“Ana muistuttaa mua aina siitä, että en ole tarpeeksi hyvä ennen kuin olen yhtä kevyt kuin ilma”, toteaa elämäntapa-anorektikko nettisivuilla.
Pro-anojen mielestä anoreksia ei ole sairaus, vaan elämäntapa. Pro-ana on netissä vauhdilla leviävä liike, jossa anorektikot kokoontuvat keskustelupalstoille ja pro-ana-sivuille sekä keräämään että jakamaan tietoja ja vinkkejä anoreksiasta. Pro-anojen mukaan heidän tarkoituksenaan ei ole opastaa uusia ihmisiä anoreksian pariin, vaan tukea toisiaan anorektisessa elämäntavassa. Sivustoille on koottu käytännön tietoja ruoka-aineiden kalorimääristä mittaviin kuntoiluohjelmiin ja erityisesti sijaa annetaan thinspirationille. Thinspiration on pro-anojen lanseeraama termi laihduttamisessa inspiroivalle ja kannustavalle materiaalille, kuten laihoista ihmisistä otetuille valokuville.
Kuolema on sana, jota thinspirationissa ei esiinny. Ei ainakaan suoraan. Mutta mistä muusta olisi kyse, kun eräänkin sivuston julkkistilastossa esitellään muun muassa 23,5 kiloa painanut Mayra Hornbacher, jonka painoindeksi oli 9,8 normaalin 20–25 sijaan.
Pro-anojen rivit eivät ole täysin yhtenäiset ja pro-anat tuntuvat jakautuvan kahteen eri ajatusmalliin. Toisen mielestä anoreksiassa on kyse valitusta elämäntavasta, kun taas toisen mielestä pro-anat ovat parantumattomia anorektikkoja.
Helppoa sivustojen ylläpitäminen ei ole. Monet palvelimet ovat kieltäytyneet Pro ana -sivustojen ylläpidosta. Tästäkin syystä useilla sivuilla korostetaan naiiviuteen asti sitä, ettei sivujen tarkoitus ole houkutella ketään anoreksian pariin. Sivustot tuntuvatkin koomisen kaksinaismoralistiselta; älä tee niin kuin minä teen, mutta jos jo teet niin, tehdään se yhdessä.
“Anoreksiasta on tullut elämäni pääasia. En tarvitse enää muita ystäviä”, kertoo eräs nuori pro-anainen.
“Ennen ulkonäköäni kehuttiin ja mulle oli tärkeää näyttää hyvältä – eli laihalta”, hän jatkaa.
“Nyt sillä ei enää ole väliä. Eikä positiivisia kommentteja enää tule. Sukulaiset ja ystävät huomauttelevat syömishäiriöstä, enkä mä halua kuulla siitä.”
Kun anoreksia saa ihmisestä vallan, se vie koko elämän.
“Sosiaalinen kanssakäyminen ei ole tärkeää. Yksin saan elää rauhassa anan kanssa.”
Mutta jos hoitoa on tarjolla, miksi joku haluaa pitää kiinni anoreksiasta?
“Mä vihaan anoreksiaani yhtä paljon kuin tarvitsen sitä. Ana on osa mun identiteettiä.”
