Rento rutiinisuoritus

Lapset palasivat eilen lomalta kotiin ja samalla rutiinit. Aamu alkaa ajallaan, ruoka-ajat pidetään, nukkumaan mennään säännöllisesti ja pääosa pahoista tavoista jätetään taas niiden ihan oikeiden sinkkujen hoidettaviksi. Elää kulkee rutiinien viitoittamaa tietä.

Takana on nyt kaksi viikkoa aitoa yksinoloa ja seinkkuelämää ilman lapsia. Tuo kaksi viikkoa osoitti aukottomasti, ettei minusta moiseen enää olisi ja onkin aivan ihanaa saada jakaa kesän riemuja oman kolmikon kanssa. Kun rutiineihin ei ollut ulkoista - saati sisistä - pakkoa, jäivt ne sujuvasti sivuun ja elämä oli hetkessä suunnatonta kohellusta.

Ainoa asia mitä sinkkuilusta jää kaipaamaan on aamukahvin kiireettömyys ja aikuisten ihmisten muukin kuin virtuaalinen seura. Toisaalta talossa oleva aito ja välitön elämä sekä nyt aamukahvin ohella ilmaan tuoksunsa luovuttavat tuoreet sämpylät korvaavat sen korkojen kera.

Lapset kimasivat juuri ulos "ihastelemaan" kissan saalista koira kannoillaan. Eläimetkin ovat elävöityneet kaipaamisensa kanssa hetken peuhattuaan. Mutta seuraavat rutiinit odottavat jo ja jatkan tästä niihin. Pari päivää ja elämä on taas rentoa rutiinisuoritusta sitä miellyttävästi maustavien pienten poikkeamien - haukanpito hetkien kera.