Blogi

On outoa pitkästä aikaa herätä ysin korvilla arkiaamuisin. Normaalisti iltavuoro viikolla kun on kello soinut 12:45.
En mä osaa mitään tehdä siihen aikaan. Kaikki puolitututkin ovat jossain töissä muka eikä mun kaa jauhamassa kakkaa. Tylsiä ovat penteleet:) Mieli teki häiritä taas kaikkia puhelimitse mutta niin...

Tosin tänään tuli selattua mollin sivuja koskapa alkaa tuolla tehtaalla
alkaa tuntumaan että työt ois loppumassa *wink wonk*
(siis mähän olen tehtaalla töissä viikot kolmivuorossa ja viikonloput vaan baarissa*porttola baarissa xD)

Tosin tässä saattaisi olla sauma lähteä huitsin nevadaan täältä kylmästä pohjolasta. Eli siis myydä kaikki mitä omistaa, pakata kalsarit ja lähteä vaikka kanarialle myymään "votkoo raitilla" typerille suomalaisille.

Niin kuin eräs kaverini tossa teki muutama vuosi sitten, tosin hän meni epsanjaan ku sen äippä asuu siellä.

Olen tosin jo pitkään miettinyt moista mahdollisuutta, mutta aina joku on tullut eteen mikä siirtää tai poistaa kyseisen suunnitelman mielestä.Mutta toisaalta uskaltaaako sitä heittäytyä tällä tavalla virran vietäväksi. Mutta kuten eilen kun töissä tein sellaisen väripsykotestin huonolla monitorilla niin silti se osui niin pelottavan oikeaan etten sitä tänne postaa. pettymysteni johdosta en uskalla asettaa itselleni mm:isoja tavoitteita enkä haaveilla mistään kovin erikoisesta.

Tätä olen tänään miettinyt ja ois haluttanu jutella asiasta mutta töissä on paha soitella kellekkään varsinkaan kun en kuule puhelimestani juuri mitään vaikka olisi hiljaistakin *joko se on saanu osumaa tai sitten kiitos maiden*
niinpä totean että en taida uskaltaa tehdä moista ratkaisua. Vaan ihan kiltisti taidan täyttää muutaman työhakemuksen tässä illan ratoksi :D

No iltani alkoi mukavalla kahvikuppusella erittäin hyvässä seurassa.
Oli hemmetin hauskaa ja mukavaa nauraa mahakippurassa pitkästä aikaa.

Siitä sitte työnpariin ja tiskin taakse möllöttämään.
Illan ensimmainen muistikuva tulee noin 45v rouvas henkilöstä joka ylpeänä "esittelee" juuri syötyä kaulaansa.. Seuraavaksi sitten eteeni astelikin nuori neito "mulle cosmo"..
Miten voi ihminen osua mun mielikuvaan pikkupissiksestä niin osuvasti?
ei voi tietää... xD

Noo siinä sitten iltaa eteenpäin urpoja tuolla urpoja täällä..
Kunnes se tapahtui.. siinä se on illan vonkaaja "mulla on tänään shynttärit mitä shä haluut antaa mulle??"... joo nou tanks...
öö pillin.. :)
"Enksh mä shaa shult oikeeshti mitään" ... öö Et
No siitä eteenpäin jatkoi hän sitten siiderin voimalla, salia kohti uusia "haasteita etsimään"
puolisen tuntia ja muutamaa votka energi vottka enerkgi..myöhemmin sama hemaiseva neitonen (NOT)jälleen eteeni.."hei shöpöliini anna mulle jotain "
no jäävettä sai sillä kertaa..:)
Noo siitä sitten pikku hiljaa taukoa rupeaa pukkaamaan päällensä ja eikun salin kautta kattomaan josko tuttuja olisi paikalla..
olihan niitä..
muutama anna abreu.. liikaa paris hilttoneita.. pari jotain miespuolisia idolssia jne..xD

ja taas sorvin ääreen ja sopivasti tyttöryhmän keskelle.. ja jokainen vuorollaan ... *hennolla äänellä* "mansikka margarita" Sinänsä ihan kiva tehä jo kohtuu nopee.. mutta kun miksi ne pitää tilata yksi kerrallaan. aaarrgh kun lenderiin saa kolme kerralla, niin se vaan turhauttaa niistä jokaisen kanssa tehdä yksi kerrallaan ja pestä lenderi ja uudestaan yksi ja ...jne.. kun kerralla olisi koko kaveriporukka voinut sanoa että mulle tulee samanlainen.. no jos ne oppii sit ku vanhenevat *toivoo hiljaa*

ja taas voonkhaaja saapuu tiskille.. "etkös shä millään pystyis antaa mulle ku mulla on synttäritkii" Juu en...
Siitä sitten normisettiä eteenpäin bisse tonne, gt sinne
ja niin se ilta etenee..samaa rataa

kunnes alkaa hitaat olihan taas huvittavaa katsoa sitä illan viimeistä pariarvontaa miten se loppujen lopuksi sujuukaan xD

Kun hitaat alkaa niin alkaa baarissa kuhisemaan ne onnekkaat jotka ovat löytäneet jo illan aikana se seuraavan "uhrinsa" niin menevät kiltisti tanssimaan ja kuolaamaan pimeälle tanssi lattialle.
Mutta ne orvot pirut jotka vasta tässä vaiheessa heräävät tunteeseen että nyt pitäis saada aisaa/pimperoo rupeavat liikkumaan ja hakemaan sitä kumppania xD
Huvittava härdellihän siitä seuraa yks saa pakit tuolta no ei muuta ku kaveria onnistaa jne..

Sitten sitten se mitä jokainen baarityöntekijä odottaa joka ilta kuin kuuta nousevaa...

Pilkku ja valot päälle.. ja taas saa nauraa kun valot sytytetään niin melkein kuulee ajatukset.. " ai toi olikin ton näkönen kaveri enhän mä tommosta panis" ja äkkiä eroon ja kattomaan josko vielä löytyisi se illan "ruunaava" otus sängynpohjalle..

no jos ei salista löydy niin noi baarimikothan antaa kaikille. NOOOOOT
jotenkin ei herätä seksuaalista kiinostusta nainen joka tulee turpatäynnä ns seksikkäästi suoraan ehdittamaan " hei *hik* tuutshä panee mua tänään"-EN- hyvä että suoraan pystyy kävelemään ei tana**

*tervetuloa meille. meillä on kodinkoneita jokaiseen makuun*

Levotonta perkele..
Päässä pyörii miljoona ajatusta ja kiipeilen seinille.
Siis sama olo kuin eilen.

Samaan aikaan ajatuksiin hiipii pieni toiveikkuus, kun taas toinen puoli päästä tyrmää ajatukset.
Mieli tekisi soittaa ja rupatella mukavia ja kuulla pari kunnon piikkiä/potkua perseelle, että tästä taas tointuisi ja repeäisi nauramaan polvillaan:)

Tässä tilassa on jo tullut täytettyä asunto kuivuvista pyykeistä, imurin pölypussi, sekä kontattua bokserit jalassa lattiat puhtaaksi.

Ja siltikin vielä ahdistaa ja vituttaa. Ahdistaa tää oleminen ja turhan haikailu mistä ihmeestä se nyt tähän tupsahti? toinen puoli tietää sen turhaksi ja silti toinen puoli yllyttää tyhmyyksiin.
Vituttaa lähinnä vituttaa siis minä itse ja oma toiminta, persettä ei saa ylös tehdäkseen asioille mitään. ja samaan aikaan kiipeilee seinille.

Eilen meinasin avata suuni paikallisella grillillä kun lempisapuskaani odottelin, niin siinä oli sitten lapsiperhe syömässä keskenään
ja lukivat päivän lööppilehtiä. Miksi se ärsytti niin suunnattomasti että kyseinen rouva alkoi täyttämään sudokua siinä syöntinsä lomassa?
Eikö se tana tajua että täällä on muitakin jonossa ja haluaa tappaa aikaansa ja ajatuksensa lukemalla turhuuksia??
Siitä sitten syötyäni töihin nimeltä mainitsemattomaan "kodinkoneliikkeeseen" ja kumma kyllä olo parani matkalla tai siis töissä
kun sai tuntea olonsa kaivatuksi ja tarvituksi (tuli pikahälytys auttamaan tusunbaarissa kun oli saikkuja tullu viikonlopuksi)
Se lämmittää aina mieltä kun huomaa että tekee sentään jossain oikein ja se että tosiaan huomaa että olet tervetullut.
Siinä kai se päälimmäinen syy minkä takia töitä viitsin tehdä kyseisessä "parinvaihtoristeilylautalla".

Olen tässä levottomuudessa tullut myöskin siihen johtopäätökseen,
että perimmäinen syy tähän kaipuuseen ja levottomuuteen on minun tarpeeni
saada potkuja perseelle. Tällä tarkoitan siis sanallisia potkuja, piikkejä, ja toteamuksia..

esim* Aikanaan kun minulle kävi vahinko eräänä kauniina syysaamuna kun töihin lähdin, niin joko tumppasin röökini huonosti tai unenpöppörössä pudotin tulipään jonnekkin (joo siis poltan myös sisätiloissa kun yksin asun).
niin kuutisen tuntia myöhemmin tulee palomies toverilta soitto, että meneppäs kotiisi siellä on naapurissa tulipalo..
Minäpäs siitä sitten kotio juoksujalkaa ja pihalle päästyäni soitan kaverille että ei muuten ole naapurinkämppä mikä palaa...
(mikä on kotivakuutus bai tö vei) Kaverit siinä sitten hetken päästä paikalle ja sisälle katsomaan tuhoja..
kaks kuollutta kissaa, 80 litraa kalakeittoa, ja omaisuus nätisti heitetty ikkunasta savuavana ulos, iso kasa elokuvia lattialla kitarat palanut ja koko kämppä täysin savun mustaama. Ainoo mitä omistat on päälläsi.
mitäpä tässä sanoisit surun murtamalle kaverillesi???

"Anteeks saiko täällä polttaa sisällä"

Putosin kirjaimellisesti polvilleen nauramaan..

Tälläistä piikitystä kaipaan joku joka sanoo mene polta tupakka, Lääkkeet.
Ja muutenkin jaksaa potkia minuun vauhtia, kun tuppaan jäädä paikalleen aina välillä niin elämässä yleensä kuin sohvallekkin.

No jos sitä ottais tuon rakkaan soittopelin syliin ja opettelisi taas tänään miltä se elämä maistuu..
Lopuksi biisi mikä eilen rauhoitti kummasti mieltäni.
(ei se videon tyttö vaan ne sanat )

http://www.youtube.com/watch?v=tksLZrTPWqE

Tulihan tosta eräästä ketjusta sitten mieleeni muistella kultaista 80 lukua ja sossun kanssa käytyjä tappeluita.

http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=53908

Tai siis lähinnä sitä huostaanoton yritystä..

*taustaa synnyin siis vuonna 78 ja äippäni seurusteli siis isäni kanssa (loogista)
ja syistä jotka kuuluvat vain heille erosivat sitten ollessani noin 3-4 vanha.
ja noihin aikoihin yksinhuoltaja oli tosiaan suurin synti mitä oli keksitty.
Siitä sitten johtuen äippä saikin potkut, tosin laittomasti kuten korvauspapereissa luki. Niin muuttohan siinä oli edessä.
Ei muuta ku tavarat kasaan ja kohti pikkuista kylää,(virhe) jossa ei tietenkään oltu nähty eikä kuultu moisesta ilmiöstä kuin yksinhuoltaja.*

Jatketaampa siis tarinaa .
olin siis muistaakseni siinä kuusivuotias nassikka kun kyseiset tapahtumat saivat huippunsa.
Äippä siis oli ollut puolisen vuotta kursseilla ja minä poika perhepäivä hoidossa ja tietysti tädeillä illalla jos oli iltatunteja, jotka sattuivat asumaan siinä viereisessä kerrostalossa.

No sossussa ei sitten tykätty ollenkaan kyseisestä järjestelystä, joten paikallinen jonkin sortin sossutäti päätti sitten auttaa hieman yhtä tuttua lapsetonta pariskuntaansa.
Ruveten järkkäämään huostaanottoa ja sijoitusta kyseiseen tuttava perheeseensä. päivähoitopaikan suosiollisella avustuksella.

En muista silleen tarkkaan enää tapahtumia mutta sen muistan edelleen kuin eilisen päivän kun sossun tädit tulivat hakemaan minua ihan kaksistaan ilman polliiseja..
Olin kuumeessa kotona ja näin ollen äippäkin oli kotona kun tädit pimpottaa ovikelloa.
äippä tietysti avaa oven ja sossusntädit tylysti ilmoittaen että pakkahan pojan tavarat me viedään nyt poika pois..
Ei muuta kun naapuri ovelle samantien ja ja pyysi hakemaan tädit paikalle viereisestä kerrostalosta.
Tädit siinä sitten hädissään soitti koko muun suvun paikalle ja juoksivat paikalle huomaten että sossun tädit kävelivät poispäin meiltä.
Pelästyivät tosin että nyt minut vietiin.

Samaan aikaan meillä juttelu kiihtyi toinen täti suostutteli äippää keittiössä kun toinen rupatteli minun kanssa olkkarissa missä peiton alla lämpimässä kuumeessa olin.
"onko sulla kylmä?"
"eikös olisikin kiva asua jossain isommassa paikassa?"
ja muuta tuollaista suostuttelua. Taidettiin siinä leluillakin yrittää lahjoa.

Naapuri ja toinen omista tädeistäni sitten takaisin paikalle, todeten että sieltä on nyt tulossa eno ja ukki ja muita sukulaisia. Kaikki kun asuivat puolentunnin ajomatkan päässä.

Tästä sitten ilmeisesti pelästyneenä sossuntädit päättivät poistua paikalta.

Myöhemmin kun ikää oli enemmän ja tutkiskelin kaikkia papereita (Äippä säilyttää vieläkin kaikki asiapaperit ja kuitit yli kymmenen vuotta)
niin oli mielenkiintoista lukea omasta lapsuudesta aisoita
joita mun ei varmaan ois tarvinnu tietää.
Ainakaan siinä iässä vielä.
Niistä papereista selvisi sitten että..
"vaikka henkilö on työtön ja omistaa auton, joka on asuinpaikan sijainnin johdosta välttämätön työnhaun ja työnteon sekä muun vastaavan liikkumisen kannalta niin sitä ei voi syödä eikä sitä voida velvoittaa myymään"

Niin ja selvisihän myöskin se että kyseiseen operaatioon osallistuneet sossun tädit ja muut oli siirretty hiljalleen toisiin tehtäviin ja kuntiin pois lastensuojelunparista.

Että näin silloin aikoinaan..
jätetään ne muut lapsuuden kauhu muistelot sitten toiseen päivään...