Viikonloppu ei ollut aivan Suomen, mutta onneksi sekä lätkässä että viisuissa Ruotsi jäi taaksemme! Katsoin lätkäfinaalin äitini kanssa! Äiti oli yksin kotona, kun isä jäi auttamaan veljeäni leikkimökin rakentamisessa. Päästyäni vanhempieni luo kukkasen kanssa, grillasimme äitin kanssa ja söimme kevyesti lisäksi salaattia. Sitten katsoimme pelin. Täytyy sanoa, että kukkasten hintaan on vaikuttanut aika lailla siirtyminen markoista euroihin. Taskussa oli vain kaksikymppinen, kun ajattatelin sillä saavan jo mahtavan kimpun/kukan, mutta eihän sillä meinannut saada mitään. Ruukkuruusu maksoi 21,50, jonka sain tingattua pariinkymppiin!
Viisuennustukseni ei mennyt oikein kohdalleen. Ihmettelen, miten vieläkin tässä uudessa äänestysjärjestelmässä naapurimaat saa aina parhaat pisteet? Miten se voi olla mahdollista? En mä ainakaan pidä kappaletta parempana, jotka ovat rajanaapureiden.
Illalla kävin vielä kääntymässä yössä. Näin taas erään työkaverini, joka oli tapansa mukaan melko humalassa. Meinasi tulla episodi, kun hänen eksänsä käveli ohitseni ja juttelin hänen kanssaan muutaman sanan. Työkaverini tuli justiin samalla paikalle ja alkoi tivaamaan, että hänen selän takanaan ei mitään pelejä pelailla. Aika hankalaa.
Mukavaa, että vastakkaisella sukupuolella löytyy kiinnostusta minua kohtaan. Valitettavasti tämä kiinnostus ei monestikkaan ole molemminpuolista. Eilenkin minut kirjaimellisesti vedettiin tanssilattialle, en mahtanut suurelle ylivoimalle mitään… Missä luuraa se tanssiin hakija, joka pyöräyttää sukkia mennen, tullen ja palatessa? 😉