Oli kaunis la aamu. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Heräsin tukka pörröisenä auringon ensisäteisiin olin niin... ÄRSYYNTYNYT ja VIHAINEN!! Työ päivä olisi edessä. Kello oli 06.00 ja 12 tunnin päästä pitäisi olla töissä. Voisiko päivä enää huonommin alkaa?! Alkoi v*tunmoinen ahdistus!
- V*ttu töitä! Ei voi olla totta. Kirosin ja pakenin tyynyjen alle piiloon.
Nukahdin uudestaan. Seuraavan kerran heräsin kamalaan painajaiseen. Olin pelikonsoli liikkeessä ostamassa playstation2 peläjä. Liikkeeseen tuli myös kiinalainen n. 30v mies joka halusi ostaa samat kyseiset pelit kuin, minä. Välillemme tuli riitaa, kun pelit ovat uniikki kappaleita, eikä niitä ollut enempää. Lopulta kiistelymme levisi siihen pisteeseen, että tuo 30v kiinalainen mies rupesi ampumaan konepistoolilla ja katkaistulla haulikolla. Vastasin tulitukseen samoilla panoksilla. Lopulta kiinalainen lopetti tulituksen ja lähti kaupasta pois. Jäin sinne yksin pelien kanssa. Enää mua ei kiinnostanut pelit ja lähdin myös pois kaupasta.
Heräsin. Klo oli 12.32
Olipa ihmeellinen uni. Kerskesin miettimään hetken uniani, kunnes mieleen juolahti taas, että edessäni oli työpäivä.. NOUUUUUUUU!!!!!
Nousin sängystä ylös. Epätoivoisena ja kyrpä otsassa.
Kello rupes tikittää viittä tunnin päästä pitäisi olla työkuteet päällä ja töissä. Mielialani ei ollut yhtään kohentunut aamuisesta. Myös sekään ei kohentanut fiilistäni, kun katsoin ulos ikkunasta ja vettä sattoi kaatamalla, kuin osterin perseestä.
Töihin saapuessani rupesin katsomaan työvuoro listoja (edelleen kyrpä otsassa), huomasin ettei työpaikalla edes ollut ketään kivoja ihmisiä töissä. Juuri kun olin alkamassa luettelemaan kaikkia niitä sanoja jatka eivät sovellu alle 18vuotiaille, huomasin ettei myöskään minun nimeäni mainuttu koko listassa!!!
-Mitä??? Eiks mulla olekkaan töitä???!?!?
Soitin vielä esimiehelleni ja varmistin asian. Sitten hän totesi, voin lähteä vaikka kotiin, kun nimeäni ei ole listassa. Hypin iloissani autolle ja suuntasin kavereiden luokse juomaan, tietysti huoltoaseman kautta ;)