisenä, ei olemisena. Vanhemmuuden oikeuttamiseen tarvitaan sitoutumista nimenomaan lapsen kanssa olemiseen ja arjen elämiseen.

Tästä seuraa muun muassa se, että sateenkaariperheiden vanhemmat jakavat vanhemmuutta keskenään erittäin tasa-arvoisesti – jopa niin, että sosiaalisesta äidistä tulee jonkinlainen ihanneisä: hän toteuttaa jo nyt arjessa sellaisia asioita, joita isiltä vasta aletaan yhteiskunnallisessa keskustelussa odottaa ja vaatia.

Perhelainsäädäntö moninaisemmaksi

"Perhelainsäädäntö pitäisi räjäyttää ja rakentaa uudelleen perheiden todellisen moninaisuuden huomioivalle pohjalle", Moring toteaa.

Nykyinen perhelainsäädäntö lähtee heteroseksuaalisen ydinperheen normista, ja kaikki siitä poikkeava on hankalaa. Toisaalta samalla hankaluudet myös haastavat lainsäädännön normeja ja luovat siihen rakenteita, jotka murtavat sen logiikkaa. Mutta koska järjestelmän lähtökohta on niin yksioikoinen, tämä synnyttää lähinnä hankalia tai erittäin hankalia tilanteita.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vanhemmuuden saavuttaminen on yhä erityisen hankalaa homomiehille.

"Homomiehen isyys näyttäytyy konservatiivisessa puheessa jopa uhkana lapsen kehitykselle, mitä se ei minkään vakavasti otettavien tutkimusten mukaan ole."

Toinen ilmiö sateenkaariperhepuheessa on kunniallisuuden vaatimus.

"Näyttää siltä, että julkisen keskustelun toimijat kuten toimittajat ja opaskirjojen kirjoittajat tekevät kaikkensa, jotta sateenkaariperheistä rakennettaisiin mahdollisimman onnellinen ja onnistunut kuva. Halutaan viestittää, että monenlaisissa perheissä voidaan elää onnellista ja lapsen edun mukaista elämää, mutta ilmiö kärjistyy niin, että muita kuin onnellisia perheitä ei sitten sateenkaariperhepuheessa olekaan."

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi