Vanhempien sosiaalisuus periytyy lapsille, väittää Virginian yliopiston psykiatrian ja genetiikan professori Kenneth S. Kendler. Kaksostutkimukset osoittavat perinnöllisen temperamentin vaikuttavan selvästi sosiaalisuuteen ja ystävien valikoitumiseen. Ihmiset hakeutuvat kaltaiseensa seuraan. Kendlerin ryhmän tutkimusten mukaan perimä vaikuttaa myös kahvin- ja viinanjuontitaipumuksiin sekä tupakointiin. Vanhempien viat voimistuvat jälkeläisissä iän mukana, eli viimeistään kolmikymppisenä alat addiktiksi.
Huono työmuisti kulkee suvussa. Durhamin yliopiston yli kolmen tuhannen lapsen tutkimuksissa kävi ilmi, että noin kymmenen prosenttia lapsista kärsii huonosta koulumenestyksestä, koska heidän lyhytkestoinen muistinsa ei toimi hyvin. Opettajat pitävät näitä lapsia tyhminä ja tottelemattomina, mutta tehokkaammat opetusmenetelmät voisivat auttaa huonomuistisia pärjäämään paremmin (toisto, selkeys, tehtävien paloittelu osiin). Työmuistin pienuus ei suoraan merkitse matalaa älykkyyttä, mutta vaivan tunnistamattomuus johtaa helposti toisen polven syrjäytymiseen.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy -sanonta on todistettu. Raha-asioiden sählääminen on perinnöllistä. Ruotsalaiset taloustutkijat julkaisivat vuonna 2007 PNASissa peliteoreettiset tutkimuksensa kaksosten samankaltaisesta ekonomisesta ajattelusta. He väittävät, että tapa toimia taloudellisessa valintatilanteessa on yli 40-prosenttisesti geneettisesti määräytyvää. Ilmeisesti tämän takia jotkut lottomiljoonäärit onnistuvat tuhlaamaan varansa alle vuodessa.
Putoaminen jatkuu seuraavaan polveen. Turun yliopiston kasvatustieteen tutkijat Markku Vanttaja ja Tero Järvinen tutkivat koulupudokkaita ja työelämän ulkopuolella olevia vuosina 1985-2000. Pudokkaiden vanhemmat ovat yleensä vähän kouluja käyneitä työttömiä tai eläkeläisiä. Osa tsemppaa: 10 prosenttia ryhmästä hankkii korkeakoulutuksen ja hyväpalkkaisen työn. Maisteri-kerroin keskiasteen koulutuksen vanhempien lapsille on 2,15 ja akateemisten 7,9 perusasteen vanhempien jälkeläisiin verrattuna. (Akateemisen perheen tytär on reittauksissa kovin veto, kertoin on 14,5 perusasteen perheen poikaan nähden) Koulutetun perheen pojat saavat suurimmat tulot. Vanttajan mukaan heikoimmat lähtöasetelmat saaneilla on vähiten voimia tarttua itseään niskasta ja alkaa rakentaa parempaa elämää.
Vanhempien menestys ja jopa ammatti periytyvät. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen mukaan äiti vaikuttaa koulutukseen ja isä ammattiin. Etenkin opettajuus, taiteilijuus ja maanviljeliys näyttävät periytyvän. Kari Jusin psykologian väitöstutkimuksessa muista ryhmistä edukseen erottuivat johtajat ja asiantuntijat. He tietävät jo nuorena, että heistä tulee jotakin suurta. Itsearvostus ja positiiviset fiilikset ovat vahvoja etenkin pomotyypeillä, jotka myös nauttivat työstään eniten. Ekspertit syttyvät älyllisistä ja taiteellisista haasteista. Johtajuus periytyy isältä pojalle. Tuulikki Kärkkäisen käyttäytymistieteen väitös 2004 selvitti koulutuksen ja lapsi-vanhempi -suhteen yhteyttä elämässä selviytymiseen. Kaikilla aikuisena hyvin pärjänneillä oli oman arvionsa mukaan ollut hyvät välit vanhempiinsa. Kurja suhde etenkin samaa sukupuolta olevaan vanhempaan ennustaa huonoa menestystä.
Kauniit äidit jalostavat jälkeläisten ulkonäköä yhdysvaltalaisaineiston mukaan. Vuonna 2009 julkaistua tutkimusta johti evoluutiopsykologi Satoshi Kanazawa, ryhmässään mm. psykologian tohtori Markus Jokela Helsingin yliopistosta. Mitä kauniimpi nainen, sitä todennäköisemmin hän sai nuorena paljon upeita tyttäriä (jotka saavat lisää vielä hyvännäköisempiä tyttöjä). Isien komeus ei periytynyt pojille, eivätkä miehet muutu evoluutiossa paremman näköisiksi. Hedelmättömyys periytyy. Tanskalaisissa tutkimuksissa hitaasti lisääntyvät vanhemmat saavat poikia, joiden sperma on keskimäärin huonolaatuisempaa ja siittiöiden määrä 22 prosenttia tavallista pienempi. Duodecimin mukaan miesten hedelmättömyyden taustalla on usein myös enemmän poikkeamia perimässä.
