Taas hymyilytti nuo keskustelut lasten

Mä tein ruokaa keittiössä ja toinen tytär huusi vessasta että äiti tuu pyyhkii. No mä sanoin että pyyhi itse , aika opetella ja siskokin jo osaa pepan pyyhkii ite ja mä teen nyt ruokaa , ei millään viitti tässä kohtaa.
Ei ollut hyvä ehdotus kuitenkaan ja komensin isoveljeä jelppimään alakertaan. Hänen suustaan tuli sama teksti kun mun et pyyhi itse.
Aikani kuuneltua sitä kuka pyyhkii ja ketä niin katsoin parhaaksi käydä päästämässä tyttö pois pöntöltä.
Tytöt tuli keittiöön ja jatkoivat keskustelua siitä ko.asiasta.
Iitu sanoi Empul että kyllä sun pitää opetella ja kato mä näytän kuinka sen teet. En minäkään oo aina osannut mut nyt osaan ja säkin opit. Siinä hän havainnollisti siskolle miten pyyhkiminen onnistuu. Emppu hoki kun mä en ylety, mulla on liian lyhkäset kädet ja mä oon liian pieni vielä. Hm..aattelin itsekseni ja kuuntelin juttua. He jatkoivat tarinoimista keskenään ja sit puhe kääntyi isoveljeen. Kyllä velikin pyyhkii pippelinsä aina ja arvaa miksi? No sen takia että se kasvaisi. Ei sen pippeli kasva jos ei kunnolla pyyhi. Hei ja meille kasvaa karvoja sit kun osataan pyyhkii isona hyvin :O)
Nyt olin jo tarpeeksi kuunellut valistusta ja ehdotin tytöille et auttaa pöydän kattaamisessa ja niin sit tekivätkin.
Tästäkin tarinasta huomaa kuinka paljon sitä pienet miettii mielessään asioita ja miten helpottavaa on pikku kannustus asiaan ko.asiaan.