Tie

Jokainen meistä miehistä kai haluaisi olla riippumaton ja itsenäinen, kuin Camel-mies, joka kulkee "omia polkujaan".
Itse kunkin alta jonkin sortin tie kuitenkin aina löytyy ja yleensä siitä on joku muu kyllä jo ehtinyt polkea. Camel-mieskin kulkee muiden tekemällä polulla, myönsi sitä tai ei. Yhden tie on se lavea ja leveä, toisen kaita ja kivinen, yksi rynnistää afvaltilla, toinen talsii pitkin kinttupolkua.

Tie on likkumista varten ja tie yleensä johtaa johonkin. Kummallista on kuitenkin se, kuinka moni kulkee tietämättä tai edes kysymättä, mihin hänen tiensä kenties johtaa vai johtaako se yleensä mihinkään. Yllättävän moni myös näyttää kiertävän ympyrää, eikä edes huomaa sitä ja vaikka huomaisi, ei välitä. Toisaalta löytyy myös niitä, joille lopullinen päämäärä on niin tärkeä, etttä he unohtavat katsoa ympärilleen eivätkä tajua kuinka hienoa on tehdä matkaa, kulkea muiden rinnalla ja tuntea hiekka jalkojensa alla. Onnellinen se, joka nämä kaksi osaa yhdistää.

Yhtä oleellista on se, mitä tapahtuu tien päällä kuin se, mitä odottaa tien päässä.