Ensimmäisenä opiskeluvuonna yliopistolla ihmettelin, kun jotkut opiskelijat ”opettivat” luennoilla opettajia. Noin kaksi viikkoa kuvittelin heidän olevan opintojen loppuvaiheessa ja kykenevän siksi oikein peruskursseilla kommentoimaan luentojen sisältöä. Sitten tajusin, että tyypit eivät tienneet asioista yhtään itseäni enempää. He halusivat päteä ja tuoda itseään esiin – ”ollaan sentään yliopisto-opiskelijoita ja silloin täytyy alkaa heti tärkeillä”. Kuukauden opiskeltuani huomasin, että nämä kommentoijat kuvittelivat aivan vilpittömästi kommenttiensa olevan muiden opiskelijoiden ja luennoitsijoiden silmissä älykkäitä.
Istuin yleensä luennoilla yksikseni sivussa ja hiljalleen totuin näihin ”kolmen opintoviikon intellektuelleihin”. Ensimmäisen kuukauden jälkeen heidän ”opettaessaan” luennoilla koin lähinnä suunnatonta myötähäpeää. Viimeistään kolmannen opiskelukuukauden puolivälissä nuo pikkuvanhat pätijät alkoivat ihan suoraan sanottuna vituttaa. He häiritsivät luentoja ja puhuivat asioista, joista eivät ymmärtäneet mitään. Tämän viimeisen havaitsin, kun huomasin kommenttien olevan suoraan kurssien tenttikirjoista – tosin aivan toisin sisällöin. Tyypit siis lukivat kurssien tenttikirjoja ennakkoon ja heittelivät niistä virheellisiä sisältöjä ajatellen siten näyttävänsä erityisen päteviltä.
Ennen tätä viikonloppua en ollut koskaan kuullutkaan Saul Schubakista. Nyt nimen tuntee jokainen. Ensimmäisen Facebook-kommentin jälkeen ajattelin, että siinä on taas tyyppi, joka haluaa nopeasti julkisuuteen. Eräänlainen politiikan sovellus BB-talosta – joku tuntematon panee toista tuntematonta BB-talossa ja heti noustaan Johanna Tukiaisen potentiaaliseksi kruununperilliseksi.
Tänään luin tämän Saulin blogin Suomen Kuvalehden verkkosivuilta. Tietty happamuus halpamaisesta tavasta nousta politiikan keskiöön muuttui vilpittömän paljaaksi sääliksi. Hänen tekstinsä on lapsilisä-argumentteineen niin alkeisajattelua, ettei sitä voi järjellisesti edes kommentoida. Mieleeni tulivat heti nämä ensimmäisen opiskeluvuoteni pätijät ja mestaroijat. Vertaaminen heihin on kuitenkin kohtuutonta, sillä he häiritsivät vain yhtä luentoa. Ajatusten tasolla mennään kuitenkin hyvin lähellä – eikä kyse edes ole tuosta ”heikompi aines -käsitteestä”.
Saul kirjoittaa loukkaantuneena blogissa: ”Moni on tehnyt mauttomia natsivertauksia ulostuloni johdosta”. Sitten hän esittää ilmeisesti jonkinlaiseksi poliittiseksi keskustelunavaukseksi tarkoitetun näkemyksen lapsiperheille suunnatuista avustuksista ja tuista. Ajatuksissa ei ole mitään tolkkua, logiikkaa tai yhtenäistä punaista lankaa – ei edes sinistä, jos kokoomuksessa niin halutaan. Saulin ajatukset ovat kuin 4-vuotiaan yritys selittää maailmakaikkeutta. En tunne Hankenin opetuksen tasoa, mutta yhteiskuntapolitiikan osalta se vaikuttaa tuottavan jonkinlaisen vakavan regression.
Bloginsa Saul lopettaa toteamalla, että hänen esittämänsä tärkeän asian nousemisen julkisuuteen on ollut kaiken loan arvoista. Juuri tässä on koko Saul Schubakin ajattelun perustavanlaatuinen virhe: hän ei parka itse ymmärrä, ettei ole nostanut mitään tärkeää aihetta julkisuuteen. Hän on esittänyt vain täysin irrationaalisia kommentteja ja sekavaa älämölöä sosiaalipolitiikkaan liittyen. Argumentit eivät nouse mistään tai palaudu mihinkään. Ne ovat vain epäselvää semanttista hälyä äärimmäisen huonoihin sanavalintoihin yhdistettynä. Kontulan ostarin kuppiloissa kuulee merkittävästi sofistikoituneempia poliittisia analyyseja.
Saul Schubak on syyllistynyt vain yhteen asiaan. Hän ei ole oivaltanut, ettei hänellä ole mitään annettavana sosiaalipoliittiseen keskusteluun. Se, ettei hän ole tätä yksinkertaista asiaa oivaltanut, implikoi vahvasti sitä, ettei hänen ajattelunsa varaan tulevaisuudessakaan mitään poliittista kontribuutiota laske Saulin itsensä lisäksi kukaan. Uhoa pojalla voi riittää vielä hetken, mutta tämän viikonlopun verbaalisella erektiolla ei päästä edes politiikan mattinykästen joukkoon – nekin paikat vaativat minimissään kyvyn edes yhteen oivallukseen.
Klamydia – Niilo Ahkio:
Tuo tuleva kaupunginvaltuutettu
tuo rehevä vanha muheva kettu
sympatiat heville
ja hatkan polkkaa leville
Lordi on selättänyt Arja Korisevan
Niilo se paskat piittaa
kintaallansa viittaa
Niilo hiillostaa vasemmistoa huudattaa
painu vittuun sorvari mä oon porvari
Niilo hiillostaa vasemmistoa huudattaa
painu vittuun sorvari mä oon porvari
Tuota Niilon sapluunaa
tuo epäkesko Heino seiniin duunaa
Minä olen tärkeä ei paljoo löydy järkeä
Ei kai sen väliä kun tekstiä piisaa vaan