Blogi

Luksusta, erittäin luksusta. Jälkimmäinen "härkäviikoista" menossa. Tänään olin vain yhdessä työssä, mutta torstai ja perjantai tars taas vääntää kahata. Lähtö kotoa aamu kuudelta ja kotiutuminen puolilta öin. Ihanaa. Täytyy sanoa, että kaksi viikkoa tälläistä on ihan maksimi. Sen sijaan kahdentoista tunnin vuoroja voi kyllä tehdä useammankin viikon, kun jää edes minimaalisesti omaa aikaa viikollakin. Hyvä ruoka ja uni nousevat näinä aikoina arvoon arvaamattomaan.

Positiivisimmat asiat duunin vaihdossa ehdottomasti ovat palkan nousu tyydyttävälle tasolle, työ, jonka todella hallitsen ja riittävä tempo. En millään viihdy laiska vauhtisessa työssä. Kunnon tahti päälle ja kahdeksan tuntia on ohi yhdessä hujauksessa. Mii laik.

Jäi tämä artikkeli hiukan tyngäksi, mutta olkoon. Kirjoittelen parempia sepustuksia, kunhan duunit tästä tasaantuu. Töitä tekevälle riittää. Se on nyt todistettu. Hommiin siitä laiskimukset.

Blogien ihmeellinen maailma. Samaa asiaa ihmettelinkin jo aiemmin keskustelu ketjujen kohdalla. En vain arvannut törmääväni siihen tälläkin saralla. Kävi nimittäin niin, että viikonlopun aikana pariin otteeseen, kun en ollut koneen äärellä risteili päässäni kappale tolkulla hyvää blogi materiaalia. Koneelle päästyäni en sitten kuitenkaan saanut kirjoitetuksi mitään järkevää, joten jäi merkinnät tekemäti.

Mahtaiskohan mulla olla jonkin sortin keskittymishäiriö tai ihan perinteistä ramppikuumetta. Olisi melko mielenkiintoista päästä selville aiheesta. Miten niitä miljoonia hienoja ajatuksia ei saa vuodatettua tekstiksi kaikkien kanssa cityläisten luettavaksi? Keskutelu puolen ongelmaan keksinkin useampia loogisia syitä, mutta enemmän kerronnallisen blogin suhteen en vielä ole keksinyt juurikaan.

Sitten jääkiekkoa. Olin lauantaina ensimmäisen kerran aikoihin seuraamassa SM-liiga kamppailua, jossa pelaavat joukkueet eivät kumpikaan herätä kummia intohimoja. Minulle oli siis täysin sama kumpiko voittaa. Iloitsin tasapuolisesti molempain hyvistä suorituksista ja ilkuin huonoille. Otteluna siis Turkuhallissa pelattu TPS-HIFK (4-1). Ilokseni sain huomata, että samaan aikaan Hämeenlinnassa Totaalisen vajaamiehinen HPK nuiji Jokerit jään rakoon. Hyvä Kerho. En maksanut ottelulipusta mitään.

Monessa muussakin mielessä oli penteleellisen hieno viikonloppu. Lisää näitä, kiitos.

Melkoista nautintojen ilotulitusta olis ny si edessä. Ei pääse paljon vapaa-ajan käyttöongelmat haittaamaan. Tämä hullu vääntää sitten kahta kokopäiväduunia yhtäaikaa seuraavan kahden viikon ajan. No okei, toisesta joudun livistämään noin tuntia etuajassa keritäkseni seuraavaan ajoissa, mutta on sitä siinä viidessätoista tunnissakin tekemistä. Uuden duunin setä meinaan soitti tänään kyselle mahdollisuuksiani aloittaa jo sovittua aiemmin. Mihinkä mä tän kaiken rahan kanssa oikein joudun?

Olin tänään sitten valmistuessaan maailman suurimman matkustaja-aluksen alla. Joutui altaan pohjalla siirtämään pukkia ahtaimmassa välissä missä olen koskaan ikinä trukilla pyörinyt. Ja liukkaudesta oli tietenkin suunnaton "apu".

Alkaa menemään ahdistuksen puolelle tää muuton jälkeinen järjestely, vaikka mulla on minimaalisesti tavaraakin. On sen verra vammaisesti järjestetty komerotilat täällä. Ratkaisu on tiedossa. Tars vaan saada hankittua ne pari lipastoa. Tiedä aikasta tarkalleen millaisia ne tulevat olemaan. No joka tapauksessa teen tänään ainakin vähäsen vielä asian eteen. Ainakin joka kerta, kun käyn keittiössä. Lisäksi kaupassa kipastessani ajattelin heittää sylillisen jätepaperia sille tarkoitettuu kierrätysastiaan. Lisäähän sekin siisteyttä. En silti kykene löytämään mitään suursiivous inspiraatiota, joten toteutan tätä "siivoa piirun enemmän, kuin sotken päivässä" taktiikkaa. Ennen pitkää luulisi tämänkin alkavan näyttä ihmisasumukselta. Eilenkin sain lopulta enemmän aikaan, kuin mihin uskoin vielä iltapäivästä.

Olipa hauska päivä. Ennen aamukahvitaukoa jäi koneesta sisäpuolen ovsnkahva käteen. Onneksi on tuollainen vanha pyöräkone sen verran yksinkertainen peli, että pääsin sieltä loppun ajan ihan vaivatta ulos tarvittaessa. En jaksanut viitsiä alkaa asentamaan sitä kahvaa takaisin paikoilleen. Saavat sitten huomenna laittaa, kun sille tehdään muutenkin huolto.

On melko mielenkiintoista havaita, kuinka paljon sitä lopulta ehtii miettimään erilaisia asioita työpäivän aikana. Tänäänkin sain melko kattavasti kelailtua ja jopa arvios luvuilla laskettuakin oman koneyrittäjyyden mielekkyyttä. Ihan mahdollisten voittojen sijoittamista myöten ehdin asiaa humeetissani vatvoa.

Antakaa ruoskaa saamattomalle. Harmikseni huomaan, etten ole vieläkään ottanut selvää harrastukseni mahdollisesta jatkosta täällä. Pitäis napata ihtiään niskasta ja selvittää pikimmiten paikallisia alasarja joukkueita. Myöskään asunnon järjestely muuton jäljiltä ei oikein ota sujuakseen. Hyvin hitaanlaisesti menee tavara paikoilleen. Asioita hidastaa toki muutaman tarkoituksenmukaisen laatikoston/lipaston hankinta tarve, mutta kyllä tämä silti ennen sitäkin pitäisi saada ihmisasumuksen näköiseksi.

Jääkaappikin leviää ihan just. Ainakin äänistä päätellen. Eipä tässä paljoa tateista tai banjoista turistu, mutta sen saatte hemmeti vie kestää.

Laaja alaisen ajattelemisen suunnaton helppous ja samanaikainen järkevän keskustelunaloituksen luomisen käsittämätön vaikeus. Selittäkää tyhmälle.

On olevinaan kovinkin kantaa ottavaa ja perusteltua sanottavaa jos vaikka mistä, mutta aina alkaessani hahmottelemaan asian tiimoilta keskustelunaloitusta ennen pitkää hylkään idean, koska pidän kehitelmääni liian heppoisesti perusteltuna tai en pysty linlkittämään riittävän hyviä ja ajatustani tukevia lähteitä. Edellä yli-pitkä virke, anteeksi.

Omaa elämääni. Työt vaihtuu taas. Palaan saha hommiin. Tarkemmin tukkeja pyörittelemään ysikuuskakkosella Pillarilla. Paikkana Kyrön saha Pöytyän kunnassa. Telakka hommaan nähden liksa nousee muutaman euron tunnilta, joten en epäröi lähtöä lainkaan.

TPS-HIFK lauantaina Turkuhallissa. Kaveri uhkaa viedä mut sinne. Ilmainen matsi siis, harkitsen. Saas nähä tuleeko eriäviä mielipiteitä.