Tuulipukuhyymiö

Riisuin juuri frakin ja lakerikengät yltäni. Asun pukeminen ja riisumien käy nykyään yhtä sukkelaan.
Tilaisuus oli juhlava, eikä syvällisyyttäkään puuttunut tällä kertaa.
Olen monessa mukana ja pukeudun aina tilaisuuden ja tilanteen mukaan. En pidä ylipukeutumisesta, enkä myöskään halua vapaa-aikananikaan epäsiististi pukeutua. Remonttihommiin on sitte haalarit erikseen.
Pyrin hakkimaan laadukkaita vaatteita, koska materiaaleissa ja asujen hoidoissa on suuria eroja. Hetken mielijohteesta hankkimiani asuja en kauaa säilytä. Kengät ovat kuitenkin ihan eri juttu. Niitä voin ostaa hetken mielijohteesta. Niitä minulla on paikat pullollaan, juhlaan, arkeen, vapa-aikaa ja harrastekengät sitte ihan oma lukunsa.
Kenkämakuni on muuttunut viime vuosien aikana melkoisesti, kiitos tyttäreni, joka antaa aina hyviä muotivinkkejä.
Hyvännäköisen miesten puvun voi helposti pilata mauttomilla kengillä, samoin näen naisten pukeutumisessa.
Kello on se pikku asia, joka kruunaa kokonaisuuden. Suunnon suuri sukelluskello tuskin istuu tumman puvun kanssa. Kello pitää olla sävy sävyyn asun kanssa. En omista kallita kelloja, mutta tykkään vaihtaa myös kellon asuni mukaan. Harrastekelloni ovat varmaankin arvokkaammasta päästä, koska niiden on toimittava kaikissa olosuhteissa, niin kiipeillessä korkeuksissa kuin syvällä veden alla. Isosisältäni sain aikanaan perinnöksi hänen kultaisen taskukellonsa, jota nyt kannan kiitollisen frakin kanssa. Taidan olla kellofriikki. Sen huomaa patterien vaihdossa, kun tuttu kelloseppäni aina naureskelee, tullessani kellopussin kanssa hänen pajaansa.