Todellisuus ei oo todellista,
vaan se ihana unelma on totta,
se jota suotta harhaksi kutsutaan.
Se harha on tienristeys ajassa jossa aina
sovin itseni kanssa asioista.
Todellisuus on se kaikki turha tavaran
ja ihmisten määrä. Se joihin on kätketty
todellinen totuus ja jota tässä todellisuudessa ei voi nähdä.
Harhoihin voi myös piiloutua ja sekoittaa itsensä -ylikuormittaa.
ja näin harhoissa elävä leimaantuu friikiksi. Friikiksi jolla on
”väärä” käsitys kokonaisuudesta ja itsestään.Harhanäky on toive joka tapahtuu jos sen annetaan tapahtua.Ja ajatus siitä on jo todellinen tapahtuma ja kaiki kuviteltava
Usko harhaan on uskonnollista ja niin kuin yleensä kaikki asiat ovat pohjimmiltaan uskon asioita:
Jokkut puhuu mielummin asenteesta kuin uskosta -se ja sama.
Epätosi on yhtä tosi kuin tosikin. kaikki ylös-alas-päin kääntämällä kumoamme teorioita
ja todellisuus on ympäripyöreätä. tunnen itseni kyllästyneeksi harhaiseksi Jumalaksi,
koska en ole kytköksissä kollektiiviseen tajuntaan joka on isompi jumala.
Unohdukseen vajoava ei ehkä halua nähdäkkään todellista harhaa.Hän pelkää kohdata sitä toista puolta itsessään ja valehtelee itselleen, eikä ymmärrä sitä. Harhojakin voi harjoitella vaikka syvemmällä mietiskelyllä ja kurinalaisilla fyysssisillä harjoituksilla. Häpeä on esimerkillisen
hyvä tunne ottaa käsittelyyn ja päästä itseensä. Teatterin tunnetilaharjoitukset, meditointi ja muut harjoitteet ovat joskus sellaisia, että niistä pääsee hyvälle matkalla.
Tilaamani mukavat jouluhipit sytyttävät vesipiippua ja houkuttelevat kuusen juurelle imemmään letkusta savua. on ne tonttuja. Oikeestaan koko joulu on semmosta uneliasta satua -siis harhamaailmaa joka on totta. vaikkei oikeesti ookkaan.
äääh..mmm…nam! nyt maistuu backwoods-sikari:)