Blogi

Nonii..
Tänään voin sanoa ihan vilpittömästi että ompas hyvä päivä :)

Aamulla tapasin seinänaapurin..
Kuvitella.. asutaan vierekkäisissä asunoissa kerrostalossa ja nyt jo tavattii.. eihän täs menny ku puolvuotta.. ;)

Vaikka yöllä oli tullu lunta abaut viis senttii ja mun sininen enkeli oli nyt aivan valkoinen nii mua ei harmittanu yhtään..
Vielä kun jouduin broidin takia lähteen normaalia aikasemmin liikkeelle ja kaupungissa oli kohtalaisen isot ruuhkat..
Mulla oli suorastaa kivaa.. :)
Kuunnella musaa siinä kun kököttää liikennevaloissa.

Töissäkin meni kaikki oikeestaan ihan hyvin..
Tunti ylitöitä mutta se nyt taitaa olla jo normaalia..

Kyllä ihmismieli on jännä asia..
Alkuviikon vitutuksen ja ikävän ja pahan olon jälkeen olotila on muuttunut enemmän normaaliksi tai kun Rölli-peikko sanoisi Yläkuloiseksi.

Mulla on hyvä fiilis :)

Tää on perin omituista..
Enhän mää tällai aikasemmin ole ajatellu..

Jotenkin olen suru mielinen.
Tai jos ihan totta puhutaan nii mulla on ikävä.
ikävä sellaista ihmistä jota en oikeasti edes tunne..
Muutaman kerran mesessä kirjoteltu mutta mulle ne hetket on ollu jotain aivan uskomatonta.
Se tunne joka on läsnä kirjottaessa..
Hän on jäänyt mieleeni..
Ajattelen sitä naista joka päivä.
Kunpa pääsisin tapaamaan hänet jo ensviikonloppuna..

Mistä nämä tunteet saavat voimansa?
Saako mies edes puhua tunteista..
Jos joku niin väittää ettei saisi on mielestäni väärässä.
Minä ainakin puhun tunteeni ulos. Olenhan ihminen..

*hengähdystauko*

nytkun tämän on hengentuote on kirjallisessa muodossa ja laarini tältä erää tyhjä, poistun takavasemalle miettimään päivän lämmintäateriaa..

Kiitos ja anteeks ;)

Tänä aamuna tapahtui sellaista joka on jääny vaivaamaan mua koko päiväks.

Nimittäin töihin lähtiessäni tapasin taas tuon kerrostalon siivoojan.
Juurikin sen jonka oon opettanu sanoon huomenta aamulla :)

No, nyt sitten jäin jutteleen hänen kanssaan muutaman sanasen.
Hän kertoi että tytär on vesirokossa 2,5 -vuotias.
Parhaani mukaan yritin olla empaattinen ja sain sieltä irti kivan hymyn.

Mut sitten tähän asiaan mikä mua jäi vaivaan..
Siis lapset.
Vaikka mä tykkään lapsista (tai en inhoa) ja joskus haluan omiakin lapsia.
Nii mä en vaan osaa olla lasten kanssa.. siis en vaan tiedä miten ollaan lasten kanssa, miten heille edes puhutaan ja taitaa tuossa kuulossakin olla vikaa.. en ymmärrä niiden puhetta.
Nyt tää juttu kärjistyy vielä kun mulle tullaan puhumaan lapsista.
Mä en edes osaa puhua niistä, muutakun yleisellä tasolla ja sittenkin mulle tulee vaivaantunu olo.
Mussa on varmaan joku vika..
Varmaan joku lapsikromosomi puuttuu ;)

En tiedä, voihan olla että itse kiinnitän huomioo tähän nyt enemmän kun kaveri piirissä lapsia rupee olemaan.
Ja paras kaveri vielä on perustamassa uusioperhettä!

On täs varmaan sekin syy että mulla ei oo oikeestaan minkäänlaista kokemusta lapsista.

Mut silti vähän ahistaa tämä oma heikkous..

Sanat ei oikein riitä kuvaamaan tunnetta joka tästä asiasta tulee..

*syvä huokaus*

Miks mulla on sellanen olo että pitäs kirjottaa blogiin jotain mutta toisaalta ei jaksa.. outoa..

No, kerrotaan nyt vielä sen verran että oma koira on tulossa :)

...tuli taas todiste siitä että elämänmuutokseni kannatti..

Töissä kun on viimeviikon painanu 10-tuntista päivää ja alkuviikosta 11-tuntisia nii väsyhän siinä tulee..
mutta työnantajan kiitollisuudenkin huomas.
Käsi pystyyn, kuinka monen pomo on palkinnut työntekijää hyvin tehdystä työstä?
Mun pomo vei koko työporukan ravintolaan syömään, palkintona siitä että saatiin iso tilaus tehtyä.
Tälläisestäkin huomion osoituksesta jää hyvä fiilis.
Voin ihan rehellisesti sanoa että pidän työstäni vaikka palkkaus ei ole mikään ökyluokkanen mutta sillä tulee toimeen.

Mun aikasemmat työnantajat olis vaan antaneet lämmintä kättä, karrikoidusti sanottuna.

Tiistaina sain erityisen mieluisen tekstarin :)

Mun pitkäaikainen haave on toteutumassa.. nimittäin oma koira :)
Pennut syntyy helmikuun puolessa välissä ja siitä kun laskee n.8 viikkoo
luovutusikään niin mulla pitäs olla koiruus sitte vkolla 16.
hassu sattuma.. mulla on synttärit samalla viikolla...
Hehe.. sattumaa.? ehkä näin oli tarkotettu, mene ja tiedä :)

On mun muutkin haaveet/unelmat toteutunu..
Tätä vauhtia mennään nii kohta mulla on ihana puoliso,2 muksua ja omakotitalo.

Sitä odotellessa..

Tässä se nyt on, mun kymmenes blogimerkintä! Hah! :D

Empä kauheen ahkera ole ollu, aina jotain on tullu rustailtua.

Rupes huvittaan tänää aamulla kun ajelin töihin.
Kanssa autoilijat oli säikähtäny et "iik, on lunta! "
Sitten varmuuden vuoks ajetaa kahtakymppiä taajamassa, ettei vaan sattus kolahtaan mihnkään.. no, mitä siitä seuras, Pitkät jonot ja meikä myöhästy töistä kokonaisen vartin.

Eipä siinäkään kauheeta vahinkoo sattunu, paitti illasta 2 tuntii ylitöitä..Puuh!

mukavaa talvea! huomenna ennusteen mukaan tulee lisää lunta!!

Kivaa.. xD

..se olis vuoden eka viikonloppu käsillä.

Lueskelin kiinalaista horoskooppia, ei kuvin lupaavaa vuotta maahepalle luvannu, kaikki muut saa ottaa lainaa mutta heppa ei..
Ja just ku sain pienen autokuumeen!! höh!

No, eipä kovin lupaavasti vuosi muutenkaan alkanu.
Polttoaineen hinta nousee taas, alkoholiverotus kiristyy (ihan niiku se mua haittais, Hah!) Töissä kauhee kiire.. jne,jne. puuh!

Mutta pistimpä loton vetämään josko sieltä jotain lohtua tähän arkeen tulis... Toivossa on hyvä elää sano satiainen.

Hyi kun oon tuhma.. mun edesmenneen faijan nimi on Toivo..
Tää on tätä mun joskus omituista huumoria.

Taas tuli tyhjä pää.. pitäs varmaan nollata lopullisesti ja kattoo joku kiva leffa.. oiskohan Norbit hyvä..?

Huomenna pitäs sit jaksaa mennä kaupungille katteleen kulutusjuhlaa ;)
Eli alennusmyyntiä.

Mjoo.. illankölliköitä!!