Miikka Anttonen
Helsinkiläinen journalisti, kirjailija, pokeriammattilainen ja maailmanmatkaaja, joka on henkiseltä iältään sakkolihaa. Nauttii salaa enemmän Roskapankin happy hourista kuin jatkobileistä Cannesissa.
Päivä gringona, osa 1
Maanantai 7.10, kello 08:30 Herään ilman herätyskelloa. Näin aikaisin en ole herännyt sitten kouluvuosieni, ainakaan vapaaehtoisesti. Täällä olen mennyt joka ilta nukkumaan 22-23 välillä ja herännyt kahdeksan aikoihin. Pelit pyörähtävät…
Rosarito ja hikiset kivekset
Suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää viideltä aamulla keskiviikkona. Samaan paikkaan olen suunnannut lähemmäs sata kertaa aiemminkin. Yleensä olen aina tiennyt palaavani viikon-parin päästä takaisin. Silloinkin, kun päädyin olemaan Australiassa toista vuotta,…
Elämä matkalaukussa
Kirjoitan tätä jossain Atlantin yllä, alla 14 kilometriä tyhjyyttä ja hyytävän kylmä valtameri. Takana Suomi, perhe, parisuhde, ystävät, kaikki. Edessä… en tiedä. Olen aina halunnut matkustaa, olla kliseisen villi ja…
Yöelämästä nauttimisen vaikeus
Tapahtunutta sitten viime blogituksen: En saanut nukuttua kuin pari tuntia ennen 1650 euron turnausta Lontoossa. Pelasin silti 15 tuntia pokeria, joista noin kolme hyvin ja 12 huonosti. Seurauksena vähemmän yllättäen…
Pokerikiertue, osa 2: Lontoo
Maltan pokerit sujuivat samalla kaavalla, kuin ne ovat itseltäni live-turnauksissa viimeisen vuoden ajan sujuneet. Pelasin mielestäni erittäin hyvin, sain merkkini sisään parhaalla mahdollisella kädellä huonompaa vastaan. Sen jälkeen ei ollut…
Pokerikiertue, osa 1: Malta
(Kaukaisia vieraita, osa 2 tulossa kun saan kuvamateriaalia haltuuni muiden kameroista) Live-pokeriturnauksia järjestetään jossain päin maailmaa useita kymmeniä viikossa, ja itsensä voisi hyvin elättää lentämällä paikasta toiseen aina uuteen turnaukseen…
Kaukaisia vieraita, osa 1
Kolmesta ystävästäni kaksi löysi perille asti Suomeen, viimeinen eli Mike unohti itsensä Barcelonaan. Ensimmäisenä perille saapui pari blogientryä takaperin mainitsemani Pratyush, joka laskeutui Suomeen sunnuntaina keskipäivällä. Pratyush oli pelannut koko…
Mullistuksia
”Mikä pokeriammattilaisuudessa on parasta?” on kysymys joka minulle on esitetty usein. Varjopuolista olen tässäkin blogissa jo luennoinut, mutta positiivisista puolista vain yksi nousee ainakin minulle selkeästi esiin: vapaus. Olen aika…
Ystäväni Pratyush
Olin viime joulukuussa Prahassa pelaamassa viiden tonnin EPT-turnausta. Menin bookkaamaan heikkotasoisen hotellin kun sain hienon vision, että säästetäänpä vähän rahaa ja otetaan tuollainen ihan kivalta näyttävä luukku kilometrin päästä pelipaikalta….
Pokeri ja helpon rahan paluu
(linkki ykkösosaan tekstin alapuolella) Mustasta perjantaista lähtien pokerinpelaajan arki on ollut stressaavampaa kuin koskaan. Melkein joka päivä on kuulunut jotain negatiivista. Joku yhtiö on mennyt taas nurin, joku vanhan ajan…