Hiphop-maailma ei säväytä vanhusta

On ollut mielenkiintoista seurata Suomen ja USA:n Idols-kisaa ja etenkin niitä karsintoja. Mun mielestäni karsinnat ovat etenkin Jenkkien Idolsien osalta olleet verrattomasti mielenkiintoisempia kuin jatkovaiheet, koska tuntuu, että ison veden takana kisoihin osallistuu niin uskomattomia friikkejä - kuten arviolta 150-kiloisia nörttejä, jotka vannovat naama vakavana olevansa idoliainesta - että viikon paras viihdeohjelma on ollut taattu.

Sen olen kuitenkin huomannut, että suurin osa pyrkyreistä laulaa r'n-btä, soulia tai muuta MTV-kamaa, varsinkin Yhdysvalloissa.

Olen tullut ajatelleeksi, että olen auttamattoman vanha tähän r'n'b-siirappisointumaailmaan. Se on mulle pelkkää teflonia, ei jää mitään mieleen eikä korvien väliin.

Kyllä, laulajat ovat usein teknisesti taitavia, mutta sävelkulut ovat ennalta-arvaamattomia ja ennen kaikkia biiseissä ei ole pätkääkään munaa! Ne eivät säväytä pätkääkään!

En siis saa mitään Alicia Keysistä tai muista MTV-nimistä. Mielummin kuuntelen vaikka perusäijärockia kuin Peer Guntia, AC/DC:tä, Rollareita tai sitten klubirockia tyyliin Lou Reed. Niissä on potkua, tunnetta ja meininkiä.

Siksi Idolseissakin 90 prosenttia biiseistä on tuntemattomia - tai jos ne tunnenkin, keskityn vain nauramaan pyrkyreiden esityksille, koska biisi ei säväytä lainkaan.