Ensimmäinen muka-riita. Ja ehkä maailman typerimmästa aiheesta. Vitun uskonto. Mun mielestä ihmisillä on oikeus uskoa mihin ne nyt haluaa, ei ole mun asia alkaa arvostelemaan ihmistä joka uskoo luudanvarteen tai vaikka koiranpaskaan. Mä voin sanoa mielipiteeni, mutta mun mielestä se uskoja saa edelleen jatkaa luudanvarren palvontaa, ei se multa ole pois.
Rinssi taas on ihan eri mieltä, mustamaalaa kaikki uskonnot, latelee niitä niin universaaleja mukatotuuksia ja ei kykene hyväksymään mun, tai kenenkään muunkaan mielipiteitä. Sen mielestä kaikki uskonnot on kato niiiiin jumalattoman tyhmiä, ja pahoja, niin pahoja. Ihmiset vaan kärsii uskontojen takia. Mä totesin että mielipidehän tuokin, mutta mä en ole samaa mieltä. Sitten se puupää meni liian pitkälle, se arvosteli mun elämänkatsomusta, mun mielipiteitä, ja sano vielä mua tyhmäksi.
Mä voin olla pöljä, joskus sosiaalisesti rajottunut, ihmeellinen ja voin toistaa asioita. Mä voin olla hämmästyttävän kärkäs ja lapsellinen, mutta tyhmä mä en ole. Mä oon hyvin kirjaviisas, opin helposti, oon aina pärjännyt koulussa helevetin hyvin, saanut hyviä numeroita. Mulla on hyvä muisti, ja mä osaan väitellä ja keskustella asioista. Mä luen paljon, yritän seurailla maailman tapahtumia, olen kiinnostunut politiikasta, tieteen saavutuksista, lääketieteestä noin yleensä, ja edelleen, mä luen paljon. En pidä itseäni nerona, mutta älykkyystestienkin mukaan mä olen lahjakas. En tyhmä, en nero, mutta lahjakas. Älykkyysosamäärä kieppuu siinä 127-133 välillä, ja se on ihan hyvin. Mä teen virheitä, olen ihminen, mutta en vittu vieläkään tyhmä.
Suutahdin ja lähdin kävelylle. Nyt toi nukkuu, mä ajattelin herättää sen kuiskaamalla. Toistan ”113” sen korvanjuuressa niin kauan että se havahtuu unimaailmastaan. 113 on sen älykkyysosamäärä.