Tiistaina keskiyöllä
Taivas raahaa hermojaan
meidän talon pihalla
Mä vedän peiton yli pään
Ja jään sisään pimeään
Sä viivyt myöhään ulkona
Se mitä jää, kun värit häviää
on tylsä harmaa ja pimeää ikävää
Me ennen tänne hyvin mahduttiin
Näihin pieniin huoneisiin
Mutta kävi niin
Me jättiläisiksi muututtiin
Me ennen samaa kieltä puhuttiin
Tavallaan yhteen kuuluttiin
Mutta kävi niin
Me muukalaisiksi muututtiin
Älä sinä muutu milloinkaan
Sanot kun kannetaan
Vanhaa sohvaa kellariin
Menet Saarikosken taa
Ja sun sanas katoaa
Tuskin huomaat minua