Jan Vapaavuori – Rötösherra

Voisi luulla, että kansanedustaja ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on väkivaltainen mies. Nuoruudessaan hän pahoinpiteli nuorempansa. Nyt moni pelkää, että hän pitelee myös Sipoota pahoin.

[BOXSTORY 300]

FILE: Jan Vapaavuori

  • Ikä: 41
  • Pituus: 177 cm
  • Paino: 85 kg
  • Tuoksu: Armani
  • Juoma: Pepsi Max
  • Parisuhde: Avioliitossa
  • Palkka: 5 400 e / kk
  • Kello: Raymond Weil

[/BOXSTORY] [BOXSTORY 300]

Jaa/ei/poissa

Paljastamme Jan Vapaavuoren yhteiskunnallisen vakaumuksen.

  • Homoille adoptio-oikeus jaa
  • Ravintoloiden ovet auki aamukuuteen jaa
  • Isyysloma pakolliseksi ei
  • Äänestysikä 16 ikävuoteen ei
  • Kannabis laillistettava ei
  • Lapsen tukistus sallittava poissa
  • Suomalaismisseille sallittava silikonit jaa
  • Valtio ja kirkko erotettava poissa
  • Kuolemantuomio palautettava ei
  • Yleinen asevelvollisuus poistettava ei
  • Turkistarhaus kiellettävä ei
  • Ravintolatupakointi vapaaksi ei
  • Kuukautissuojat verovähennyskelpoisiksi ei

[/BOXSTORY]

Sipoo. Rikosrekisteri. Ville Itälän ajolähtö. Ei ihme, että Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kansanedustaja Jan Vapaavuorella, on kovan miehen maine. Sipoolaisilla on ainakin monta syytä olla pitämättä hänestä. Vapaavuori on yhdessä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Rakel Hiltusen kanssa järjestämässä Suomen historian kuohuttavinta alueluovutusta: Helsinki haluaa 14 prosenttia Sipoon maista, 20 prosenttia Sipoon väestöstä. Vapaavuori haluaa rakentaa Sipooseen pientaloja keskiluokalle tiiviisti keskieurooppalaiseen tyyliin. Metroasemien ympärille pienkerrostaloja, jotta metrolle saadaan riittävästi käyttäjiä.

"Jos politiikassa toimii sen perusteella, mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää ja mistä kaikki tykkäävät, ei tapahdu koskaan kehitystä. Poliitikon on pistettävä itsensä peliin niiden asioiden puolesta, joihin uskoo. Vaikka tällaisen asian tekisi kuinka tyylikkäästi, aina joku vastustaa."

Jaa hedelmöityshoidoille

Kuuma, kuuma päivä. Sellainen, jolloin on helpompi olla shortsit jalassa, Vapaavuori määrittelee, mutta kunnioittaa Eduskuntatalon pukukoodia vaaleansinivalkoraitaisella kauluspaidallaan ja khakihousuilla.

Vapaavuori vaikuttaa jännittyneeltä. Pieneltä pojalta. Ei julkiselta kuvaltaan. Tämäkö on poliitikko, jonka nuoruuden toilailut ovat jo kerran upottaneet? Mies, jonka työhuoneen seinältä katsoo marsalkka Mannerheim? Mies joka keikautti Ville Itälän puheenjohtajapallilta?

Juuri nyt Vapaavuori näyttäytyy miehenä, jonka todentotta uskoo eduskunnassa äänestäneen hedelmöityshoitojen ja homoparien rekisteröinnin puolesta.

Tarjoamme kuvausrekvisiitaksi sikaria. Se pohdituttaa.

"Kari Häkämieskin löi aurinkolasit päähänsä", kannustamme.

"Se Häkämies suostuukin kaikkeen".

Mutta niin suostuu Vapaavuorikin. Ainakin tähän.

Opiskelukaveri on kuvaillut ristiriitaista Vapaavuorta ihan tavalliseksi mieheksi, tosin opiskelutovereitaan älykkäämmäksi, joka heittäytyy keskusteluihin poikkeuksellisella intohimolla. Eräs puolituttu antaa vapauttavan tuomion: ihan kosher.

Puoluetoveri kuvaa häntä mainettaan paremmaksi "no bullshit -jätkäksi", joka ei missään tapauksessa ole peluri. Vaalipäällikön mielestä Vapaavuori on rehellinen ja julkista kuvaansa pehmeämpi.

"Hänellä on lahjakkuuden mukana tuomaa särmää, tyyli voi olla joskus puolijyräävä", toteaa entinen työtoveri.

"Olen peruspositiivinen ihminen, joka ei turhia hötkyile. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään. Olen fatalisti. En ota murheita asioista, joihin en voi vaikuttaa", Vapaavuori kuvailee itseään.

[AD]

Moneen kertaan hän korostaa järkiperäistä suhtautumistaan asioihin. Se luo hänestä vähän laskelmoivan, mutta toisaalta oudolla tavalla rehellisen vaikutelman. Hän ei anele, pyydä, selittele tai yritä vedota tunteisiin.

Jossain vaiheessa se olisi ollut ehkä hyväksi.

Se suuri virhe

T-kaupan piha Karrintiellä Puistolassa vuonna 1982. 17-vuotias Jan Vapaavuori on aika päreissä. Hän on juuri kumonnut ystävänsä kanssa parikymmentä olutta. Syntyy sanaharkka 14-vuotiaan pojan kanssa. Vapaavuoren ystävä lyö ja poika juoksee pakoon. Vapaavuori juoksee pojan kiinni ja lyö kahdesti: poika kaatuu maahan, nenäluu murtuu. Sairaalahoitoa kolme vuorokautta. Oikeudessa Vapaavuori kertoo, että uhri oli kiusannut tyttöjä. Ikäerosta huolimatta uhri on samankokoinen kuin syytetyt. Nuorisovalvoja suosittelee syytetyille ensisijaisesti jotain muuta kuin vankeutta, koska Vapaavuoren koulumenestys on loistava. Toisin käy: Vapaavuori tuomitaan pahoinpitelystä kuukaudeksi ja viideksitoista päiväksi ehdolliseen vankeuteen.

Puolitoista vuotta myöhemmin Vapaavuori sekoilee taas. Viisi poikaa anastaa Suutarilan Valinta Tapsan tuulikaapista kaksi tavara-automaattia. Saalis on säälittävät 214 markkaa. Pojat, joista yksi on Vapaavuori, saadaan kiinni heidän juostessaan pakoon. Tuomio: varkaudesta sakkoja.

"En ajatellut, että he varastaisivat automaatin, muistelen kieltäytyneeni siitä ja jääneeni tien toiselle puolelle. Kun liikkeestä kuitenkin lähdettiin poikien perään, lähdin muiden mukana juoksemaan", Vapaavuori kertoo myöhemmin.

Kolme ällää ja yo-aine rikoksesta

Jan Vapaavuori syntyi kaksikieliseen perheeseen. Äiti Gun oli ruotsalainen kotitalousopettaja, isä Panu suomalainen juristi. Isä äänesti Kokoomusta ja SDP:tä, äiti RKP:tä. Lapsuusvuodet Jan vietti Konalassa ja Puistolassa. Lapsuus oli suojattua, vaikkakin taloudellisesti niukkaa. Äiti hoiti lapset kotona, isä elätti virkamiehen palkallaan koko perheen.

"Kouluvuosina olin kiinnostunut urheilusta, tytöistä ja keskioluesta", Jan kertoo nettisivuillaan.

Huvituksiin taipuvainen, mutta älykäs poika opetteli lukiossa ulkoa piin ensimmäiset 500 desimaalia.

"Hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat", hän kuvailee koulunkäyntiään. Vapaavuori kirjoitti ylioppilasaineensa aiheesta Nuori rikoksentekijä ja rangaistus ja päätti kirjoitukset kolmeen laudaturiin.

"Olin utelias ja halusin kokeilla vähän kaikkea. Jouduin huonoon seuraan. Minusta tuli jengin ulkojäsen. Isä suhtautui hölmöilyyni ankarammin. Äiti oli todella ymmärtäväinen. Oli sitä mieltä, etteivät teot vielä tarkoita, että poika olisi läpeensä paha. Kotikasvatukseni oli moderni. Uskottiin, että puhumalla ja antamalla paljon rakkautta asiat hoituvat."

Niinistön oikea käsi

Jan Vapaavuoresta tuli poliitikko sattumalta.

Merkit olivat kuitenkin selvät:koulussa hän kirjoitti useamman aineen vuoden 1982 presidentinvaaleista. Opiskeluvuosinaan hän oli oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Pykälän hallituksen puheenjohtaja, ja Kansallisten ylioppilaiden edustaja Helsingin yliopiston edustajistossa. Valtakunnan politiikkaan hakeutumista hän epäröi taustansa vuoksi.

"Ollessani Interbankissa töissä, esimieheni totesivat, että minun pitäisi lähteä politiikkaan. Kerroin heille taustastani, mutta he eivät uskoneet sen vaikuttavan", Vapaavuori on kertonut.

Vuonna 1995, Vapaavuoren juuri noustua oikeusministeri Sauli Niinistön erityisavustajaksi, hänen menneisyytensä tulee julki.

Vapaavuori oli vaikuttanut jo neljä vuotta Kokoomuksessa. Ensin Ben Zyskowiczin rekrytoimana eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä ja sittemmin ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen erityisavustajana.

"Hänellä oli avustajana poikkeuksellisen vahva asema. Häneen luotettiin ja hän piti kantansa", kertoo Vapaavuoren kanssa samaan aikaan erityisavustajana toiminut Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Syyskuussa Vapaavuori saa puhelun. Kansan Uutisten toimittaja kertoo, että lehti on saanut kopiot Vapaavuoren tuomioista. Tuomiot oli lähetetty myös Ilta-Sanomiin ja Helsingin Sanomiin.

Vapaavuorella tulee kiire kertoa asia Niinistölle ja onnistuukin tapaamaan hänet kahden kokouksen välillä. Mutta Vapaavuori puhuu esimiehelleen vain pahoinpitelystä. Aina valmiina tottunut olemaan Niinistö yllättyy täysin, kun Ilta-Sanomien toimittaja kertoo myös varkaustuomiosta. Vapaavuori eroaa ja saa osakseen kahtalaista kohtelua Kokoomuksessa. Puoluesihteeri Maija Perho ilmoittaa, että Vapaavuori on pettänyt puolueen luottamuksen, mutta Ben Zyskowicz palkkaa löytönsä Kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeriksi.

"Sain moitteita, mutta myös hyvin paljon sympatiaa. Moni muukin kertoi hölmöilleensä", Vapaavuori muistelee.

Ja kolmas tuomio

Se olisi ollut monen ihmisen poliittisen uran loppu.

"Jos Jan Vapaavuori ei olisi niin älykäs ja aikaansaapa, hän olisi saattanut unohtua poliittisesti", arvioi Mikael Jungner.

Vuosi eron jälkeen: Vapaavuori nousee Helsingin kaupunginvaltuustoon, josta hän oli neljä vuotta aiemmin jäänyt rannalle. Vuonna 1999 Vapaavuori kelpaa taas ministerin, nyt Kimmo Sasin, erityisavustajaksi. On Vapaavuoren onni, että keväällä 2001 hän vaihtaa erityisavustajan työ urheilumarkkinointiin keskittyvän pienyrityksen toimitusjohtajan töihin, sillä pian poliisilla on taas asiaa.

Syyskuun 14. päivä, 2001 aivan Vapaavuoren kotikulmilla poliisipartio havaitsee epävarmasti kulkevan Volvon, joka kaartaa Lauttasaarentien Esson pihaan. Partio pysäyttää ja puhalluttaa Jan Vapaavuoren: 0,9 promillea. Vapaavuori saa rattijuopumuksesta

11 430 markan sakot ja ajokiellon.

Kovempia rangaistuksia!

Mutta Vapaavuori ei lannistu. Kaksi vuotta myöhemmin hän asettuu kansanedustajaehdokkaaksi

"Rangaistuksia pitäisi koventaa, koska ne eivät ole oikeudenmukaisia suhteessa tekoihin. Lisäksi poliisin voimavaroja pitäisi lisätä, jotta useammat rikokset tulisivat selvitetyiksi ja kiinnijäämisriski kasvaisi", hän vastaa Helsingin Sanomien vaalikoneessa.

Vapaavuori tekee vaalityötä yli puoli vuotta. Hän nappaa kampanjapäällikökseen oikeustieteen opiskelijan Antti Pätiälän. Koko kampanjan aikana Pätiälältä kysytään vain kerran Vapaavuoren rikoksista.

[AD]

"Mitä sitä kiertämään. Jokainen tekee virheitä. Teko on oikeusjärjestelmämme mukaan sovitettu. Äänestäjän päätettävissä on, onko se moraalisesti sovitettu", Pätiälä vastaa.

Ja niin Jan Vapaavuori tekee pienen ihmeen. Aito oikeistolainen, oikea helsinkiläinen -sloganilla, hänestä tulee uusi kokoomuslainen kansanedustaja 4 657 äänellä.

"Parempi, että asiani ovat yleisessä tiedossa. Piilottelu on raskasta. Olen oppinut elämään asian kanssa. Ikäväähän se on aina profiloitua tuossa asiassa, mutta menneisyyttäni en voi muuttaa", Vapaavuori sanoo nyt, kun hän työskentelee Helsingin ja Sipoon kuntaliitoksen myrskynsilmässä.

Vapaavuoren mielestä hänen menneisyytensä ei estä häntä toimimasta kansanedustajana ja lainsäätäjänä.

"Rikos on sovitettu, kun rangaistus on kärsitty. Olen myös yrittänyt kääntää asian positiiviseksi siten, että voin olla esimerkki niille tuhansille nuorille, jotka hölmöilevät, että voi vielä valita toisen tien."

Mutta kaikilta se ei onnistu. Ehkä on hyvä muistaa, että Jan Vapaavuori on mies, joka ei ole koskaan menettänyt yöuniaan.

Suosittelemme