Meni sitten todellakin sähköt ja vieläpä ennätyksellisessä ajassa – väsymys (helekkarinmoinen duuniviikko takana) nautittuna kera viinin kaatoi naisen uniasentoon jo kymmeneltä. Hih, tulipahan ainakin nukuttua pitkästä aikaa kunnon yöunet yltiöystävän sohvalla (miten muuten mahdoin sinne lopulta päätyä, sillä sänkyynsä minä kyllä unahdin..??) Tosin herääminen ei ollut miellyttävää, kun huomasi piilareiden olevan edelleen päässä, mutta onneksi päänsärkyä ei ollut havaittavissa.
Seuraava pulma tuli yllättävänkin nopeasti kotiavaimet olivat mystisesti kadoksissa, onneksi jääkaapissa oli sentään kylmää jaffaa (kiitos A&J;)En raaskinut herättää ystävääni kysyäkseni avaimistani, jotka oletin jonkun piilottaneen minulta, vaikka allekirjoittaneella kyllä olisi riittänyt ymmärrystä jättää auto odottamaan parempaa ajosuoritusta. Tosin raaskisin puhelimitse herättää siskokultani koska tiesin, että Hän saa takuulla unestaan heti kiinni;)Hänkään ei tosin avaimistani mitään tiennyt, mutta olipan päässyt ainakin turvallisesti kotiin.
07 heräili herrasväki jonka huoneesta avainnippuni löytyi – ja kotiin!!!