Lauantaita

Ja taas väsyttää!

Syrranin kanssa päiväkännääminen muuttuikin iltajuopotteluksi ja melkein meni aamuiseen yöhönkin – tosin, ei me mitään humalassa oltu! Mutta muksaa oli, ainakin siihen saakka, että sänky alkoi kotona kuiskimaan nimeäni. Ja siis kuiske kuului Börssin böheikköön saakka, eikä siinä auttanut, kun luovuttaa itsensä kotia kohden.

Nyt pitäs lähteä hakemaan autoa kaupungista, eikä millään jaksaisi… Sisko läksi äirin luokse ja mun pitäs huomenna noutaa nappulaliigani Porista kyläluutaamasta – että siis kyllä se auto pitää hakea. Muutoin ajattelin vaan olla ja löllyä, pestä mökki- ja lakanapyykkiä. Ja iltasella ajoissa unimaan, että jaksaa sitten taas ipujen kanssa hääriä. Sieltä taitaa kyllä aikamoinen sakki tulla, kun ovat olleet ”vieraissa” semmosen tovin, että äitin säännöt on taas jostain ihan sanonko mistä. En sano, tiiätte muutenkin.

Jokirannassa oli muuten eilen btw. mukavasti porukkaa ja vähänkö se hodarikärry tuoksui hyvältä!
Jepjep – kaupat tuli ja kaikilla mausteilla.

Plaah, pitänee siis nyt siirtyä suihkuun, piirtää naama nätiksi ja ihmetellä tlo:n aikatauluja.

Lisäys 18:54
En sitten turvautunutkaan linjuriautoon, vaan hyppäsin punaisen kaksipyöräisen päälleni ja sillä ajelin auton hakuun. Jeejee, 17km kertyi mittariin ajoa, kun pikkaasen teki ylimääräisiä mutkia matkaan. Onneksi on semmoonen automobiili, jonka takapenkit, kun makuulle räpsäyttää niin saa fillarin mukavasti tuota takaisin talliin. Sää oli hyvä, vaikka pylly pikkaasen kuumottuikin farkuissa. Emmää muistanut, että on kesä ja lämmin. Onneksi on!