Sarjassamme ongelma. Helvetti. Mä en tajua mikä vitun norsuäiti musta on tullut. Yksi kaveri soittaa ja itkee että se on tilannut parilla tonnilla meikkejä ja muuta, eikä sillä oo nyt rahaa maksaa niitä tavaroita. Mä lainasin sille tonnin viimekuun lopussa, ja nyt ihmetyttää että millä helvetillä se saa maksettua mulle takas. Sanoin että tarvitsen rahani viimeistään marraskuun lopulla, kun on muutto edessä ja kaikki. Nyt kyseinen kaveri haluaa lainata lisää rahaa, mietin että onkohan muhun tatuoitu nordea…
Toinen kaveri soitti ja vaati saada apua muutossa, neiti on muuttamassa norjaan ensi tiistaina, ja tarvitsee nyt pakkaus- ja siivous-apua. Mulla on oma pakkailu ja siivoilu kesken. Koulusysteemit vie jonkin verran aikaa, ja mun mielestä on yksinkertaisesti outoa pakkailla jonkun muun tavaroita. Ei kiitos. Ennen kun sain tietää muuton ajankohdan, sanoin että voin ehkä autella ensviikon loppupuolella, siitä se sitten räjähti ja sano että ei tarvi auttaa ollenkaan. Samaan hengenvetoon alkaa valitus yhteisestä ystävästämme (jolla on 4 lasta, kaksi työtä, talo ja repullinen eläimiä hoidettavana), se on kuulemma ihan paska kun ei saa hommattua lastenvahtia viikonlopuks ja ei nyt pysty auttamaan pakkailussa. Mitä helvettiä?!
Tämä muuton keskellä pyörivä kaveri soittelee mulle muutenkin lähes joka päivä, jos olen Richien luona, sen on pakko puhua tuntikausia, lähettää mulle miljoona viestiä, arvostella kaikkea mitä mä teen, ja viesteissään se ihmettelee mitä Richie näkee mussa, kun se on kumminki niin hohdokas. Mä en ois halunnut että Richie joutuu koskaan tapaamaan tätä kaveria, mutta tottakai me törmättiin siihen. 5minuuttia kahvittelun jälkeen saan 3 viestiä, ja vielä soiton, ”toi on just tollanen tyyppi joka vaan käyttää sua niin kauan että se löytää jonku paremman, se on kato liian hyvännäkönen sulle”. -Mukava kaveri.
Nyt se ihmettelee miksen oo järjestämässä läksäreitä sille. Ihmettelee miksen vaikuta kovin surulliselta.. -Öh.. Niinpä.
Tää sama kaveri sano mulle (kun aloin laihruttaan) että musta tulee kauheen ruma jos laihdun. Richie epäilee että kaverini on skitsofreenikko.
Mua on muutenkin viimeaikoina alkanut kovasti ärsyttämään mun ympyrät. Mä heilun kummallisten ihmisten kanssa, löydän itteni ihan hämäristä tilanteista, ja saan katua sohelluksiani koko ajan. Oma vika, tietenkin, tarttis tajuta että on loppujen lopuksi sangen fiksua ajatella ennen kuin toimii, ja pitäis ehkä joskus kuunnella omia vaistoja, eikä vaan syöksyä pää edellä joka helvetin perse-seikkailuun.
Väkivaltainen olotila, edelleen. Kipasin kioskilla ostamassa maitoa. Jonoa, tietenkin. Mun edessä seisoi ihan ihka-oikea pultsari. Se täytteli lottokupnkeja ja osti arpoja. Jutteli myyjän kanssa. Torshälla on tällänen pikku-Suomi, joten puolet populaatiosta osaa, tai ainakin ymmärtää soomengiält. Kuuntelin herrojen juttuja aikani. Pultsari valitteli miten se joutuu viikottain oikein tappelemaan sossun kanssa saadakseen rahaa. Sitä ei kuulemma kiinnosta tää Ruotsin touhu, ja sen unelma olis päästä muuttamaan kotiin, Suomeen. Keskustelun edetessä kävi ilmi, että pultsari on syntynyt Ruotsissa, ja käynyt Suomessa vaan viitisen kertaa, sukulaisissa, mutta koska se osaa suomea, ja sen isovanhemmat on Suomesta, on sekin finne. Se kertoili myyjälle miten hienoa Suomessa on, kuinka edullista alkoholi on, ja miten ihmiset on niin suorasanaisia, reiluja ja mukavia. Mä mietin ittekseni että mistäköhän Suomesta se puhuu…
Kioskin ulkopuolella tapahtui. Puhelin soi ja juttelin Richien kanssa. Irrottelin koiran hihnaa aidasta kun se pultsari tuli seisomaan mun eteen. ”Anna mulle nyt tupakkaa tai rahaa, mun tarvii saada tupakkaa.”
-Totaalinen sekoaminen, puhelin taskuun ja mä alan karjumaan ku heikkopäinen. ”Osta omat röökis loinen, sä et mun tupakoita polta, ja rahaa, vitut, mussa ei tietääkseni lue nordea, eikä swedbank, joten, hanki työ, saatanan pummi!”. Ei ehkä universumin fiksuin veto alkaa kiljumaan tollasta. Kioski on ihan torin vieressä, ja torilla heiluu aina porukkaa. Hävetti, mutta samalla vitutti aikä kätevästi. Mitä vittua tollaset loiset tulee multa kerjäämään rahaa ja roskaa, perkeles, hankkikoot ite sen mitä tarttevat.
Ai niin, päivän kohokohta, kolme kirjettä poliisi-sediltä. Muahan syytettiin kolmesta pahoinpitelystä, tänään sain tietää että jutut ei oo menossa etiäppäi, mie en joudu oikeuteen, enkä enää edes kuulusteluihin. Soon ohi ny 🙂